Finland

Jaa

Yrityksestä

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on maamme johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Toimimme maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.

Valitse ajanjakso -
Avainsanat ( Aktiivinen)

Mitä iloa on lähiruoasta?

Kuluttajien mielikuvissa lähiruoka on tavanomaista kalliimpaa, eikä tarjonnan hyötyjä aina nähdä. Lähiruokayrittäjät puolestaan perustelevat hintojaan tuotteiden laadulla. Yrittäjien onkin syytä pohtia, mihin tarpeeseen heidän tuotteensa vastaavat.Kuluttajilla on lähiruoasta paljon myönteisiä mielikuvia, jotka liittyvät makuun, alkuperään, pienimuotoisuuteen, käsityömäisyyteen sekä lyhyeen ketjuun ja etäisyyteen. Lähiruokayrittäjien myyntiargumentit kuluttajille puolestaan perustuvat pitkälti tuotteen makuun ja laatuun. Vaikka lähiruokaan suhtaudutaan myönteisesti, kaikki kuluttajat

Afrikan ruoka- ja ravitsemusturvaa varmistetaan tutkimusyhteistyöllä

Aika: maanantai 16.6. klo 8:30–17:00Paikka: Helsingin yliopiston päärakennus, Unioninkatu 34, HelsinkiKehittyvien maiden maataloustutkimukseen satsaaminen parantaa maailmanlaajuisen ruoantuotannon kestävyyttä tehokkaasti. Paikallisten yhteisöjen tiedon ja osaamisen kasvattaminen lisää hyvinvointia, vahvistaa kestävää kehitystä ja luo parempia edellytyksiä ruoka- ja ravitsemusturvan varmistamiselle. Tervetuloa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n järjestämään seminaariin, jonka aiheena on Afrikan ruoka- ja ravitsemusturva. Aamupäivän aikana puhuvat suomalaisten ja

Kuminan viljely vientiin kannattaa

Kumina on suomalainen vientimenestys: tuotantoketju toimii vaivattomasti, ja lähes koko sato viedään ulkomaille. Kumina on tällä hetkellä yksi Suomen kannattavimmista viljelykasveista, ja sen todellinen satopotentiaali on huomattavasti virallista sato-odotusta parempi.Suomi on noussut muutaman viime vuoden aikana yhdeksi maailman johtavista kuminan viejämaista. Suomalaista kuminaa toimitetaan yli 40 maahan, etupäässä Euroopan maihin, Yhdysvaltoihin ja Intiaan. Kuminaa viljellään Suomessa jo 1 500 tilalla yhteensä 15 000–20 000 hehtaarilla. Kuminan viljelyala on kaksinkertaistunut kymmenessä

Tutkimus vahvistaa maatiaislehmän maidon erityislaadun

MTT:n koemeijerissä tehty tutkimus osoittaa, että suomalaisten maatiaislehmien maito soveltuu erityisen hyvin juuston valmistukseen. Tutkimuksessa löytyi myös viitteitä maatiaismaidon valtarotuja terveellisemmästä rasvahappokoostumuksesta.Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkimuksessa kehitettiin uusia keinoja uhanalaisten maatiaiskarjojen, itäsuomalaisen kyytön, pohjoissuomenkarjan ja länsisuomenkarjan suojeluun. Tutkimustulosten hyödyntämistä pohdittiin tutkijoiden, karjatilallisten ja pienjuustoloiden yhteisessä seminaarissa tänään Jokioisilla. – YK:n elintarvike- ja

Elintarvikeala haluaa tukea kuluttajien ilmastomyönteisiä valintoja

Joukko elintarvikealan yrityksiä sidosryhmineen on laatinut suosituksen siitä, miten elintarvikkeiden ilmastoviestinnässä tulisi kansallisesti edetä. Alan yrityksillä on halukkuutta sitoutua suosituksen toteuttamiseen käytännössä.Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n vetämässä Climate Communication II -hankkeessa laadittiin etenemissuositus elintarvikealan ilmastoviestintään yhteistyössä hankkeen ohjausryhmän, tutkijoiden sekä hankkeen työpajoihin osallistuneiden alan toimijoiden kanssa. Suosituksessa kehotetaan parantamaan kuluttajien tietämystä ja lisäämään viestintää

Seitsemällä suosituksella lähiruoka kuntakeittiöihin

Lähiruoan käyttöä kunnissa voidaan edistää, jos kuntapäättäjät ovat valmiita sitoutumaan sen lisäämiseen. Ruokapalveluissa pitäisi panostaa sesonkiruokaan sekä korvata esimerkiksi riisi kotimaisella ohralla ja tuontivihannekset juureksilla aina kun mahdollista.–  Lähiruoan käyttö kuntien ruokapalveluissa on ensisijaisesti arvovalinta. Raha ei niinkään noussut esille kohdekunnissamme, sanoo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n ja Oulun yliopiston maaseutututkimuksen yhteisprofessori Toivo Muilu.Kunnalliset ruokapalvelut ovat avainasemassa lähiruoan käytön edistämisessä

Kuluttajat kaipaavat enemmän tietoa ruoan ilmastovaikutuksista

Yhä useammat suomalaiset elintarvikealan yritykset laskevat tuotteidensa ilmastovaikutuksia ja osa yrityksistä myös viestii vaikutuksista hiilimerkkien avulla. Tällä hetkellä hiilimerkkejä löytyy muutamista elintarvikkeista. Kuluttajista peräti 80 prosenttia haluaisi kuitenkin lisää tietoa ruoan ilmastovaikutuksista erityisesti tuotepakkauksissa näkyvien hiilimerkkien kautta.Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n vetämässä Climate Communication II -hankkeessa selvitettiin suomalaisten kuluttajien käsityksiä ja mielipiteitä

Kuluttajat kaipaavat enemmän tietoa ruoan ilmastovaikutuksista

Yhä useammat suomalaiset elintarvikealan yritykset laskevat tuotteidensa ilmastovaikutuksia. Tällä hetkellä käytössä on useita erilaisia hiilimerkkejä. Tuoreesta kuluttajatutkimuksesta kuitenkin selviää, että vain harva kuluttaja ymmärtää hiilijalanjäljellä annettavan viestin oikein.Kuluttajatutkimus paljastaa, että kuluttajilla on vaikeuksia ymmärtää, mitä hiilijalanjälki-termi tarkoittaa. Lisäksi ainoastaan hieman yli puolet kuluttajista liittää hiilijalanjäljen läheisesti ilmastovaikutukseen.- Kuluttajatutkimuksessa selvisi myös, että 80 prosenttia kuluttajista haluaisi lisää tietoa

Sikaa kulutetaan Suomessa jo enemmän kuin tuotetaan

Sianlihan kulutus on Suomessa ylittänyt kotimaisen tuotannon. Myös maidontuotanto on laskenut alle omavaraisuustason. Elintarvikkeiden tuonti on kasvanut lähes 7 prosenttia, kertoo MTT:n katsaus vuodesta 2012.Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n juuri julkaistussa vuosikatsauksessa luodaan läpileikkaus vuoden 2012 tapahtumiin. Sianlihamarkkinoilla tapahtui erityisen merkittävä rakenteellinen käänne. Kotimainen kulutus ylitti ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin kotimaisen tuotannon. Suomesta tuli vuonna 2012 sianlihan nettotuoja. Sianlihan tuotanto on vähentynyt vuoden 2008 tasosta

Elintarvikkeiden uudelleenmuokkauksesta keskustellaan Euroopassa

Suolan, sokerin ja rasvan vähentäminen elintarvikkeista eli uudelleenmuokkaaminen on kuuma puheenaihe Euroopan maissa. Elintarvikealan osapuolet väittelevät prosessin hyödyistä. Lainsäädäntö ei pysy vauhdissa mukana.Liikalihavuudesta kärsivän väestön määrä on kasvanut niin suureksi, että voidaan puhua maailmanlaajuisesta epidemiasta. SALUS-hankkeen ravitsemusasiantuntija, professori Raija Tahvonen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä kertoo, että kaikissa Euroopan maissa ruokavalioon liittyvät sairaudet nostavat kuolleisuuslukuja. – Samoja ongelmia on runsaasti

Kauppojen ruokahävikki yli kymmenen kiloa suomalaista kohti vuodessa

MTT:n tuoreen arvion mukaan Suomen kauppojen ruokahävikki on reilut 65 miljoonaa kiloa vuodessa. Kauppojen ruokajätemäärä on viime vuosina suhteellisesti pienentynyt ja se on noin puolet kotitalouksien hävikistä. Eniten jätteisiin päätyy hedelmiä, vihanneksia ja leipää.Suomalaisista vähittäis- ja tukkukaupoista ruokaa päätyy biojätteisiin 65–75 miljoonaa kiloa. Tämä tarkoittaa 12–14 kiloa jokaista suomalaista kohti. Eniten jätteeksi päätyy tuoretuotteita: hedelmiä, vihanneksia sekä leipää. Myös maitotuotteita, tuoretta lihaa ja kalaa sekä valmisruokia menee jätteeksi. Vähiten hävikkiä

Hakusi ei tuottanut tuloksia
Hakusi ei tuottanut enempää tuloksia
Takaisin alkuun

Multimedia