Kasvun saavuttaminen edellyttää ensimmäiseksi korkeampaa tavoitetasoa, jonka omistajat ja hallitukset asettavat. Johdolta tarvitaan uskottavat suunnitelmat, huomioiden myös tarvittavat resurssien uudelleenallokoinnit, ja rohkeutta uudistaa toimintatapoja. Yrityskulttuuriin kätkeytyvät kasvun esteet on tunnistettava ja purettava – tämä on koko elinkeinoelämän yhteinen tehtävä

Ensimmäinen työpaikka on yksi tärkeimmistä kokemuspääoman rakennuspalikoista. Kun yritys tarjoaa koulutusta, mahdollisuuksia kehittyä ja kannustaa kokeilemaan erilaisia tehtäviä, työntekijä kartuttaa taitoja ja kokemusta, jotka avaavat ovia uusiin rooleihin – jopa johtotehtäviin. Tällainen investointi omaan kasvuun hyödyttää sekä yksilöä että yritystä.

Euroopan osuus kriittisten teknologioiden globaalista markkinasta on hälyttävän pieni. Ilman nopeita toimia vaarana on työpaikkojen ja innovaatiokyvyn menetys. Oikeilla toimenpiteillä voimme kuitenkin nopeasti vapauttaa Euroopan taloudellisen potentiaalin

Olemme nähneet huolestuttavan kehityksen jo pitkään, mutta nykyinen tilanne toimii herätyskellona monille. Raportin otsikko ’From ideas to action’ korostaa tarvetta siirtyä sanoista tekoihin. Nyt on aika näyttää toimintakykyä ja tehdä oikeita priorisointeja. Raporttimme tarjoaa selkeitä ratkaisuja, joilla voidaan vahvistaa tuottavuutta ja kilpailukykyä niin Euroopassa kuin Suomessakin tulevaisuudessa

On tärkeää muistaa, että toimiala on monimuotoinen ja menestyjiä löytyy, esimerkiksi ulkoiluvaatteiden kysyntä on vahvaa ulkoilutrendin ansiosta. Niche-toimijoilla, joilla on vahva brändi ja houkutteleva asiakastarjonta, on edelleen mahdollisuus menestyä. Siksi brändimarkkinointi nousee kuluvana vuonna entistä tärkeämmäksi. Lisäksi investoinnit generatiiviseen tekoälyyn markkinoinnissa, suunnittelussa ja tuotekehityksessä tulevat lisääntymään

Muotialan yritysten on yhteisvoimin ratkaistava nämä ongelmat ja luotava selkeät standardit, jotka auttavat kuluttajia tekemään tietoisempia ostopäätöksiä

Toimitusketjujen häiriöt vaikuttavat kaikkiin osapuoliin, vaikkakin eri mittakaavassa. Kyseessä on ongelma, joka vaatii yhteisiä ratkaisuja. On selvää, että ne toimijat, jotka panostavat läpinäkyvyyteen ja strategisiin kumppanuuksiin, menestyvät paremmin

Jos Euroopan kilpailukyvyn tehostamiseen ei puututa, arvioimme, että voimme menettää vuosittain jopa 500 miljardista eurosta 1000 miljardiin euroon arvoa vuoteen 2030 mennessä. Tämä vastaa kolmesta kuuteen kertaa sitä vuotuista lisäinvestointia, joka tarvittaisiin nettonollapäästötavoitteen saavuttamiseksi. Euroopan kilpailukyvyn tehostaminen on avainasemassa tulevan talouskasvun mahdollistamisessa

Tehostaakseen alueen kilpailukykyä ja kiihdyttääkseen kasvua, Euroopan poliittisten päättäjien ja yritysjohtajien tulisi tehdä yhteistyötä ja laatia rohkea, yhtenäinen toimintasuunnitelma, joka rakentuu kunnianhimoisten tavoitteiden ympärille

Näemme jo nyt, kuinka yritykset ympäri maailmaa ottavat käyttöön generatiivista tekoälyä kilpailuedun saavuttamiseksi, ja Suomi voi olla edelläkävijä tässä kehityksessä. Suomi on digitaalisesti vahva maa, ja väestömme tekee suurelta osin juuri sellaisia monimutkaisia tehtäviä, joita teknologia voi automatisoida

Generatiivinen tekoäly voi edistää yhteiskunnan automatisointia, mikä tapahtuu arviomme mukaan kymmenen vuotta odotettua aiemmin. Teknologia tarjoaa valtavia mahdollisuuksia yrityksille ja voi muodostua keskeiseksi työkaluksi useiden yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa, kuten väestön ikääntymisessä ja siirtymisessä kohti kestävämpää yhteiskuntaa

Ennusteemme mukaan lämpenemisen odotetaan olevan 1,6–2,9 asteen välillä. Tämä korostaa kiireellistä tarvetta tehostaa globaaleja toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi

Se, miten kaasun ja fossiilisten polttoaineiden tarve kehittyy, riippuu siitä, kuinka nopeasti sähköistämme ja siirrymme uusiutuvaan sähköön. Näin ollen juuri sähköistys on avainasemassa päästöjen vähentämisessä

Pankkitoiminta on Suomessa tällä hetkellä kannattavampaa kuin pitkään aikaan. Markkinatilanne muuttuu pankkien kannalta kuitenkin haastavammaksi korkojen nousun tasaantuessa ja rahoituskustannusten noustessa. Vaikka suomalaisten pankkien kannattavuus onkin tällä hetkellä hyvä, kustannusten nousun, talouden epävarmuuden ja uusien kilpailijoiden takia on tärkeää, että pankit jatkavat panostamista innovatiivisen liiketoiminnan kehittämiseen ja hyödyntävät teknologiaa laajasti

Finanssialan kasvusta vuosien 2015 ja 2022 välillä yli 70 prosenttia tapahtui pääasiassa perinteisten pankkien taseiden ulkopuolella. Muun muassa vakuutusyhtiöt, eläkerahastot, valtiolliset sijoitusrahastot, pääomasijoittajat sekä varainhoitajat ovat ottaneet suuren osan kasvusta. Tämä muutos ei ole uusi ilmiö, mutta näkemyksemme mukaan se on vahvistumassa. Pitkällä aikavälillä globaalien pankkien oman pääoman tuotto saattaa supistua ja nyt nähty positiivinen kehitys voi jäädä lyhytaikaiseksi

Aina kun puhutaan pankeista, puhutaan riskeistä. Pankkien täytyy parantaa kykyään reagoida muuttuviin riskeihin, kuten teknologiaosaamisen riittävyyteen, sekä panostaa riskienhallintaan liiketoiminnassaan. Tehokkuuden parantamiseksi sekä palveluiden ja tuotteiden kehittämiseksi pankkien tulisi ottaa käyttöön tekoälyyn pohjautuvia ratkaisuja sekä pohtia, miten näiden käyttöä laajennetaan

Todellinen vaikutus voisi olla vielä suurempi, jos teknologia integroitaisiin ohjelmistoihin, kuten tekstinkäsittelyohjelmiin tai chatboteihin, mikä vapauttaisi työaikaa muihin tehtäviin. Generatiivisen tekoälyn kehitys avaa uuden teknologisen innovoinnin aikakauden – se tulee olemaan työkalu tuottavuuden lisäämiseen ja globaalin talouskasvun vauhdittamiseen.

Generatiivinen tekoäly tulee muuttamaan tulevaisuuden työtä – työtehtävät suunnitellaan uudelleen ja toimialat muuttuvat nopeasti, vuosien sijaan kuukausissa. Teknologia mahdollistaa yrityksille ja työntekijöille uudenlaisen ketteryyden ja tuottavuusboostin, jota taloutemme kipeästi tarvitsee.

Tietotyöläiset viettävät paljon aikaa juuri niiden työtehtävien parissa, joita teknologia voi automatisoida ja joihin se voi vaikuttaa merkittävästi. Nämä tehtävät voivat olla muun muassa päätöksentekoon ja yhteistyöhön liittyviä toimia, suunnittelua, tiedon käsittelyä sekä analysointia. Suomessa on korkeasti koulutettu väestö, mikä luo suuren potentiaalin teknologian vaikutukselle.

Suomella on lupaavat kasvunäkymät tekoälyn suhteen. Arviomme mukaan Pohjoismaiden odotetaan olevan automaation edelläkävijöitä muiden talouksien, kuten Yhdysvaltojen ja Saksan, rinnalla. Suomi on Euroopan DESI-indeksin* kärjessä, mikä osoittaa vahvan digitaalisen perustan yhteiskunnassamme. Meillä on vahva teknologiaosaaminen sekä kyky hyödyntää tekoälyä tehokkaasti ja turvallisesti osana laajempaa liiketoimintaa. Tyypilliset haasteet suomalaiselle teknologialle ja liiketoiminnalle liittyvät kasvun rajoituksiin, kuten työvoiman ja resurssien niukkuuteen. Generatiivinen tekoäly voi tarjota konkreettisen ratkaisun näihin pullonkauloihin ja siten vauhdittaa kasvua merkittävästi.

Euroopalla on teknologiaosaamiseen ja kilpailukykyyn liittyviä haasteita, joissa naiset ovat avainasemassa ongelmien ratkaisemisessa. Eurooppalaisten teknologiayritysten on panostettava aktiivisesti henkilöstöönsä investoidakseen ja houkutellakseen lisää teknologiaosaamisen omaavia naisia. Voimme vahvistaa kilpailuetuamme monipuolistamalla Euroopan teknologiatyöpaikkoja.

Olemme ensimmäistä kertaa pystyneet tarkastelemaan syvällisesti naisten koulutus- ja työtaustoja. Näemme jo koulutuksesta asti jotain silmiinpistävää: toisen asteen koulutuksen päätteeksi naisia jättäytyy teknologia-alalta suuri määrä pois. Suomessa vain harvat naiset suuntautuvat opiskelemaan teknistieteellisille aloille (engl. STEM), joissa naisten osuus on vain 27 % eli alle EU:n keskiarvon.

Arvioimme naisten osuuden laskevan näissä rooleissa 21 %:iin vuonna 2027, minkä vuoksi eurooppalaisten yritysten on ryhdyttävä toimeen välittömästi.

Ensimmäistä kertaa pystyimme mittaamaan määrällisesti eri keinojen vaikutusta, joiden tavoitteena on saada enemmän naisia teknologian pariin sekä todellinen käsitys siitä, kuinka voimme saavuttaa tämän skenaarion. Kasvattaaksemme naisten määrää teknologia-alalla jopa 3,9 miljoonaan ja saavuttaaksemme hyväksyttävän sukupuolijakauman Euroopassa vuoteen 2027 mennessä, tunnistimme neljä toimenpidettä, joilla voi olla merkittävä vaikutus.

Vaikka Suomi pärjää joillakin mittareilla, kuten fintech-yritysten määrässä asukasta kohden, Suomella on edelleen paljon potentiaalia kasvaa

Jos Euroopan keskinkertaiset fintech-ekosysteemit, kuten Suomi, pääsisivät johtavien maiden tasolle, fintech-työpaikkojen määrä Euroopassa voisi lähes kolminkertaistua, jopa 364 000:een

Fintech-yritysten määrän nopea kasvu on ollut todellinen siunaus finanssisektorille. Fitechien kanssa työskentelevät yritykset ja pankit hyötyvät niiden asiakaslähtöisyydestä. Samalla ne haastavat vakiintuneita toimijoita ja luovat painetta innovoinnille

Meidän tulee tarttua Suomen fintech-mahdollisuuteen ja panostaa osaamisen kehittämiseen ja innovointiin, sekä varmistaa, ettei yrityksillä ole esteitä rahoituksen saamiselle. Suomella on todellinen mahdollisuus nousta fintech-johtajaksi Euroopassa

Monet kuluttajat Suomessa kokevat painetta lompakoissaan ja haluavat joko säästää tai ostaa muotia alennusmyynneistä. Samaan aikaan luksustuotteiden myynnin odotetaan kasvavan maailmanlaajuisesti viidestä kymmeneen prosenttia vuonna 2023. Oletus perustuu siihen, että kuluttajat, joita talouskriisi on koetellut vähiten, jatkavat ostosten tekoa normaalisti, erityisesti luksustuotteiden osalta

Yksittäisten kuluttajien on paikoin vaikeampi ymmärtää, mitkä tuotteet ovat todella vastuullisia, sillä meillä ei ole lainsäädäntöä tai järjestelmää, joka ohjaisi kuluttajaa ostopäätöksessään. Esimerkiksi Ranskassa odotetaan uutta lainsäädäntöä, joka edellyttää, että vaatteet ja tekstiilit on merkittävä vastuullisuusluokittelulla. Tämän pitäisi tietysti sopia myös yrityksille, mikäli ne ottavat vastuullisuustyönsä vakavasti

Vaikka varainhankinta on hidastunut ja hiljentynyt, se ei ole kuitenkaan kaukana historiallisista keskiarvoista, jotka edelsivät viime vuosina maailmanlaajuisesti hallinnutta äärimmäistä pitkään jatkunutta nousukautta. Samaan aikaan sijoittajilla on käyttämättömiä varoja, mikä antaa heille mahdollisuuden sijoittaa, samalla kun nykyiset markkinaolosuhteet pitävät heidät varovaisina.

Tämä uusi todellisuus on vieläkin tärkeämpää pohjoismaiselle startup-ekosysteemille, joka on edelleen täynnä lupaavia yrityksiä. Kun uusi alkuvaiheen yrittäjien sukupolvi käynnistää hankkeita SaaS-ohjelmistoista kestävään liikenteeseen, riittävä kunnianhimo yhdistettynä realismiin erottaa kukoistavat niistä, jotka kamppailevat. Startup-yrityksillä tulisi olla pää pilvissä, jalat maassa ja katseet visusti tavoitteessa.

Nopeimmin kasvavat kasvuyritykset aloittavat maantieteellisen laajennuksen yli kaksi vuotta myöhemmin kuin hitaammin kasvavat ikäisensä. 20 prosenttia mainitsi nopean laajennuksen olevan heidän suurin virheensä. Tuotekehitykseen keskittyvä laajennus sen sijaan tarjoaa selkeää arvonluontia, osittain siksi, että kasvuyritykset voivat keskittyä kasvuun, tehokkuuteen ja kilpailuedun luomiseen samanaikaisesti.

Laajentamalla toimintaa tutuille, lähellä sijaitseville markkinoille vähentää epäonnistumisen riskiä. Kuten eräs perustaja kertoi, laajentaminen tuntemattomalle markkinalle on "95 prosenttisesti samanlaista kuin uuden yrityksen perustaminen, sillä synergiaa ei juuri ole.

Alueellista laajennusta varten tehdyt hankinnat epäonnistuvat yli viisi kertaa todennäköisemmin kuin tuote-, henkilö- tai IP-hankinnat.

Kasvuvaihe ei ole sama kuin siemenvaihe. Edellisessä vaiheessa menestynyt johtoryhmä ei välttämättä menesty jälkimmäisessä. Niillä, jotka luovat onnistuneesti kasvua tyhjästä, ei välttämättä ole osaamista tai mentaliteettia kasvattaakseen yritystä kannattavaksi bisnekseksi.

Kaikkien startup-yritysten johtajien tulisi olla valmiita ottamaan haaste vastaan, ymmärtämään eri vaihtoehtojen seuraukset ja olemaan tarpeeksi rohkeita suunnitellessaan tietä eteenpäin. Euroopassa on paljon potentiaalisia startup-yrityksiä, jotka voivat saada aikaan merkittävää muutosta – meidän on tehtävä parhaamme auttaaksemme näitä yrityksiä menestymään. Jos Eurooppa aikoo saavuttaa johtoaseman, meidän on jatkuvasti haastettava itseämme parantamaan suoritustamme Euroopassa, kuitenkin laajentaen maailmanlaajuisesti.

Euroopassa miljardivaluaatioyritysten, niinsanottujen yksisarvisten, määrä kasvoi eniten vuonna 2021 sitten vuoden 2014, jolloin luotiin myös 98 uutta yksisarvista. Vuonna 2021 Eurooppa houkutteli myös ennätysmäärän riskipääomarahoitusta (110 miljardia dollaria), mikä ylitti Kiinan määrän. Tästäkin huolimatta, Euroopan pääomasijoitukset ovat edelleen lähes kolme kertaa alhaisemmat kuin Yhdysvalloissa.

Eurooppa on energiakriisissä, joka on kestänyt jo vuosikymmeniä. Meidän on tehtävä lujasti töitä sen eteen, ettemme ajaudu yhä uusiin kriiseihin tulevilla vuosikymmenillä. Eurooppalaisten johtajien keskuudessa on onneksi suuri halu ryhtyä toimeen energian kehityksestä teknologiseen valmiuteen.

Meidän on asetettava toiminnallemme riittävän kunnianhimoisia tavoitteita. Suomessa meillä on esimerkiksi kehitteillä uusia innovatiivisia läpimurtoteknologioita sekä maailmanluokan osaamista ja kykyä, minkä vuoksi meillä on oltava riittävästi kunnianhimoa ei vain seurataksemme, vaan myös johtaaksemme teknologioiden kehitystä maailmanlaajuisesti.

Suomella ja Pohjoismailla on potentiaalia kehittyä kestävän kehityksen Piilaaksoksi. Olemme edelläkävijöitä kestävän kehityksen tutkimuksessa, meillä on hyvät mahdollisuudet saada sijoituspääomaa ja yhteistyö yksityisen ja julkisen sektorin välillä on tehokasta. Tämä antaa meille etulyöntiaseman muihin markkinoihin nähden, kun maailmantalous sopeutuu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen

Luodaksemme kestävän kehityksen Piilaakson Pohjoismaihin, meiltä vaaditaan kahta asiaa. Ensinnäkin, vakiintuneiden yritysten on uskallettava investoida enemmän vihreään kasvuun, samalla tavalla kuin esimerkiksi Neste on luonut uusiutuvan polttoaineliiketoimintansa. Toiseksi, vihreän teknologian startup-yritysten täytyy lähteä rakentamaan liiketoimintaansa globaaliksi päivästä yksi, jotta ne voivat skaalata tarpeeksi nopeasti ja saada kansainvälisten sijoittajien huomion ja tuen

Viljavaje voi nousta jopa 60 miljoonaan tonniin vuoden 2023 loppuun mennessä – tämä vastaa jopa 250 miljoonan ihmisen vuosittaista ravinnonsaantia, eli kolmea prosenttia maailman väestöstä. Tämän vuoden logistiset ongelmat ovat johtaneet siihen, että viljan vienti Ukrainasta ja Venäjältä on laskenut jopa 18–22 miljoonaa tonnia. Jos sota jatkuu, vienti voi supistua entisestään vuonna 2023.

Tutkimuksemme mukaan tuhoisimmat seuraukset voitaisiin välttää esimerkiksi avaamalla ja turvaamalla Mustanmeren logistiikkareittejä, vähentämällä rajoituksia kaupankäynnille, hyödyntämällä olemassaolevia viljavarantoja, sekä tarjoamalla taloudellista tukea eniten kärsineille alueille ja väestöryhmille.

Tärkeä ensimmäinen askel on investoiminen tekstiilien keräykseen. Tällä hetkellä kolmannes käytetyistä vaatteista kerätään, ja suurin osa toimitetaan käytettyjen vaatteiden myyntiin Euroopan ulkopuolelle. Jotta kierrätettyä tekstiilikuitua saataisiin riittävästi uusien vaatteiden valmistukseen, tulisi keräysasteen kasvaa 50–80 prosenttiin.

Investoinnit tekstiilien kierrätykseen ovat kannattavia paitsi kestävyyssyistä, myös siksi, että tekstiilien kierrätyksellä voidaan tuottaa uusia arvokkaita raaka-aineita, jotka mahdollistaisivat vaatetuotannon kasvun Euroopassa.

Olen sitoutunut johtamaan McKinseytä eteenpäin Suomessa ja Baltiassa ja edistämään kehitystä, joka luo positiivista vaikutusta henkilöstöllemme ja asiakkaillemme myös tulevaisuudessa. Muutos tapahtuu nopeasti, joten meidän kaikkien on oltava mukana rakentamassa parempaa yhteiskuntaa sekä ihmisille että ympäristölle. Jatkamme kasvuamme ja teemme yhteistyötä rohkeiden johtajien kanssa kaikilla toimialoilla luodaksemme selkeitä, kestäviä ja merkittäviä parannuksia asiakkaillemme ja alueelle.

unnen olleeni etuoikeutettu saadessani johtaa McKinseytä Suomessa yhdessä omistautuneen henkilökuntamme ja asiakkaidemme kanssa. Toimistona olemme kokeneet suuren muodonmuutoksen ja laajentaneet positiivista vaikutustamme täysin uudelle tasolle. Olen iloinen, että Kari ottaa toimiston johtaakseen ja jatkaa työtä asiakkaidemme kanssa kaikilla sektoreilla pienistä startupeista suuriin yrityksiin tuoden kaikki osaamisalueemme asiakkaidemme ulottuville.

Kun työskentelemme yritysten kanssa, jotka ovat kehittäneet vihreää liiketoimintaa, olemme tunnistaneet tapoja, joilla yritykset voisivat asettua markkinoille ja luoda merkittävää kasvua. Vihreän liiketoiminnan suunnittelun ja skaalauksen on tapahduttava samalla vauhdilla kuin mitä on nähty esimerkiksi digitaalisissa liiketoiminnoissa, jotta nettonollaan siirtyminen nopeutuisi. Toimijoilla, jotka luovat vihreää liiketoimintaa on kunnianhimoiset kasvutavoitteet ja he nauttivat huomattavista kustannuseduista, sillä ovat edenneet nopeasti.

Vihreää liiketoimintaa luovien toimijoiden osoittama ajattelutapa on hyvin samankaltaista aikamme digitaalisten johtajien kanssa: he ovat olleet taitavia luomaan ja muokkaamaan markkinoita sen sijaan, että olisivat katsoneet ja odottaneet markkinoiden ilmestymistä. He ovat omaksuneet ”nopeutetun skaalauksen käsitteen”. Tämä ajattelutapa yhdistettynä muutamiin keskeisiin periaatteisiin voi edistää vihreän liiketoiminnan rakentumista maailmanlaajuisella matkalla kohti nettonollaa.