Sikaa kulutetaan Suomessa jo enemmän kuin tuotetaan
Sianlihan kulutus on Suomessa ylittänyt kotimaisen tuotannon. Myös maidontuotanto on laskenut alle omavaraisuustason. Elintarvikkeiden tuonti on kasvanut lähes 7 prosenttia, kertoo MTT:n katsaus vuodesta 2012.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n juuri julkaistussa vuosikatsauksessa luodaan läpileikkaus vuoden 2012 tapahtumiin. Sianlihamarkkinoilla tapahtui erityisen merkittävä rakenteellinen käänne. Kotimainen kulutus ylitti ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin kotimaisen tuotannon. Suomesta tuli vuonna 2012 sianlihan nettotuoja. Sianlihan tuotanto on vähentynyt vuoden 2008 tasosta peräti 11 prosentilla.
Viimeiset vuodet ovat olleet suomalaisille lihantuottajille varsin hankalia. Lihan ja rehuviljan hintasuhteen heikentymisen myötä tuotannon kannattavuus on heikentynyt selvästi. Lihan kokonaistuotanto on vähentynyt 5 prosentilla vuoden 2008 ennätystasolta, 400 miljoonasta kilosta 380 miljoonaan kiloon.
Lihantuotannossa broilerin markkinanäkymä on lähivuosina naudan- ja sianlihantuotantoa selvästi valoisampi. Sekä tuotannon että kulutuksen ennustetaan kasvavan.
Maidon tuotantomäärä on laskenut 2000-luvulla lähes kahdeksalla prosentilla ja samalla omavaraisuusaste on laskenut alle sataan. Vaikka kotimainen maidontuotanto alittaa nykyisin kulutuksen, yksittäisissä tuoteryhmissä on huomattavaakin vientitarvetta.
Suomalaisten kuluttamista maitotuotteista yli 30 prosenttia oli tuontitavaraa. Juustoissa osuus on noussut jo 47 prosenttiin. Tuontijuustojen kulutus on vahvistunut viimeisten 20 vuoden ajan keskimäärin 1–2 prosenttiyksikköä vuodessa. Maitotuotteita sekä tuodaan että viedään. Esimerkiksi vuonna 2012 juustoja tuotiin 61 miljoonaa kiloa ja vietiin 46 miljoonaa kiloa.
Elintarvikekaupan alijäämä kasvaa
Elintarviketuonnin kokonaiskasvu on ollut viime vuosina vauhdikasta. Vuonna 2012 elintarvikkeita tuotiin Suomeen 4,6 miljardin euron arvosta, mikä on edellisvuoden tuontia lähes 7 prosenttia enemmän. Suomalaisen elintarvikeviennin kasvu sitä vastoin hidastui vuonna 2012. Elintarvikkeita vietiin Suomesta yhteensä 1,6 miljardin euron arvosta, mikä on vain 1,2 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Tuonnin nopeasta kasvusta johtuen elintarvikekaupan alijäämä laajeni lähes 10 prosentilla yltäen jo yli kolmeen miljardiin euroon. Alijäämä on perinteisesti johtunut hedelmien, vihannesten, raakakahvin, alkoholijuomien ja tupakan tuonnin laajuudesta. Viime vuosina tuonti on kasvanut rajusti myös niissä tuoteryhmissä, joissa on kotimaista tuotantoa, kuten maitotuotteissa, lihassa ja kalassa. Noin kolme neljäsosaa suomalaisten syömästä ruoasta on kuitenkin edelleen kotimaista alkuperää.
Valtaosa, eli yli 73 prosenttia, Suomen elintarviketuonnista on peräisin EU-alueelta. Suurimmat osuudet ovat Ruotsilla, Virolla ja Saksalla. EU:n ulkopuolisten maiden osuus on vajaat 27 prosenttia.
Venäjä on säilyttänyt paikkansa suomalaisen elintarvikeviennin pääkohteena lähes 27 prosentin osuudella, toisena on Ruotsi 18 prosentin ja kolmantena Viro 9 prosentin osuudella. Suomalaisen elintarvikeviennin merkittävin yksittäinen tuoteryhmä ovat meijerituotteet. Muita tärkeitä vientituotteita ovat vilja- ja lihatuotteet, juomat sekä sokeri- ja makeisteollisuuden tuotteet.
Maatilojen määrä on Suomessa vähentynyt, keskikoko on suurentunut
Viime vuonna maatalouden tukihakemuksen jätti enää noin 58 900 maatilaa, kun vuonna 2000 tuotantotoimintaa harjoittavia aktiivitiloja oli vielä lähes 78 000. Tilamäärä on vähentynyt reilun kymmenen vuoden aikana lähes kolme prosenttia vuodessa ja kotieläintaloudessa tätäkin nopeammin. Esimerkiksi maidontuotantoon erikoistuneiden tilojen määrä on laskenut noin seitsemän prosentin vuosivauhtia.
Tilamäärän vähentyessä on tilojen keskikoko suurentunut. Vuosina 2000–2012 aktiivitilojen keskikoko on kasvanut 40 prosentilla alle 28 peltohehtaarista lähes 39 hehtaariin. Maidontuotannossa keskimääräinen karjakoko on kasvanut samaan aikaan 17 lehmästä 30 lehmään.
Tilojen keskikoon kasvusta huolimatta tilarakenne painottuu Suomessa edelleen suhteellisen pieniin tiloihin. Suuria, yli sadan hehtaarin tiloja oli vuonna 2012 vain runsaat 7 prosenttia tiloista. Yli 50 lehmän karja oli 12 prosentilla maitotiloista. Kyseiset tilat tuottivat kuitenkin jo yli kolmanneksen koko maan maidontuotannosta.
Ruoan hinnan nousun odotetaan hidastuvan
Vuonna 2013 ruoan hinnan nousun odotetaan maailmalla hidastuvan, vaikka kysyntä jatkaakin kasvuaan. MTT arvioi ruoan hinnan nousevan Suomessa vuonna 2013 noin 4–5 prosenttia vuoden 2012 keskimääräisestä tasosta. Liha- ja maitotuotteiden hintojen odotetaan nousevan hieman keskimääräistä enemmän. Leivän ja viljapohjaisten tuotteiden hintojen nousu jää sitä vastoin runsaaseen kolmeen prosenttiin.
Vuonna 2012 elintarvikkeet kallistuivat Suomessa 5,2 prosenttia. Elintarvikkeiden hinnat lähtivät nousuun jo vuoden 2010 lopulla ja kasvu on jatkunut aina vuoden 2013 alkuun asti. Vuosina 2011–2012 ruoka kallistui yhteensä lähes 12 prosenttia. Kuluttajahintaindeksin muutos oli samaan aikaan 6,3 prosenttia, joten ruoan hintakehitys on ollut lähes kaksinkertainen inflaatiokehitykseen verrattuna.
Hintamuutosten taustalla on erityisesti ruoan maailmanmarkkinatilanne. Tuontihintojen nousu on vähentänyt tuonnin kautta tulevaa hintakilpailua Suomen markkinoilla. Tämä on mahdollistanut kotimaisessa maataloudessa ja teollisuudessa tapahtuneiden kustannusnousujen siirtymisen täysimääräisenä kuluttajahintoihin.
Niemi, J. & Ahlstedt, J. (toim.) 2013. Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2013. MTT Taloustutkimus. 96 sivua. Vuosikatsaus kertoo maatalous- ja elintarvikemarkkinoiden tärkeimmät ajankohtaiset tapahtumat. Tietopaketti luo läpileikkauksen vuoden 2012 tapahtumiin, seuraa viimeaikaisia trendejä ja luotaa tulevaa.
Julkaisu löytyy MTT:n internetsivuilta.
Lisätietoja:
professori Jyrki Niemi, MTT, puh. 029 531 7548, jyrki.niemi@mtt.fi
Tilaukset:
Teija Johansson, puh. 040 861 3978, teija.johansson@mtt.fi,
Julkaisun hinta 45 euroa.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus.
Lisätietoja www.mtt.fi
Avainsanat: