Eläinten hyvinvointi varmistettava kaikissa maissa

Markkinat ja kuluttajien valinnat ohjaavat eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Tutkijat peräävät kansainvälisiä pelisääntöjä, joiden avulla turvataan sekä pienimuotoisen että kotieläinten hyvinvoinnin huomioon ottavan tuotannon säilyminen eri maissa. Muuten vaarana on tuotannon siirtyminen maihin, joissa eläinten hyvinvointi on heikko.

Eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista päättävät viime kädessä tuottajat ja kuluttajat sidosryhmineen. On siis tärkeä ymmärtää, millaisissa toimintaympäristöissä päätöksiä tehdään ja mitkä taloudelliset sekä kulttuuriset tekijät niihin vaikuttavat.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n erikoistutkija Jarkko Niemi on mukana EU:n osarahoittamassa 36 maan NEAT-verkostossa, joka selvittää muun muassa millaista talousosaamista eläinten hyvinvoinnin ja terveyden parissa eri maissa työskentelevät organisaatiot tarvitsevat.

NEAT-kyselyn mukaan taloustieteellistä osaamista tarvitaan etenkin eläintautien sekä taudinhallintatoimien kustannusten ja hyötyjen arvioinnissa sekä kansalaisten ja yritysten valintojen analysoimisessa. Työtä varten asiantuntijoiden on verkostoiduttava vahvemmin, Niemi painottaa.

Kotieläintuotannon monimutkaisuus ja monimuotoisuus eri puolilla maailmaa johtaa siihen, että samat keinot eivät sovi kaikkien ongelmien ratkaisuun. – Esimerkiksi Suomessa voi olla perusteltua käyttää erilaisia eläintautien torjuntakeinoja kuin Keski-Euroopassa, sanoo Niemi.

Eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä talouskysymyksiä selvitettiin Hämeenlinnassa Pohjoismaiden maataloustutkijain yhdistyksen, NEAT-verkoston ja MTT:n järjestämässä seminaarissa. Mukana oli yli 40 asiantuntijaa eri puolilta Eurooppaa.

Länsimaiden ja kehitysmaiden näkökannoissa eroja

Seminaarissa puhuneen Oxfordin yliopiston professori Brian Perryn mukaan kotieläintuotantoa ja kulutustottumuksia muovaavat monet tekijät. Länsimaissa korostuvat kuluttajien näkemykset, kulutuksen ja tuotannon idealismit sekä nopeasti kehittyvät eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskeva lainsäädäntö ja normit. Sen sijaan kehitysmaissa kotieläintuotantoon vaikuttaa eniten väestönkasvu, kaupungistuminen ja elinolojen kehittyminen.

– Euroopan unionin politiikassa korostuu markkinoiden merkitys sekä alan toimijoiden, etenkin maatalousyrittäjien vastuu eläinten terveys- ja hyvinvointiasioissa, kertoi tutkimusjohtaja Mogens Lund Norjan maatalouden taloudellisesta tutkimuslaitoksesta.

Cardiffin yliopiston tohtori Mara Mielen mukaan kuluttajien ja tuottajien näkemysten välillä on kuitenkin kuilu, joka voi edelleen kasvaa, vaikka markkinoille on tuotu mielikuviin vaikuttavia luonnollisuutta korostavia tuotekonsepteja.

Mogens Lundin mielestä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kohentamiseksi tarvitaan sekä sääntelyä että vapaaehtoisia toimia. Hän katsoo, että ensisijassa tulisi pyrkiä kansainvälisiin standardeihin. Jos vaatimukset koskevat vain kotimaista tuotantoa, uhkana on tuotannon luisuminen maihin, joissa standardit – ja siten eläinten terveys ja hyvinvointikin – ovat heikompia.

Brian Perryn mukaan on huolehdittava, että tuotannon tehostuminen ei myöskään aja alas pienimuotoisia tuotannonaloja, jotka ovat tärkeitä etenkin kehitysmaissa.

Lisätietoja:
erikoistutkija Jarkko Niemi, MTT, puh. 029 531 7550, jarkko.niemi@mtt.fi

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus, www.mtt.fi. 1.1.2015 MTT yhdistyy Metsäntutkimuslaitos Metlan, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastopalveluiden kanssa Luonnonvarakeskukseksi, www.luonnonvarakeskus.fi

Avainsanat: