Finland

Jaa

Yrityksestä

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on maamme johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Toimimme maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.

Valitse ajanjakso -
Avainsanat ( Aktiivinen)

Vihreä talous muuttaa rakenteita

Vihreän talouden hyödyntäminen edellyttää rakenteellisia muutoksia maaseudulla, jossa suurin osa biomassoista ja luonnonvaroista sijaitsee. Jotta tuotannosta syntyvä lisäarvo jäisi alueelle, tarvitaan verkostoitumista. Vihreä talous rakentuu vahvasti sitoutuneiden yhteisöjen varaan.Vihreä talous ja biotalouteen perustuvat toimintamallit sekä niiden vaikutukset olivat valokeilassa tänään Finlandia-talolla Koko Suomen vihreä talous -seminaarissa. Maakuntien johdon, hallinnon ja tutkimuksen välisessä keskustelussa korostettiin, että koko Suomen vihreän talouden toimintamallin toteutuksessa

Eläinten hyvinvointi varmistettava kaikissa maissa

Markkinat ja kuluttajien valinnat ohjaavat eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Tutkijat peräävät kansainvälisiä pelisääntöjä, joiden avulla turvataan sekä pienimuotoisen että kotieläinten hyvinvoinnin huomioon ottavan tuotannon säilyminen eri maissa. Muuten vaarana on tuotannon siirtyminen maihin, joissa eläinten hyvinvointi on heikko.Eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista päättävät viime kädessä tuottajat ja kuluttajat sidosryhmineen. On siis tärkeä ymmärtää, millaisissa toimintaympäristöissä päätöksiä tehdään ja mitkä taloudelliset sekä kulttuuriset tekijät niihin vaikuttavat.Maa- ja

Kestävä ravinnetalous numeroiksi – uusi mallinnusmenetelmä maatalouden ravinnepäästöille

Väitöstutkimuksessa on kehitetty laskentamalli maatalouden ekologisen kestävyyden mittaamiseksi. Uusi malli haastaa OECD:n menetelmän, jota käytetään tällä hetkellä maataloudesta huuhtoutuvien ravinteiden haittavaikutusten arviointiin.Tutkija Natalia Kuosmanen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä sanoo, että ekologisen kestävyyden laskennallinen määrittely on haastavaa, koska tähän tuttuun käsitteeseen liitetään monenlaisia merkityksiä.– Tutun sanonnan mukaan sitä mitä voidaan mitata, voidaan myös parantaa. Tämä pätee myös ekologiseen kestävyyteen. Voimmeko arvioida

Vihannesten tuotantokustannukset LaskelmaKirjastosta – luomun ja tavanomaisen välillä suuri ero

MTT:n uusi LaskelmaKirjasto-verkkopalvelu kokoaa kasvikohtaiset tuotantokustannus- ja kannattavuuslaskelmat kaikille avoimeksi tietopankiksi. Laskelmat osoittavat, että vihannesten tuotantokustannukset esimerkiksi luomussa ovat selvästi tavanomaista tuotantotapaa korkeammat.Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n LaskelmaKirjasto-verkkopalvelu niputtaa yhteen tuotantokustannus- ja kannattavuuslaskelmat, joita viljelijät ja neuvojat tarvitsevat jatkuvasti etenkin puutarhatuotannossa. – Laskelmia tehdään paljon eri yhteyksissä. Usein ne kuitenkin jäävät suurelta yleisöltä

Maatiloilta tarkemmat talousluvut – mukaan myös tilojen omien rehujen ja siementen käyttö

Maatalouden kasvintuotannolla on selvästi suurempi taloudellinen merkitys kuin tähän mennessä on laskettu. Tuottoihin on tähän asti luettu vain myytyjen kotieläin- ja kasvinviljelytuotteiden arvo. Nyt mukaan lasketaan myös omalla tilalla tuotettujen ja käytettyjen rehujen ja siementen arvo, mikä kasvattaa kokonaistuottoa kymmenen prosenttia ja kustannuksia yhdeksän prosenttia.Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n kannattavuuskirjanpitolaskennassa maatalouden kokonaistuotto sisältää tästä lähtien myös maatalousyrityksissä käytettävien itse tuotettujen rehujen ja kasvinsiemenien

Afrikan ruoka- ja ravitsemusturvaa varmistetaan tutkimusyhteistyöllä

Aika: maanantai 16.6. klo 8:30–17:00Paikka: Helsingin yliopiston päärakennus, Unioninkatu 34, HelsinkiKehittyvien maiden maataloustutkimukseen satsaaminen parantaa maailmanlaajuisen ruoantuotannon kestävyyttä tehokkaasti. Paikallisten yhteisöjen tiedon ja osaamisen kasvattaminen lisää hyvinvointia, vahvistaa kestävää kehitystä ja luo parempia edellytyksiä ruoka- ja ravitsemusturvan varmistamiselle. Tervetuloa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n järjestämään seminaariin, jonka aiheena on Afrikan ruoka- ja ravitsemusturva. Aamupäivän aikana puhuvat suomalaisten ja

MTT:n uusi verkkopalvelu: kotieläintiloista kolmannes lopettaa

Maatalousyritysten määrä laskee nykyisestä 57 000 tilasta 48 000 tilaan vuoteen 2020 mennessä. Kotieläintilojen määrä alenee kolmanneksen. MTT:n uusi Rakennekehitysennuste -verkkopalvelu tarjoaa maatalousyritysten tilamääräennusteet alueittain ja tuotantosuunnittain vuoteen 2020.Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n rakennekehitysennusteiden mukaan kaikkien maatalousyritysten määrä laskee 15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Kotieläintilojen määrä puolestaan laskee kolmanneksen nykytasosta vuoteen 2020 mennessä. Tiedot selviävät MTT:n Taloustohtori -sivustolle julkistetusta

Suomen maitotilat ovat edelleen merkittävästi kilpailijamaiden tiloja pienempiä

Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten maitotilojen kilpailukyky ei yllä vertailumaiden tasolle. Pieni tilakoko nostaa yksikkökustannuksia, mutta vertailumaissa myös samankokoisten tilojen kustannukset ovat suomalaistilojen kustannuksia alemmat.Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkijat Sami Ovaska ja Anna-Maija Heikkilä vertailivat Suomen ja kilpailijamaiden maatilojen rakennekehitystä ja kilpailukykyä vuosina 2001–2011. Tutkimuksen perusteella suomalaistilojen kannattavuus jää jälkeen vertailumaista.Maitotilojen koko on kasvanut nopeasti Suomessa ja keskeisissä

Veden laatu vaikuttaa merkittävästi virkistäytymiseen ja rantatontin hintaan

Vesi on suomalaisille tärkeä luontokokemusten ja virkistäytymisen lähde. Valtaosa Suomen puolesta miljoonasta loma-asunnosta sijaitsee veden äärellä. Veden laatu ja sen muutokset vaikuttavatkin huomattavasti sekä virkistyskäyttöön että rantatonttien hintoihin, selviää tuoreesta taloustieteen väitöstutkimuksesta.Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkija Janne Artell tarkasteli väitöstutkimuksessaan luonnonvesistöjen virkistysarvoa kansalaisten todellisen markkinakäyttäytymisen perusteella. Hän käytti tutkimusaineistona laajaa tilastotietoa suomalaisten luontomatkoista.

Seitsemällä suosituksella lähiruoka kuntakeittiöihin

Lähiruoan käyttöä kunnissa voidaan edistää, jos kuntapäättäjät ovat valmiita sitoutumaan sen lisäämiseen. Ruokapalveluissa pitäisi panostaa sesonkiruokaan sekä korvata esimerkiksi riisi kotimaisella ohralla ja tuontivihannekset juureksilla aina kun mahdollista.–  Lähiruoan käyttö kuntien ruokapalveluissa on ensisijaisesti arvovalinta. Raha ei niinkään noussut esille kohdekunnissamme, sanoo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n ja Oulun yliopiston maaseutututkimuksen yhteisprofessori Toivo Muilu.Kunnalliset ruokapalvelut ovat avainasemassa lähiruoan käytön edistämisessä

Lähes kolmasosa maailman vientikuminasta tuotetaan Suomessa

Kumina on muutamassa vuodessa kasvanut suomalaiseksi menestystarinaksi, mihin harva maatalous- tai elintarviketuote yltää. Kuminaa on viety Suomesta jo yli 40 maahan. Sen markkinaosuus maailmanlaajuisesti on ollut 20–30 prosenttia. Menestys selittyy paljolti ainutlaatuisella asenteella, ketjun sisäisellä yhteistyöllä ja järjestelmällisyydellä.–    Kuminan tuotanto ja myynti on pientä, mutta ketju on poikkeuksellisen toimiva Suomessa, kuvailee Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n erikoistutkija Csaba Jansik.Vuonna 2011 Suomen osuus koko maailman kuminan viennistä volyymien

Sikaa kulutetaan Suomessa jo enemmän kuin tuotetaan

Sianlihan kulutus on Suomessa ylittänyt kotimaisen tuotannon. Myös maidontuotanto on laskenut alle omavaraisuustason. Elintarvikkeiden tuonti on kasvanut lähes 7 prosenttia, kertoo MTT:n katsaus vuodesta 2012.Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n juuri julkaistussa vuosikatsauksessa luodaan läpileikkaus vuoden 2012 tapahtumiin. Sianlihamarkkinoilla tapahtui erityisen merkittävä rakenteellinen käänne. Kotimainen kulutus ylitti ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin kotimaisen tuotannon. Suomesta tuli vuonna 2012 sianlihan nettotuoja. Sianlihan tuotanto on vähentynyt vuoden 2008 tasosta

Maatalouden kannattavuus polkee paikoillaan

Viljan ja kotieläintuotteiden hinnannousu ei riitä kohentamaan maatalouden kannattavuutta. MTT ennustaa, että vuonna 2012 maatalousyrityksissä kannattavuustavoitteista saavutetaan 44 prosenttia. Yrittäjä saa omalle pääomalleen tuottoa 2,6 prosenttia ja työtunnilleen korvausta 6,4 euroa. Maataloudessa kokonaispääoman tuottoprosentti oli negatiivinen, -1,8 prosenttia.Maatalous- ja puutarhayritysten keskimääräisen kokonaistuoton ennustetaan kasvavan tänä vuonna neljä prosenttia, 137 500 euroon. Yli puolet kokonaistuoton kasvusta tulee nautakarjatuottojen lisääntymisestä. Myös tilakoon kasvu

MTT Taloustutkimuksen yrityksen laskentatoimen tiimi voitti Vuoden TALOUSOSAAJAT -kilpailun

MTT Taloustutkimuksen yrityksen laskentatoimen tiimi valittiin voittajaksi Ajantieto Oy:n järjestämässä valtakunnallisessa Vuoden 2012 TALOUSOSAAJAT -kilpailussa. 14 hengen tiimi on erikoistunut maatalousyritysten eri toimialojen talousanalysointiin.MTT Taloustutkimuksen tiimiä kuvailtiin mm. seuraavasti: ”Todella vakuuttavaa ja vaikuttavaa työtä.” ”Kaikessa toiminnassa halu palvella ja edistää asiakkaiden menestystä on tuottanut uusia toimintatapoja ja innovaatioita.” ”Suuria tuloksia ja huima julkaistun aineiston määrä”. Taloustiimejä arvioi raati, jossa olivat mukana tilintarkastaja

Kustannukset syövät poromiesten leivän

Porotalouden kannattavuus heikkenee MTT:n ennustetulosten mukaan vuoden 2011 toukokuun lopussa päättyvänä poronhoitovuotena. Suhteellista kannattavuutta kuvaava kannattavuuskerroin putoaa edellisvuoden 0,28:sta 0,22:een.Porotalousyrittäjä saa 3,1 euron tuntipalkan ja 1,1 prosentin korkotuoton omalle pääomalle. Poronhoitovuoden keskimääräinen yrittäjätulo alenee 6 380 eurosta 5 160 euroon.Tuottojen kasvu menee kustannusten kattamiseenPorotalouden kokonaistuotto kasvaa vuonna 2010/2011 vajaat kolme prosenttia edellisvuodesta, 25 500 euroon yritystä kohti. Eloporotuki yritystä kohti kasvaa

Hakusi ei tuottanut tuloksia
Hakusi ei tuottanut enempää tuloksia
Takaisin alkuun

Multimedia