Niityt ja maisemapellot kannattaa kartoittaa ja hoitaa
Niityt ja maisemapellot ovat merkittävä osa kunnan maisemaomaisuutta, jota kuntien kannattaa hyödyntää nykyistä enemmän. Niiden hoitokustannukset ovat vain murto-osan rakennettujen viheralueiden kustannuksista.
Valoisat ja avoimet niityt ja maisemapellot ovat monipuolisia virkistysalueita asukkaille sekä tärkeä elinympäristö eläimille ja kasveille. Ne turvaavat luonnon monimuotoisuuden säilymisen.
– Niittyjen ja peltojen kartoituksen avulla saadaan kokonaiskuva kuntien ja kaupunkien avoimista viheralueista sekä niiden kehittämismahdollisuuksista. Samalla kun alueen tietoja kerätään maastossa, hahmottuu kuva siitä, mikä olisi alueelle sopiva hoitoluokka ja kustannustehokas hoitotapa, kuvailee kehityspäällikkö Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta.
Kustannustehokkaat hoitokeinot
Viheralueiden hoidon kustannustaso nousee jatkuvasti.
– B-hoitoluokan eli maisemapeltojen ja niittyjen hoito on edullista: niitä hoidetaan niittämällä, laiduntamalla, raivaamalla ja viljelemällä. Hoidon kustannukset ovat vain kymmenesosa A-hoitoluokan eli rakennettujen viheralueiden kustannuksista, Partanen kertoo.
Esimerkiksi maisemapeltojen viljelyn kustannukset eivät ole suurempia kuin tavanomaisessa peltoviljelyssä.
Jotta hoidosta saadaan mahdollisimman kustannustehokasta, pitää hoitotapojen vaihtoehtoja miettiä tarkkaan. Joillakin alueilla hoidoksi riittää niittomurskaus, joillakin puolestaan vaaditaan ensin perusparannusta ja sitten jokavuotista niittoa.
Vaarana vieraslajien valtaamat, metsittyneet alueet
Alueita hoitamalla asukkaat pääsevät nauttimaan värikkäistä maisemapelloista, avoimista niityistä ja peltojen reunavyöhykkeiden monipuolisesta luonnosta. Niityille ja maisemapelloille voidaan myös suunnitella elämyksellisiä tapahtumia, kuten heinätalkoita ja herneiden poimimista.
Niittyjen ja peltojen reuna-alueet ovat osa avoimen maiseman kokonaisuutta. Jos niitä ei hoideta, saattavat esimerkiksi pajukoituneet reunavyöhykkeet estää niityn näkemisen ja samalla sen käytön.
– Jos niittyjä ei niitetä, ojat tukkeutuvat, rummut eivät toimi ja alueet metsittyvät luontaisesti. Avoimista alueista tulee myös helposti vieraslajien, kuten jättiputken, jättipalsamin ja lupiinin leviämispaikkoja, Partanen varoittaa.
Asiantuntemusta MKN Maisemapalveluista
Maa- ja kotitalousnaisten maisema-asiantuntijat tuntevat maatalouden luoman maiseman ja tietävät hoitomenetelmät ja koneet, joilla avoimia alueita hoidetaan. Suunnittelussa otetaan huomioon luonnon monimuotoisuuteen ja maisemaan liittyvät arvot.
Asiantuntijat myös etsivät urakoitsijat ja laiduneläimet sekä hoitavat käytännön järjestelyt maatalouden menetelmin hoidettavissa kohteissa. MKN Maisemapalveluiden asiantuntijat työskentelevät ProAgria Keskuksissa.
Esittelemme niittyjen ja maisemapeltojen kartoitusta ja hoitoa Viherpäivillä 10.–11.2. Jyväskylän Paviljongissa. Tervetuloa tutustumaan osastoomme B-270!
Lisätietoja
Hannele Partanen
kehityspäällikkö, maaseutumaisema ja luonnonhoito
Maa- ja kotitalousnaisten Keskus
puh. 040 521 7814
hannele.partanen@maajakotitalousnaiset.fi
Silja Varjonen
vs. viestintäpäällikkö
Maa- ja kotitalousnaisten Keskus
puh. 040 526 8475
silja.varjonen@maajakotitalousnaiset.fi
www.maajakotitalousnaiset.fi/maisema
www.facebook.com/maajakotitalousnaiset
Twitter: @maajakotitalous
Instagram: @maajakotitalousnaiset
Maa- ja kotitalousnaiset on ruuan, maiseman ja yrityspalveluiden asiantuntijajärjestö. Maa- ja kotitalousnaisten 60 asiantuntijaa työskentelee 11 piirikeskuksessa yhteistyössä ProAgria Keskusten kanssa. Maa- ja kotitalousnaisten Keskus on järjestön valtakunnallinen keskusjärjestö.
Maa- ja kotitalousnaiset – juuret maalla
www.maajakotitalousnaiset.fi
Avainsanat: