Lähes kolmasosa maailman vientikuminasta tuotetaan Suomessa
Kumina on muutamassa vuodessa kasvanut suomalaiseksi menestystarinaksi, mihin harva maatalous- tai elintarviketuote yltää. Kuminaa on viety Suomesta jo yli 40 maahan. Sen markkinaosuus maailmanlaajuisesti on ollut 20–30 prosenttia. Menestys selittyy paljolti ainutlaatuisella asenteella, ketjun sisäisellä yhteistyöllä ja järjestelmällisyydellä.
– Kuminan tuotanto ja myynti on pientä, mutta ketju on poikkeuksellisen toimiva Suomessa, kuvailee Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n erikoistutkija Csaba Jansik.
Vuonna 2011 Suomen osuus koko maailman kuminan viennistä volyymien perusteella oli 28 prosenttia. Kuminan vienti suuntautuu etupäässä Euroopan maihin, USA:han ja Intiaan. Pieniä määriä viedään myös muualle Aasiaan sekä Arabimaihin.
Suomen kuminaa arvostetaan maailmalla
– Kuminan osuus maailman viennistä oli vuonna 2011 arvomääräisesti 31 prosenttia, vaikka volyymien perusteella osuus viennistä oli vain 28 prosenttia. Suurempi yksikköhinta viittaa siihen että ostajat arvostavat Suomen kuminan laatua, sanoo Jansik.
Suomen kuminalla on valttikortteja maailman markkinoilla. Pitkän valoisan kasvukauden ansiosta eteeristen öljyjen määrä on korkeampi kuin kilpailevien maiden kuminoilla ja mausteena se on maukkaampi. Suurimmat kilpailijamaat ovat Kanada, Alankomaat, Egypti ja Keski-Euroopan maat.
Kumina-alaa tukee ainutlaatuisella tavalla järjestäytynyt ketju, jossa sujuva yhteistyö mahdollistaa kansainvälisten asiakkaiden palvelun ammattitaitoisesti, hyvin räätälöidysti ja joustavasti. Ketjussa pitkään toteutunut jäljitettävyys lisää luottamusta ostajien keskuudessa.
– Toiminnan alusta lähtien yritykset ovat pitäneet viljelijöiden erät erillään noin 1 000 kg laatikoissa. Viljelijöiden tiedot voidaan kytkeä toimituseriin. Ketjun hyvien kokemusten ja käytäntöjen olisi syytä levitä muillekin aloille, huomauttaa Jansik.
Kuminan tuotanto on houkutteleva vaihtoehto viljelijöille
Suomessa kuminaa viljellään noin 1 500 tilalla, joista noin 1 000 vakiotuottajalla on kuminaa tuotannossa joka vuosi. Loput ovat satunnaisia tuottajia, jotka kokeilevat tuotantoa tai saattavat pitää välillä taukoja. Kuminan tuotannon motiivina on sekä lisätulojen hankinta että viljelykierto.
Viljan hinta vaikuttaa kuminan viljelyhalukkuuteen. Vuonna 2007 kuminan viljely supistui korkeiden viljan hintojen myötä. Kumina kilpailee myös suoraan öljykasvien (rapsi, rypsi, pellava) kanssa peltoalasta. Kuminan tuotanto on maantieteellisesti hajautunut, eikä se seuraa pellavan tai rapsin ja rypsin tuotantovyöhykkeitä.
– Kumina soveltuu myös Pohjois- ja Itä-Suomen tilojen viljelykiertoon hyvin. Alueellinen hajautuneisuus vähentää riskiä, valtakunnallista katoa ei pääse syntymään, sanoo Jansik.
Selvitys kuminan tuotannosta on osa MTT:n juuri julkaisemaa Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2013 -vuosikatsausta.
Niemi, J. & Ahlstedt, J. (toim.) 2013. Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2013. MTT Taloustutkimus. 96 sivua. Vuosikatsaus kertoo maatalous- ja elintarvikemarkkinoiden tärkeimmät ajankohtaiset tapahtumat. Tietopaketti luo läpileikkauksen vuoden 2012 tapahtumiin, seuraa viimeaikaisia trendejä ja luotaa tulevaa.
Julkaisu löytyy MTT:n internetsivuilta.
Tilaukset:
Teija Johansson, puh. 040 861 3978, teija.johansson@mtt.fi,
Julkaisun hinta 45 euroa.
Lisätietoja:
erikoistutkija Csaba Jansik, MTT, puh. 044 091 9680, csaba.jansik@mtt.fi
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus.
Lisätietoja www.mtt.fi
Avainsanat:
