Finland

Jaa

Lainaukset

Villin riistan lihassa on parempi ravintoainesisältö kuin kasvatettujen eläinten kuten sian tai naudan lihassa.
Ruoka-asiantuntija Mervi Kukkonen
Superruokia ei tarvitse hakea kaukomailta, sillä niitä löytyy runsaasti lähimaastoistakin
Katja Pethman
Rantojen merkitys huomataan usein vasta silloin, kun rannat ovat pusikoituneet, vedet ruovikoituneet ja vesi hävinnyt näkyvistä
kehityspäällikkö Hannele Partanen
Yhteiseltä marjaretkeltä saa marjojen lisäksi hyvän mielen. Moni harmi ja murhe tulevat varmasti jutustelun ja marjankeräämisen rinnalla hoidetuksi.
Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen hallituksen puheenjohtaja Riitta Ryhänen
Me maa- ja kotitalousnaiset haluamme kannustaa metsämarjojen poimimiseen, sillä vain muutama prosentti Suomen marjasadosta kerätään talteen.
Järjestöpäällikkö Helena Velin, Maa- ja kotitalousnaiset
Kalaa kaksi kertaa viikossa on hyvä neuvo. Kala on monin tavoin terveellistä ja kerrassaan verratonta pikaruokaa
Ruoka-asiantuntija Henna Kyyrä
Toivomme, että kilpailun myötä yhä useamman asukkaan silmät avautuisivat näkemään kotimaiseman kauneuden
Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen kehityspäällikkö Hannele Partanen
Kohteiden laadukas hoito perustuu edelleen hoitosuunnitelmaan.
Maisema-asiantuntija Maarit Satomaa
Lapaa ja etuselkää saa luullisina paloina kauppahalleista ja isompien supermarkettien lihatiskeiltä. Pitkä haudutusaika mureuttaa lihan pehmeäksi, haarukalla revittäväksi. Samalla liemi maustuu herkullisen täyteläiseksi.
Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija Mervi Kukkonen
Terveellisen ruokavalion voi myös koota monilla eri tavoin – jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin.
Maa- ja kotitalousnaiset
Juhlitaan yhdessä maamme makuja ja suomalaista ruokaketjua!
Elintarvikeasiantuntija Marika Köngäs
Talven parhaat annokset valmistuvat helposti yksinkertaisista raaka-aineista. Nopeat pata- ja pannuruuat syntyvät jo reilussa puolessa tunnissa.
Asta Asunmaa, Etelä-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaiset
Valitse ajanjakso -
Avainsanat ( Aktiivinen)

Maa- ja kotitalousnaiset toimivat luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi

Maa- ja kotitalousnaisten uusi teema nostaa esille luonnon monimuotoisuuden vaalimisen ja maaseudun monipuoliset mahdollisuudet.Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen varsinainen kokous pidettiin Vantaalla torstaina 21.11.2019. Kokouksessa vahvistettiin toimintasuunnitelma vuosille 2020 - 2021, ja järjestön kaksivuotiseksi teemaksi Maaseudun lumo(a) – kohti kestävämpää kehitystä.  ”Ilmastonmuutos vaikuttaa vahvasti luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen. Toimintaamme ohjaavassa teemassa lumo(a) viittaa luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen, mutta myös maaseudun mahdollisuuksien

Maa- ja kotitalousnaiset palkitsi Kangasniemen maaseutuseuran ruokahävikkityöstä

Kangasniemen maaseutuseuran aktiivinen verkostoituminen ja toiminta ruokahävikin vähentämiseksi toi yhdistykselle valtakunnallisen tunnustuspalkinnon.Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen hallitus valitsi Kangasniemen maaseutuseuran tunnustuksen saajaksi erityisesti siksi, että yhdistys on saanut eri alan toimijoita laajasti mukaan ruokahävikkityöhön Kangasniemen kunnassa. ”Kangasniemen maaseutuseura on tehnyt ansiokasta yhteistyötä paikallisten koulujen, kunnallisen ruokahuollon, terveystarkastajan, paikallisten yritysten ja muiden tahojen kanssa ruokahävikin vähentämiseksi”, Maa- ja

Lahden kaupunki torjui voitokkaasti haitallisia vieraslajeja

EMBARGO, julkaisuvapaa to 21.11. klo 11.00 Lahden kaupungin vieraslajitorjunta vei voiton Maa- ja kotitalousnaisten järjestämässä Vuoden maisemateko 2019 -kilpailussa. Valtakunnallisen kilpailun teemana oli ”Suuret suomalaiset vieraslajitalkoot”.Vuoden maisematekokilpailu haastoi suomalaisia tunnistamaan ja torjumaan haitallisia vieraslajeja.  Kilpailun raati nosti Lahden kaupungin valtakunnalliseksi voittajaksi 17 maakunnallisen tunnuksen saaneista teoista. Lahden kaupunki on torjunut suunnitelmallisesti haitallisia vieraslajeja usean vuoden ajan hyvin laajalla alueella. Torjuttavia

MEDIAKUTSU: Hukattomampi huominen -aamiaisseminaari 26.11.2019

Maa- ja kotitalousnaisten Hukattomampi huominen -seminaari 26.11. valottaa konkreettisia keinoja, joilla kuluttajia on kannustettu mukaan ruokahävikin ja vesistöjen ravinnekuorman vähentämiseen.Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomen kotitalouksien ruokahävikki on vuosittain 120–160 miljoonaa kiloa, 20–25 kiloa henkilöä kohden. Ruokahävikin ehkäiseminen ja kestävät ruokavalinnat ovat kuluttajalle tehokkaimpia keinoja vaikuttaa ympäristön tilaan. Tervetuloa kuulemaan, minkälaisilla käytännön toimenpiteillä kuluttajia on kannustettu ja sitoutettu tekemään arjen pieniä tekoja.

Mediakutsu: Maisemakävelyitä kansainvälisen maisemapäivän 20.10. kunniaksi

Maa- ja kotitalousnaisten maisema-asiantuntijat järjestävät ohjattuja maisemakävelyitä eri puolilla Suomea 17. - 20.10.2019.Kansainvälistä maisemapäivää vietetään vuosittain 20.10. Päivä liittyy eurooppalaiseen maisemayleissopimukseen, jonka tavoitteena on suunnitella, hoitaa ja suojella kaikenlaisia maisemia. Sopimukseen kuuluvat sekä kauniit että arkiset maisemat, niin maaseudulla, luonnossa kuin kaupungissa. Kansainvälistä maisemapäivää vietetään kolmatta kertaa.  Tervetuloa mukaan Maa- ja kotitalousnaisten maisema-asiantuntijoiden ohjaamille maisemakävelyille. Maisemakävelyt ovat

Maiseman tuotteistus tuo potkua matkailupalveluihin

Aikojen saatossa muovautuneet arvokkaat maisemat ovat osa suomalaista kulttuuria ja identiteettiä. Maisemassa kyse ei ole vain historiasta vaan myös tulevaisuudesta. Maisemaa voidaan suunnitelmallisesti tuotteistaa ja matkailuelämyksiä markkinoida maiseman avulla.Suomessa on 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, satoja valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja ympäristöjä ja satoja maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Näiden alueiden edustavuus ja arvot on tutkittu ja tunnustettu, mutta niitä on hyödynnetty vain vähän matkailussa ja tuotteiden markkinoinnissa. -

Mediakutsu: NAISET MAASEUDUN TULEVAISUUTTA RAKENTAMASSA - suomalais-saksalainen seminaari Kainuussa 25.9.2019

Maaseudun kasvava naiskato on merkittävä haaste Suomessa ja yleisesti Euroopassa. Maa- ja kotitalousnaisten seminaarissa Paltamossa ideoidaan yhdessä saksalaisen sisarjärjestön kanssa keinoja maaseudun elinvoimaisuuden kehittämiseksi ja naisyrittäjyyden lisäämiseksi.Suomen maaseutu on monin paikoin väestön, palvelujen ja toimeentulomahdollisuuksien vähenemisen kierteessä. Erityisesti nuoret ja naiset muuttavat herkemmin pois. Harvaan asutulla maaseudulla voi sataa 18-29 -vuotiasta naista kohden olla 136 miestä. Väestörakenne vinoutuu. Samojen haasteiden parissa painii Saksa. Maaseudun

Mankilanjärven kunnostus ja kaislan hyödyntäminen on Vuoden maisemateko

EMBARGO to 22.11. klo 06.00//JULKAISUVAPAA to 22.11. klo 06.00 Maa- ja kotitalousnaisten Keskus on valinnut Vuoden 2018 maisemateoksi Mankilanjärven kunnostuksen ja järvikaislan hyödyntämisen Pohjois-Pohjanmaalta. Valtakunnallinen voittaja valittiin 17 alueellisesta maisemateosta. Siikalatvan kunnassa Mankilan kyläseuran ja Mankilan kalaveden osakaskunnan yhteisessä hankkeessa kunnostettiin ja parannettiin järven laatua ja kehitettiin järvikaislalle hyötykäyttöä. Järven kalakannan tila on parantunut selvästi hankkeen aikana, kertovat paikalliset kalaveden osakaskunnan jäsenet.

Kylään maisemaan -hanke kannustaa hyödyntämään kestävästi omaa kulttuuriympäristöä

Kylään maisemaan haluaa lisätä asukkaiden syvempää kiinnostusta ja arvostusta omaa ympäristöään kohtaan Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla. Samalla myös yhteisöllisyys ja kiinnostus ympäristön hoitoon lisääntyy ja arvokkaiden maisema-alueiden välille muodostuu viestinnällinen verkosto. Kylään maisemaan -hankkeessa haetaan aktiivisesti hankekumppaneita muista käynnistyvistä ja meneillään olevista maisema-alueita koskevista hankkeista valtakunnallisen arvokkaiden maisema-alueiden viestintäyhteistyön synnyttämiseksi. Kylään maisemaan järjestää erilaisia työpajoja tapahtumien,

Kassikaupalla ruokaa hukkaan? Helsingin päärautatieasemalla herätetään keskustelua ruokahävikistä Hävikkiviikon tiistaina 11.9.2018 klo 8 –18

                       Jopa joka 20. ruokakassillinen ruokaa päätyy hukkaan heitettäväksi, ja vuosittain haaskaamme yli 20 kiloa ruokaa henkilöä kohden pelkästään kotitalouksissa (Luke). Viikolla 37 vietettävällä Hävikkiviikolla kiinnitetään huomiota ruokahävikin vähentämiseen. Maa- ja kotitalousnaisten Keskus kokoaa tiistaina 11.9. Helsingin päärautatieasemalle näyttelyn, joka havainnollistaa yhden henkilön keskimääräistä vuotuista ruokahävikkiä. Tapahtuma on osa Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin -hanketta. Tule mukaan tutustumaan! Näyttely antaa paljon miettimisen

Joka 20. ruokakassillinen hävikkiin - tule mukaan torjumaan ruokahukkaa

Tiesitkö, että joka 20. ruokakassillinen päätyy hukkaan heitettäväksi ja vuosittain haaskaamme yli 20 kiloa ruokaa henkilöä kohden pelkästään kodeissa? Ruokahävikki on luonnonvarojen ja työn tuhlausta. Maa- ja kotitalousnaiset kutsuvat nyt kaikki liittymään Hukantorjuntapartioon tekemään pieniä mutta merkityksellisiä tekoja ruokahävikin vähentämiseksi . ”Hukantorjuntapartioon voi liittyä kuka tahansa helposti täyttämällä lomakkeen verkossa ja ilmoittamalla omat toimensa ruokahävikin vähentämiseksi. Jokaisella teolla on merkitystä”, kannustaa kehityspäällikkö Katja Pethman. Mukaan voi

Maistuva maaseutu -kekritapahtumat ja makumuistot juhlistavat Suomea

Maa- ja kotitalousnaiset juhlistavat satavuotiasta itsenäistä Suomea tarjoamalla maakuntien makuja Maistuva maaseutu -teeman alla. Maaseudun antimia maistellaan erityisesti kekrin merkeissä juhlissa, sadonkorjuutapahtumissa, ruokakursseilla, retkillä ja maaseudun ruokayrityksissä. Mieleenpainuvia elämyksiä on luvassa myös Makumuistoja -tapahtumissa, kun maa- ja kotitalousnaiset tarjoilevat perinteisiä herkkuja palvelutaloissa niille, jotka eivät itse tapahtumiin pääse.  Maistuva maaseutu -kampanjan tavoitteena on herättää unohtunut kekriperinne uuteen kukoistukseen sekä siirtää ruoka- ja

Kesän rennot ruokajuhlat

Kesällä kokkaaminen on vaivatonta. Pilko, surauta tai grillaa – ja ruokajuhla on valmis!Tuore kala valmistu hetkessä grillissä tai pannulla. Kotimaiset kasvikset ovat niin aromikkaita, että ne eivät tarvitse mausteita tai kastikkeita tai pitkää haudutusaikaa. Kakkukin jätetään rennosti reunoilta paljaaksi. Ruuanlaitto alkeellisella mökillä, vaelluksella tai venelaiturissa on välillä haastavaa, mutta lopputuloksesta huolimatta kaikki maistuu paremmalta kuin talven tuiskuissa. Mökillä ja muilla kesäreissuilla kannattaa yksinkertaistaa ja luottaa siihen, että suven ihanat raaka-aineet

Löydä korva- ja huhtasienet ja muut kevätmetsän aarteet

Kevään ensimmäiset merkit ovat varma puheenaihe: heräävä luonto ihastuttaa luonnossa ja puutarhassa – mutta myös lautasella!”Keväisiä antimia voi kerätä omasta pihasta. Mahlan ja luonnonyrttien, kuten nokkosen ja maitohorsman perässä ei tarvitse kävellä kauas”, kannustaa ruoka-asiantuntija Anna Kari Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisista.  Metsäretkellä saattaa löytyä kevään ensimmäisiä sieniä, jotka ovatkin maultaan sienimaailman aatelia. ”Korva- ja huhtasienten etsimisen ja käsittelyn vaiva palkitsee herkkusuun. Alkukesästä päästään jo maistelemana pieniä keltavahveroita eli

Ympäristösopimusten hakuaika on nyt!

Viime vuosikymmenten aikana maaseudun luonnon monimuotoisuus on vähentynyt. Ympäristösopimuksilla voit saada tukea maatalousluonnon ja maiseman hoitoon.Maaseudun luonnon monimuotoisuuden voimakkaan vähenemisen taustalla ovat monet maatalouden ja yhteiskunnan muutokset. Vielä 1950-luvulla niittyjä oli lähes 300 000 hehtaaria, 50 vuotta myöhemmin jäljellä oli enää noin 20 000 hehtaaria arvokkaita niittyä, hakamaita tai metsälaidunta. Suurin osa perinnebiotooppien luontotyypeistä on luokiteltu joko äärimmäisen tai erittäin uhanalaisiksi. Hae sopimusta 15.6. mennessä Tilalla voi olla

Laidunpankki.fi uusiutui – lisää palveluja ja mahdollisuuksia

Laidunpankki.fi-verkkopalvelu on uusiutunut. Laidunpankki on työkalu, jonka avulla voi hankkia lisälaidunta eläimille tai löytää eläimiä maisemanhoitajiksi.Sivuilta löytyy paljon tietoa sopimuslaidunnuksesta. Uutuutena sivustolle on lisätty ”Etsi ympäristöyrittäjää” ja ”Etsi karjatilojen palveluja” -toiminnot. Erilaisista aiheeseen liittyvistä palveluntarjoajista on ollut kysyntää. Tilojen palveluja voi olla esimerkiksi lihan suoramyynti, tilavierailukohteet ja paimenlomat. Ympäristöyrittäjiksi haetaan muun muassa aitojen rakentajia, eläinten valvojia ja laidunten ennallistajia eli

Mämmien (ja ämmien) yö Seinäjoella, Hämeenlinnassa ja Savonlinnassa

Pääsiäisen korvilla keitetään koko yö mämmiä! Maa- ja kotitalousnaiset, Laihian Mallas ja Kymppi-Maukkaat innostavat mämminkeittoon Seinäjoella 5.4. sekä Hämeenlinnassa ja Savonlinnassa 6.4.Tänä päivänä harva enää hallitsee kotimämmin valmistuksen. Maa- ja kotitalousnaiset haluavat elvyttää tärkeää ruokaperinnettä. Mämminkeittoa ja -paistoa esitellään Mämmien (ja ämmien) yö -tapahtumissa yhteistyössä Laihian Maltaan ja Kymppi-Maukkaiden kanssa. Toimituksenne edustaja on lämpimästi tervetullut tapahtumaan! Perinneruoka on vahvasti kiinni tässä päivässä: tapahtumissa voi maistaa myös

Suurenmoista soppaa pakkaspäiville

Höyryävän kuuma soppakattila odottaa hiihtoretkeltä palaavia. Keitto on myös kätevä retkieväs, joka lämmittää pakkaspäivinä ulkoilevia.Tuoreista ja hyvistä raaka-aineista syntyy helposti maukas ja herkullinen keitto. ”Keiton raaka-aineita valittaessa vain mielikuvitus on rajana. Keiton voi valmistaa syksyllä kellariin varastoiduista kasviksista, metsästetystä riistasta tai vaikkapa talviselta kalastusreissulta saaduista kaloista”, kertoo ruoka-asiantuntija Marja Niskanen Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaisista.   Kasviskeitoissa kirpeät juurekset vaativat kaverikseen pehmentäjää. Keiton

Etsi ja hoida itsenäisyyden merkit maisemassa

Vuoden maisemateko valitaan nyt kolmatta kertaa. Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi kilpailun teema on ”itsenäisyyden merkit maisemassa”.Maa- ja kotitalousnaisten järjestämässä kilpailussa myönnetään maakunnallisia Vuoden maisemateko -tunnustuksia, jotka kilpailevat valtakunnallisesta tunnustuksesta. Kilpailu on osa juhlavuoden virallista ohjelmaa. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on kilpailun suojelija. Kerro maisemasta, hoida kulttuuriympäristöä Itsenäisyyden merkit maisemassa -teemaa on lupa toteuttaa vapaasti. Vuoden maisemateko on teko, joka nostaa esille

Peruna, palaa takaisin lautaselle!

Peruna-ala on huolestunut erityisesti nuorten perunankulutuksen vähenemisestä. Peruna on ekologinen ja terveellinen perusraaka-aine, jonka arvostuksen soisi nousevan. Peruna yllättää monipuolisuudellaan.Ravintotase kertoo, että perunaa syödään enää noin 50 kiloa vuodessa, joka on vain kolmannes 50-luvun suomalaisten perunan kulutuksesta. Pasta ja riisi ovat syrjäyttäneet perunan aterian osana. Peruna on kuitenkin paljon muutakin kuin lihakastikkeen lisuke. Haaga-Helian keittiömestariopiskelijat kehittivät uusia käyttötapoja perunalle. Opiskelijoiden hyppysissä peruna maistui niin

Pellava ja hamppu ovat suomalaista superruokaa

Siemenet ja pähkinät kannattaa lisätä päivittäiseen ruokavalioon. Kotimaisiakin vaihtoehtoja löytyy: Suomessa tuotetaan korkealaatuisia pellavan- ja hampunsiemeniä. Ravitsemussuosituksissa kehotetaan syömään noin kaksi ruokalusikallista siemeniä tai pähkinöitä päivässä, eikä syyttä. Rikasta makumaailmaasi kokeilemalla siemeniä ja pähkinöitä rohkeasti erilaisissa ruuissa. ”Siemenet ja pähkinät ovat tuhti paketti pääasiassa hyvälaatuista, pehmeää rasvaa, proteiineja, kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita, jotka osana monipuolista ruokavaliota suojaavat ja edistävät terveyttämme

Rannat kuntoon -toimintamalli antaa selkeät ohjeet rantojen kunnostamiseen

Rannan asukkailla, maanomistajilla ja yhdistyksillä on kiinnostusta ja tahtoa kunnostaa rantoja, mutta heiltä puuttuu usein tietoa, miten lähteä liikkeelle ja mistä saada rahoitusta. Maa- ja kotitalousnaisten Rannat kuntoon -hankkeessa kehitettiin muunneltavissa oleva toimintamalli rantojen kunnostamiseen.Toimintamallia kehitettiin kuudessa maakunnassa: Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Kanta-Hämeessä. Näillä alueilla kunnostettiin ranta-alueita eri menetelmin yhteistyössä vesiensuojeluyhdistysten, osakaskuntien,

Vuoden maisemateko 2016 -tunnustus Saarijärven Koskenkylä-Lehtolaan

Koskenkylän-Lehtolan kyläläiset Saarijärvellä Keski-Suomessa ovat viiden vuoden ajan kunnostaneet Iso-Löytänän ja Saarijärven vesireitin välistä aluetta. Maa- ja kotitalousnaisten Keskus myönsi kyläläisille Vuoden maisemateko -tunnustuksen pitkäjänteisestä ja monipuolisesta kulttuurimaiseman hoidosta.Toimenpiteet ovat kattaneet mm. rakennuskunnostuksia, raivauksia, kosteikonhoitoa sekä laidunnusta ja ne on toteutettu talkoilla, maanomistajien omalla työllä sekä luonnonhoitotuilla. ”Hoitotyö on ollut suunnitelmallista, ja siinä on hyödynnetty hyvin myös käytettävissä olevia tukimuotoja ja

Hakusi ei tuottanut tuloksia
Hakusi ei tuottanut enempää tuloksia
Takaisin alkuun

Multimedia

Twitter

Pinterest