Euroopan teknologiavaje vaikuttaa alueen kilpailukykyyn – vaakalaudalla jopa 2–4 biljoonaa euroa vuodessa vuoteen 2040 asti
Euroopassa on meneillään alueen teknologisiin valmiuksiin ja yritysten kilpailukykyyn liittyvä kriisi. Vaikka Euroopassa ja Suomessa on monia hyvin menestyviä yrityksiä, ovat ne kokonaisuudessaan heikompia kuin vastaavat yhdysvaltalaiset – suurten eurooppalaisten yritysten kasvu, kannattavuus, innovointi ja T&K-investoinnit eivät ole globaalien kilpailijoiden tasolla. Suurelta osin tämä johtuu siitä, että eurooppalaiset yritykset ovat jäljessä uuden teknologian kehityksessä, selviää McKinseyn tutkimusinstituutin (McKinsey Global Insititute, MGI) tuoreesta tutkimuksesta “Securing Europe’s competitiveness: Addressing its technology gap”. Jos Eurooppa pystyy kuromaan teknologiavajettaan umpeen, on sillä mahdollisuus tuottaa jopa 2–4 biljoonaa euroa vuodessa vuoteen 2040 mennessä.
Eurooppa on edelläkävijä kestävässä kehityksessä ja osallistamiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa, kuten tasa-arvon, sosiaalisen kehityksen ja yleisen tyytyväisyyden edistämisessä. Euroopan C02-päästöt asukasta kohden ovat esimerkiksi noin 2,4 kertaa pienemmät kuin Yhdysvalloissa, ja alueen päästöt vähenevät 30–50 prosenttia Yhdysvaltoja nopeammin. Siitä huolimatta eurooppalaiset yritykset suoriutuvat Yhdysvaltalaisia heikommin. Tämä johtuu suurelta osin teknologiaa luovista teollisuudenaloista, erityisesti tietotekniikasta ja lääkealasta. Yhdessä nämä sektorit muodostavat 90 prosenttia ROIC-vajeesta (sijoitetun pääoman tuotto), 80 prosenttia investointivajeesta, 60 prosenttia kasvuvajeesta ja 75 prosenttia T&K-vajeesta. Viimeaikaiset merkit viittaavat kuitenkin siihen, että uusien yritysten perustaminen Euroopassa on nousussa, myös teknologia-aloilla.
”Euroopassa miljardivaluaatioyritysten, niinsanottujen yksisarvisten, määrä kasvoi eniten vuonna 2021 sitten vuoden 2014, jolloin luotiin myös 98 uutta yksisarvista. Vuonna 2021 Eurooppa houkutteli myös ennätysmäärän riskipääomarahoitusta (110 miljardia dollaria), mikä ylitti Kiinan määrän. Tästäkin huolimatta, Euroopan pääomasijoitukset ovat edelleen lähes kolme kertaa alhaisemmat kuin Yhdysvalloissa”, sanoo Kari Kulojärvi, McKinsey & Companyn Suomen ja Baltian johtava osakas.
Eurooppa johtaa kymmenestä teknologiasta vain kahdessa
McKinseyn tutkimuksessa tarkastellaan lähemmin kymmentä teknologiaa, joissa Eurooppa johtaa vain kahdessa – tulevaisuuden materiaaleissa sekä ympäristöteknologioissa, kuten tuulivoimassa. Teknologioiden levitessä eri sektoreille ja määrätessä kilpailudynamiikkaa, eurooppalaiset toimijat ovat heikoilla jopa perinteisillä toimialoilla, kuten autoteollisuudessa. Ellei tähän puututa, kriisi voi heikentää Eurooppaa esimerkiksi kasvun, osallistamisen, kestävyyden, ja strategisen autonomian saralla.
”Eurooppa on energiakriisissä, joka on kestänyt jo vuosikymmeniä. Meidän on tehtävä lujasti töitä sen eteen, ettemme ajaudu yhä uusiin kriiseihin tulevilla vuosikymmenillä. Eurooppalaisten johtajien keskuudessa on onneksi suuri halu ryhtyä toimeen energian kehityksestä teknologiseen valmiuteen”, sanoo Kari Kulojärvi.
McKinseyn tutkimuksen mukaan vaakalaudalla voi olla jopa 2–4 biljoonaa euroa vuodessa vuoteen 2040 mennessä, jos toimiin ei ryhdytä. Tämä vastaa esimerkiksi 30–70 prosenttia Euroopan ennustetusta BKT:n kasvusta vuosina 2019–2040 tai noin 90 prosenttia kaikista Euroopan nykyisistä sosiaalimenoista eli 500 euroa kuukaudessa jokaista Euroopan kansalaista kohden.
Parantaakseen kilpailukykyään ja luodakseen kasvua Euroopan on ryhdyttävä toimeen
McKinseyn tutkimuksessa esitellään keinoja, joiden avulla eurooppalaiset yritykset voisivat laajentaa toimintaansa, toimia nopeammin, sekä tasoittaa toimintaedellytyksiä muiden alueiden ja vakiintuneiden yritysten kanssa. Euroopan tulisi jatkossakin hyödyntää vahvuuksiaan, kuten laadukasta koulutusjärjestelmäänsä ja sitä, että se on yksi avoimimmista ja yhdistyneimmistä talouksista maailmassa. Euroopan tulisi erityisesti panostaa toimiin, jotka tukisivat innovaatiokehitystä. Eurooppa voisi esimerkiksi harkita julkisten innovaatiohankintojen ja T&K-tuen yhdistämistä puolustuksesta terveydenhuoltoon. Eurooppa voisi myös harkita nopeutettua viranomaishyväksyntä- ja päätöksentekoprosessin kehittämistä.
”Meidän on asetettava toiminnallemme riittävän kunnianhimoisia tavoitteita. Suomessa meillä on esimerkiksi kehitteillä uusia innovatiivisia läpimurtoteknologioita sekä maailmanluokan osaamista ja kykyä, minkä vuoksi meillä on oltava riittävästi kunnianhimoa ei vain seurataksemme, vaan myös johtaaksemme teknologioiden kehitystä maailmanlaajuisesti”, sanoo Kari Kulojärvi.
Lisätietoa:
Kari Kulojärvi
Yhteydenotot:
Mari Muoniovaara
External Relations Specialist
+358 40 728 1550
mari_muoniovaara@mckinsey.com
McKinsey & Company lyhyesti
McKinsey on kansainvälinen liikkeenjohdon konsulttiyritys, joka on sitoutunut auttamaan organisaatioita luomaan osallistavaa ja kestävää kasvua. Toimimme 130 kaupungissa ja 65 maassa. Teemme yhteistyötä asiakkaiden kanssa kaikilla sektoreilla ratkaistaksemme monimutkaisia ongelmia ja mahdollistaaksemme myönteistä kasvua asiakkaidemme kohderyhmille. Uusien toimintatapojen ja uuden teknologian avulla luomme taitoja, jotka tuottavat organisaatioille arvoa pitkällä aikavälillä nyt ja tulevaisuudessa. www.mckinsey.com/fi & www.mckinsey.com/mgi
Avainsanat:
