Elintarvikeala haluaa tukea kuluttajien ilmastomyönteisiä valintoja
Joukko elintarvikealan yrityksiä sidosryhmineen on laatinut suosituksen siitä, miten elintarvikkeiden ilmastoviestinnässä tulisi kansallisesti edetä. Alan yrityksillä on halukkuutta sitoutua suosituksen toteuttamiseen käytännössä.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n vetämässä Climate Communication II -hankkeessa laadittiin etenemissuositus elintarvikealan ilmastoviestintään yhteistyössä hankkeen ohjausryhmän, tutkijoiden sekä hankkeen työpajoihin osallistuneiden alan toimijoiden kanssa. Suosituksessa kehotetaan parantamaan kuluttajien tietämystä ja lisäämään viestintää elintarvikkeiden ilmastovaikutuksista. Se sisältää myös elintarvikealan yhteiset pelisäännöt ilmastoviestintään.
– Ruoan ilmastovaikutukset ovat merkittävämmät kuin usein ajatellaan – jopa neljännes kulutuksen ilmastovaikutuksista ja lähes puolet kulutuksen muista ympäristövaikutuksista aiheutuu ruoasta. On siis tärkeää, että asiasta viestitään ymmärrettävästi ja johdonmukaisesti, jotta kuluttajat voivat käyttää saamaansa tietoa kestävämpien ruokavalintojen tukena, hankkeen vastuullinen johtaja Juha-Matti Katajajuuri toteaa.
Uusi suositus selkeyttää kuluttajaviestintää
Elintarvikkeiden hiilijalanjälkien, eli ilmastovaikutusten laskenta ja niistä viestiminen ovat yleistyneet Suomessa viime vuosina. Esimerkiksi hiilijalanjälkimerkki löytyy yli 40 suomalaisesta elintarvikkeesta ja osa yrityksistä kertoo tuotteidensa ilmastovaikutuksista nettisivuillaan. Nykyään Suomessa on käytössä neljä erilaista pakkausmerkintää, jotka kertovat elintarvikkeen ilmastovaikutuksista. Suositus on askel kohti yhdenmukaisempaa viestintää elintarvikkeiden ympäristö- ja ilmastovaikutuksista.
Vaikka elintarvikkeiden ilmastovaikutuksista viestitään koko ajan enemmän, MTT:n julkaisema kuluttajatutkimus osoitti, etteivät kuluttajat vielä täysin tiedosta ruoankulutuksen vaikutuksia ympäristöön ja ilmastoon. Lisäksi kuluttajilla on osittain virheellisiä käsityksiä siitä, mitä hiilijalanjäljellä tarkoitetaan ja siitä, mitkä tekijät määrittävät ilmastoystävällisen elintarvikkeen.
– Elintarvikkeiden ilmastovaikutuksista ei ole viestitty kuluttajille yksiselitteisesti, eikä heitä ole riittävästi tuettu tietoisten ilmastoystävällisten valintojen tekemisessä. Useimpien kuluttajien onkin ollut vaikeaa hyödyntää mahdollisuutensa vähentää omaa ympäristö- ja ilmastokuormaansa ruokavalinnoillaan, tutkija Hanna Hartikainen MTT:stä kertoo.
Elintarvikkeiden yhtenäiselle ilmastoviestinnälle on tilausta
Kuluttajatutkimukseen vastanneista suurin osa kertoi, että tieto elintarvikkeen ilmastovaikutuksesta vaikuttaisi ostopäätökseen. Tuotteiden hiilijalanjälkien vertailun tulisi kuitenkin olla helpompaa ja asiasta pitäisi tiedottaa näkyvämmin.
– Kuluttajaviestintää perustelevat sekä asian tärkeys että kuluttajien toiveet. On erittäin positiivista, että elintarvikeala haluaa terävöittää ilmastoviestintää yhteisillä pelisäännöillä ja osallistuu kuluttajan tietoisuuden kasvattamiseen, Katajajuuri painottaa.
Suomi on elintarvikealan yhtenäisen ilmastoviestinnän ja -laskennan edelläkävijä
Useat kansainväliset aloitteet ja kokeilut ovat edistäneet elintarvikkeiden yhtenäisempää ilmastovaikutusten laskentaa ja siitä viestimistä. Kehitys ja yhteisymmärryksen löytäminen, erityisesti viestinnän suhteen, on kuitenkin kansainvälisesti varovaista ja hidasta.
Viestinnän etenemissuositus on osoitus suomalaisen elintarvikealan poikkeuksellisesta sitoutuneisuudesta viestinnän yhdenmukaistamiseksi. Lisäksi MTT:n marraskuussa 2012 julkaisema kansallinen Suositus elintarvikkeiden ilmastovaikutusten arviointiin mahdollisti ensimmäistä kertaa yhtenäisen ja luotettavan laskentatavan elintarvikkeiden ilmastovaikutusten arviointiin.
– Suomessa elintarvikealan aktiivisuus ilmastoviestinnän ja -laskennan kehittämisessä on kiitettävää tasoa. Eteneminen suositusten mukaan mahdollistaa meille jatkossa paremmat vaikutusmahdollisuudet myös kansainvälisessä keskustelussa, Katajajuuri toteaa.
– On elintarvikealasta kiinni, ottaako se ilmastoviestinnän ja -laskennan suositukset käyttöönsä. Tätä on lähdetty jo osin edistämään, sillä olemme valmistelemassa alan yhteistä viestintähanketta lisätäksemme kuluttajien tietoisuutta ruoan ilmastovaikutuksista, Katajajuuri kertoo.
Linkki viestintäsuositukseen
Lisätietoja:
Hankkeen vastuullinen johtaja, tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri, puh. 029 5317 319, juha-matti.katajajuuri@mtt.fi
Tutkija Hanna Hartikainen, MTT, puh. 029 531 7186, hanna.hartikainen@mtt.fi
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tiedotustilaisuudessa 2.10.2013 esiteltiin uusi elintarvikealan ilmastoviestintäsuositus ja kerrottiin kuluttajien suhtautumisesta viestintään ja vastuulliseen ruoankulutukseen.
Climate Communication II -hanke (2011–2013) on Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n vetämä hanke, jota ovat rahoittaneet maa- ja metsätalousministeriön Laatuketju, ympäristöministeriö ja elintarvikealan yritykset. Hankkeen ohjausryhmän jäsenet olivat: Altia, Fazer, HK Ruokatalo, Kauppapuutarhaliitto, Kokkikartano, Raisio, Saarioinen, SOK, Stora Enso, Vaasan ja Yara sekä MMM, YM, MTK ja MTT. Lisäksi lukuisat muut yritykset, toimijat, kuluttaja- ja kansalaisjärjestöt ja muut sidosryhmät ovat osallistuneet hankkeeseen ja sen työpajoihin. Hanke kuuluu MTT:n Vastuullinen ruokaketju – hyvinvoiva kuluttaja -tutkimusalueeseen.
www.mtt.fi/climatecommunication
Avainsanat: