McKinseyn raportti: Eurooppa kompuroi yritys- ja teknologiakehityksessä Yhdysvaltojen ja Kiinan perässä – vaakalaudalla jopa 2–4 biljoonaa euroa vuodessa

Lehdistötiedote, 4.5.2022 

Konsulttiyhtiö McKinseyn tutkimusinstituutin (McKinsey Global Institute, MGI) raportin mukaan Eurooppa laahaa Kiinan ja Yhdysvaltojen perässä yritys- ja teknologiakehityksessä. Eurooppa on johtavassa asemassa nykyään vain kahdella kymmenestä suosituimmasta ja monialaisesta teknologiasta. Vaakalaudalla on eurooppalaisten yritysten vahva asema perinteisessä teollisuudessa sekä 2–4 biljoonan euron vuotuinen arvo.

Ensimmäisessä internetiin ja ohjelmistoihin keskittyneessä teknologia-aallossa Eurooppa ei pysynyt Yhdysvaltojen tahdissa, minkä vuoksi eurooppalaiset yritykset pärjäävät taloudellisesti huonommin ja ovat teknisesti jäljessä. Vuonna 2000 suuryritysten arvo oli Euroopassa 7 miljardia dollaria ja Yhdysvalloissa 8 miljardia dollaria, kun taas vuonna 2021 vastaavat arvot olivat 21 ja 46 miljardia dollaria. Vuonna 2021 pääomasijoitukset olivat myös Euroopassa kolminkertaisesti pienemmät kuin Yhdysvalloissa.

”Ruotsista ja Euroopasta tulee monia kansainvälisiä huippuyrityksiä, mutta tosiasia on, että yrityksemme kasvavat hitaammin, tuottavat vähemmän ja investoivat vastaavia Yhdysvaltalaisia yrityksiä vähemmän tutkimukseen ja kehitykseen. Euroopalla on loistava tilaisuus ja tarve puuttua liiketoiminnan tuloksiin ja inovaatiopuutteisiin”, sanoo Magnus Tyreman, McKinseyn Euroopan johtava osakas.

”Keskusteluissani Euroopan suurimpien yritysten toimitusjohtajien kanssa on noussut esiin vahva sitoutuminen Euroopan alueelle, mutta myös kasvava huoli siitä, että jäämme jälkeen teknologioissa, jotka muovaavat toimialojamme ja yhteiskuntiamme tulevina vuosikymmeninä”, jatkaa Tyreman.

Euroopalla johtava asema vain kahdella kymmenestä monialaisesta teknologiasta

McKinseyn raportissa tarkastellaan lähemmin kymmentä monialaista teknologiaa. Euroopalla on johtajava asema vain kahdella kymmenestä; tulevaisuuden materiaaleissa ja ympäristöteknologiassa. Muilla kahdeksalla, joista seitsemän liittyy viestintä- ja tietotekniikkaan ja yksi biotekniikkaan, on Euroopalla heikko asema.

”Konkreettinen esimerkki siitä, kuinka Eurooppa on jäänyt jälkeen uusien teknologioiden käyttöönotossa, on autoteollisuus. Eurooppalaiset ovat johtavia autonvalmistajia, mutta itseohjautuvien autojen segmentissä jäädään jälkeen. Suurimmat syyt ovat sääntelyn ja innovaatiokehityksen puute Euroopassa”, sanoo Magnus Tyreman, McKinseyn Euroopan johtava osakas.

Vuoteen 2040 asti vaakalaudalla on arvion mukaan jopa 2–4 biljoonan euron vuotuinen arvo. Tämä vastaisi 30–70 % Euroopan ennustetusta BKT:n kasvusta vuosina 2019–2040 tai yhtä prosenttiyksikköä kasvua vuodessa; kuusi kertaa enemmän kuin Euroopassa tarvitaan nollapäästöjen saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä; ja noin 90 % kaikista Euroopan nykyisistä sosiaalimenoista eli 500 euroa kuukaudessa jokaista Euroopan kansalaista kohden.

Euroopan ryhdyttävä toimeen parantaakseen kilpailukykyään 

Teknologiakuilulla on puhtaasti rahallisen arvon lisäksi suuri vaikutus Euroopan kasvuun, kestävään kehitykseen ja alueen strategiseen itsenäisyyteen, mikä on ratkaisevan tärkeää tulevaisuuden teknologian kehittämisen ja käyttöönoton kannalta. Jos Eurooppa ei pysty kuromaan välimatkaa umpeen esimerkiksi tekoälyssä, bioteknologiassa, pilvipalveluissa ja automaatiossa, sekä kasvu että kilpailukyky ovat uhattuina kaikilla toimialoilla.

”On myös aloja, joilla Eurooppa on vahvoilla. Yhtenä esimerkkinä on kestävä kehitys. Toisena on tapa, jolla olemme käsitelleet pandemiaa – meillä on hyvät edellytykset toimia ja tehdä yhteneväisiä päätöksiä”, sanoo Magnus Tyreman, McKinseyn Euroopan johtava osakas.

McKinseyn raportti osoittaa, että Euroopan päättäjien on pikimmiten ryhdyttävä tekemään suuria harppauksia muuttaakseen ja parantaakseen alueen teknistä osaamista ja kilpailukykyä.

”Meidän on kurottava välimatkaa umpeen, jotta Eurooppa ei ole haavoittuvassa asemassa. Alueen maiden välisiä esteitä on vähennettävä, innovointia suojeltava sekä vauhditettava. Meidän on yhdistettävä sekä inhimilliset että rahalliset resurssit”, jatkaa Tyreman.

Raportin loppuun on kerätty 11 politiikkaa ja sääntelyä koskevaa aloitetta, joiden käyttöönottoa Eurooppa voi harkita parantaakseen kilpailukykyään.

Termi "Eurooppa" tarkoittaa Euroopan unionin 27 jäsenvaltiota sekä Norjaa, Sveitsiä ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa.

Yhteydenotot
Mari Muoniovaara
External Relations Specialist
mari_muoniovaara@mckinsey.com
+358 40 728 1550

Mari Muoniovaara
External Relations Specialist
+358 40 728 1550
mari_muoniovaara@mckinsey.com

McKinsey & Company

McKinsey on kansainvälinen liikkeenjohdon konsulttiyritys, joka on sitoutunut auttamaan organisaatioita luomaan osallistavaa ja kestävää kasvua. Toimimme 130 kaupungissa ja 65 maassa. Teemme yhteistyötä asiakkaiden kanssa kaikilla sektoreilla ratkaistaksemme monimutkaisia ​​ongelmia ja luodaksemme positiivista muutosta. Uusien toimintatapojen ja uuden teknologian avulla luomme taitoja, jotka tuottavat organisaatioille arvoa pitkällä aikavälillä nyt ja tulevaisuudessa. www.mckinsey.com/fi

McKinsey Global Institute

McKinsey & Companyn liiketoiminnan ja taloustieteen tutkimusosasto McKinsey Global Institute (MGI) on aina perustamisestaan vuonna 1990 asti pyrkinyt kehittämään syvempää ymmärrystä muuttuvasta maailmantaloudesta. Osaston tavoitteena on tarjota kaupallisen, julkisen ja sosiaalisen sektorin johtajille faktoja ja perehtyneitä näkemyksiä, joiden varaan johtamista ja toimintatapoja koskevan päätöksenteon voi laskea. Tutkimuksessa yhdistyvät taloustiede ja johtaminen, hyödyntäen taloustieteen analyyttisiä työkaluja yritysjohtajien näkemyksiin. Sen "mikro-makro"-metodologia tutkii mikrotalouden teollisuuden suuntauksia ymmärtääkseen paremmin laajoja makrotaloudellisia voimia, jotka vaikuttavat liiketoimintastrategiaan ja julkiseen politiikkaan. www.mckinsey.com/mgi

Avainsanat: