Generatiivisella tekoälyllä valtava taloudellinen potentiaali – taloudellista hyötyä jopa 4,4 biljoonaa dollaria
Lehdistötiedote, 4.7.2023
McKinseyn tuoreen tutkimuksen mukaan generatiivisen tekoälyn, kuten ChatGPT:n ja Midjourneyn kaltaisten sovellusten, arvioidaan tuovan maailmantaloudelle merkittäviä taloudellisia etuja, joiden arvo voi olla jopa 2,6–4,4 biljoonan dollaria. Korkeasti koulutettujen työelämässä odotetaan tapahtuvan suurimmat muutokset teknologian kehittymisen myötä. Suomi on yksi niistä maista, joihin teknologia tulee todennäköisesti koskettamaan varhaisessa vaiheessa.
Verrattuna aikaisempiin tekoälyn ja analytiikan muotoihin, kuten koneoppimiseen ja syväoppimiseen, generatiivinen tekoäly voisi lisätä tuottavuutta jopa 40 prosenttia.
”Todellinen vaikutus voisi olla vielä suurempi, jos teknologia integroitaisiin ohjelmistoihin, kuten tekstinkäsittelyohjelmiin tai chatboteihin, mikä vapauttaisi työaikaa muihin tehtäviin. Generatiivisen tekoälyn kehitys avaa uuden teknologisen innovoinnin aikakauden – se tulee olemaan työkalu tuottavuuden lisäämiseen ja globaalin talouskasvun vauhdittamiseen”, kertoo Anna Katariina Wisakanto, digikonsultti ja generatiivisen tekoälyn asiantuntija McKinseyn Helsingin toimistolta.
Merkittävä vaikutus eri töihin ja toimialoihin
McKinseyn arvion mukaan noin 75 prosenttia generatiivisen tekoälyn hyödyistä keskittyy asiakastoimintoihin, markkinointiin ja myyntiin, ohjelmistokehitykseen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin 16 liiketoimintaa ja 63 käyttötapausta, joissa generatiivinen tekoäly voi auttaa helpottamaan liiketoiminnan haasteita. Teknologia tukee muun muassa asiakasvuorovaikutusta, luo luovaa sisältöä markkinointiin ja myyntiin sekä laatii luonnolliseen kieleen perustuvaa tietokonekoodia.
Generatiivinen tekoäly vaikuttaa merkittävästi eri toimialoihin, erityisesti high tech-alaan, pankkitoimintaan ja bioteknologiaan. High tech-alalla hyödyt voivat nousta jopa 240–460 miljardiin dollariin vuosittain, teknologian nopeuttaessa ja tehostaessa ohjelmistokehitystä. Pankkisektori voi hyötyä jopa 200–340 miljardia dollaria vuosittain, jos käyttötapaukset toteutetaan täysin. Lisäksi vähittäiskauppa ja kulutustavarateollisuus voisivat hyötyä yhteenlaskettuna jopa 400–660 miljardia dollaria vuosittain.
”Generatiivinen tekoäly tulee muuttamaan tulevaisuuden työtä – työtehtävät suunnitellaan uudelleen ja toimialat muuttuvat nopeasti, vuosien sijaan kuukausissa. Teknologia mahdollistaa yrityksille ja työntekijöille uudenlaisen ketteryyden ja tuottavuusboostin, jota taloutemme kipeästi tarvitsee”, sanoo Wisakanto.
Koulutustaso ohjaa generatiivisen tekoälyn vaikutusta
Generatiivinen tekoäly voi automatisoida työtehtäviä, jotka vievät tällä hetkellä 60–70 prosenttia työntekijöiden ajasta. Tällainen automatisointi vapauttaa aikaa rutiinityöstä ja jättää aikaa luovalle työlle ja innovaatiolle. Tämä puolestaan voisi kompensoida viime vuosikymmeninä tapahtunutta tuottavuuden kasvun hidastumista.
Generatiivinen tekoäly vaikuttaa todennäköisesti eniten korkeapalkkaisiin ja korkeakoulutusta vaativiin tietotöihin, joilla on aiemmin ollut alhaisin automaatiopotentiaali. Mitä korkeampi koulutustaso, sitä suuremmiksi teknologian vaikutuksen lasketaan olevan.
"Tietotyöläiset viettävät paljon aikaa juuri niiden työtehtävien parissa, joita teknologia voi automatisoida ja joihin se voi vaikuttaa merkittävästi. Nämä tehtävät voivat olla muun muassa päätöksentekoon ja yhteistyöhön liittyviä toimia, suunnittelua, tiedon käsittelyä sekä analysointia. Suomessa on korkeasti koulutettu väestö, mikä luo suuren potentiaalin teknologian vaikutukselle”, sanoo Wisakanto.
Suomella lupaavat kasvunäkymät
Generatiivinen tekoäly voi lisätä työn tuottavuutta maailmanlaajuisesti 0,1–0,6 prosenttia vuosittain vuoteen 2040 saakka. Suomessa tuottavuuden kasvu on hieman suurempi, noin 0,2–0,7 prosenttia vuodessa. Muihin teknologioihin yhdistettynä työn automatisointi voi nostaa vuosittaista tuottavuuden kasvua maailmanlaajuisesti 0,2–3,3 prosenttiyksikköä, ja Suomessa kasvu voi olla vieläkin merkittävämpi, noin 0,7–3,6 prosenttiyksikköä vuodessa. Kasvu voi auttaa kompensoimaan väestön ikääntymisen hidastamaa työllisyyden kasvua, kunhan teknologian vaikutuksen kohteeksi joutuneet henkilöt siirtyvät muihin työtehtäviin, jotka vastaavat vähintään heidän vuoden 2022 tuottavuustasoaan.
“Suomella on lupaavat kasvunäkymät tekoälyn suhteen. Arviomme mukaan Pohjoismaiden odotetaan olevan automaation edelläkävijöitä muiden talouksien, kuten Yhdysvaltojen ja Saksan, rinnalla. Suomi on Euroopan DESI-indeksin* kärjessä, mikä osoittaa vahvan digitaalisen perustan yhteiskunnassamme. Meillä on vahva teknologiaosaaminen sekä kyky hyödyntää tekoälyä tehokkaasti ja turvallisesti osana laajempaa liiketoimintaa. Tyypilliset haasteet suomalaiselle teknologialle ja liiketoiminnalle liittyvät kasvun rajoituksiin, kuten työvoiman ja resurssien niukkuuteen. Generatiivinen tekoäly voi tarjota konkreettisen ratkaisun näihin pullonkauloihin ja siten vauhdittaa kasvua merkittävästi”, toteaa Wisakanto.
Lue koko tutkimus: “The economic potential of generative AI: The next productivity frontier”.
*Digitaalisen talouden ja yhteiskunnan indeksi (DESI) seuraa Euroopan yleistä digitaalista suorituskykyä ja EU-maiden edistymistä digitaalisen kilpailukyvyn suhteen.
Yhteydenotot:
Mari Muoniovaara
External Relations Specialist
+358 40 728 1550
mari_muoniovaara@mckinsey.com
McKinsey & Company lyhyesti
McKinsey on kansainvälinen liikkeenjohdon konsulttiyritys, joka on sitoutunut auttamaan organisaatioita luomaan osallistavaa ja kestävää kasvua. Toimimme 130 kaupungissa ja 65 maassa. Teemme yhteistyötä asiakkaiden kanssa kaikilla sektoreilla ratkaistaksemme asiakkaidemme monimutkaisia ongelmia ja mahdollistaaksemme myönteistä kasvua asiakkaillemme ja heidän kohderyhmilleen. Uusien toimintatapojen ja uuden teknologian avulla luomme organisaatioille arvoa nyt ja tulevaisuudessa. www.mckinsey.com/fi
Avainsanat:
