Maailmanlaajuisen ruokakriisin aiheuttama viljavaje voisi vastata jopa 250 miljoonan ihmisen vuosittaista ravinnonsaantia
Lehdistötiedote 25.8.2022, klo 11.30
McKinseyn tuoreen tutkimuksen “A reflection on global food security challenges amid the war in Ukraine and the early impact of climate change” mukaan Ukrainan sota, ilmastonmuutos ja pandemia ovat aiheuttaneet logistisia rajoituksia, jotka voivat aiheuttaa jopa 60 miljoonan tonnin viljavajeen vuoden 2023 loppuun mennessä.
Viljan hinta on noussut vuonna 2020, kun pandemia hankaloitti maailmanlaajuista logistiikkaa. Sittemmin kuivuuden aiheuttamat sadot ovat nostaneet hintoja entisestään. Ukrainan sodan myötä vaarana on elintarvikekriisi, joka voi nousta 2000-luvun toistaiseksi vakavimmaksi.
Maailman viljavarannot tulevat pääasiassa kuudelta maailman viljelyalueelta, joista yksi sijaitsee Ukrainassa ja yksi Venäjällä. Yhdessä Ukraina ja Venäjä tuottavat noin 28 prosenttia maailmanlaajuisesti viedystä vehnästä ja 15 prosenttia maissista. Viennin vähentymisellä voi olla kauaskantoisia seurauksia erityisesti maissa, joiden resurssit ja tuotantokapasiteetti ovat alhaiset.
Logistiset ongelmat vaikuttavat viljan viennin laskuun
”Viljavaje voi nousta jopa 60 miljoonaan tonniin vuoden 2023 loppuun mennessä – tämä vastaa jopa 250 miljoonan ihmisen vuosittaista ravinnonsaantia, eli kolmea prosenttia maailman väestöstä. Tämän vuoden logistiset ongelmat ovat johtaneet siihen, että viljan vienti Ukrainasta ja Venäjältä on laskenut jopa 18–22 miljoonaa tonnia. Jos sota jatkuu, vienti voi supistua entisestään vuonna 2023”, sanoo Jukka Maksimainen, McKinseyn vanhempi osakas, joka johtaa McKinseyn ”Global Energy & Materials” -toimintoja.
Lannoitepulan ja lannoitteiden hintojen nousun odotetaan myös vähentävän satoa maissa, jotka ovat voimakkaasti riippuvaisia lannoitteiden tuonnista, kuten Brasiliassa. Tämä vähentää entisestään viljan saatavuutta. Saatavuutta rajoittaa myös joidenkin maiden pyrkimys suojella kotimarkkinoita asettamalla rajoituksia kaupankäynnille.
Uhkaavan ruokakriisin seuraukset voivat olla kauaskantoisia
Maailman elintarvikehuollon häiriöt ovat historiallisesti johtaneet inflaatioon, talouden heikkenemiseen ja aliravitsemukseen – sekä joissakin tapauksissa poliittisen epävakauden ja väkivallan aikoihin. Esimerkiksi vuosien 2010-2011 elintarvikekriisi vaikutti arabikevääseen.
Pandemia on heikentänyt maiden taloudellista sietokykyä. Pienikin heikkeneminen viljan saatavuudessa voi vaikuttaa merkittävästi ruuan hintaan – ja sitä kautta myös maiden kykyyn hallita niitä.
Yli 1,4 miljardia ihmistä asuu maissa, jotka ovat erityisen haavoittuvia elintarvikkeiden hintojen nousulle ja joihin hinnankorotus voi vaikuttaa vakavasti. Esimerkiksi Bangladeshin, Etiopian, Somalian ja Jemenin kaltaiset maat ovat erittäin riippuvaisia viljan tuonnista, sillä niillä on rajalliset puskurit ja heikko ostovoima
Tuhoisimmat seuraukset voidaan välttää nopeilla lievennyksillä
”Tutkimuksemme mukaan tuhoisimmat seuraukset voitaisiin välttää esimerkiksi avaamalla ja turvaamalla Mustanmeren logistiikkareittejä, vähentämällä rajoituksia kaupankäynnille, hyödyntämällä olemassaolevia viljavarantoja, sekä tarjoamalla taloudellista tukea eniten kärsineille alueille ja väestöryhmille”, sanoo Jukka Maksimainen.
Lisätietoa:
Jukka Maksimainen
Yhteydenotot:
Mari Muoniovaara
+358 40 728 1550
mari_muoniovaara@mckinsey.com
McKinsey & Company lyhyesti
McKinsey on kansainvälinen liikkeenjohdon konsulttiyritys, joka on sitoutunut auttamaan organisaatioita luomaan osallistavaa ja kestävää kasvua. Toimimme 130 kaupungissa ja 65 maassa. Teemme yhteistyötä asiakkaiden kanssa kaikilla sektoreilla ratkaistaksemme monimutkaisia ongelmia ja mahdollistaaksemme myönteistä kasvua asiakkaidemme kohderyhmille. Uusien toimintatapojen ja uuden teknologian avulla luomme taitoja, jotka tuottavat organisaatioille arvoa pitkällä aikavälillä nyt ja tulevaisuudessa. www.mckinsey.com/fi
Avainsanat:
