Suomen maitotilat ovat edelleen merkittävästi kilpailijamaiden tiloja pienempiä
Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten maitotilojen kilpailukyky ei yllä vertailumaiden tasolle. Pieni tilakoko nostaa yksikkökustannuksia, mutta vertailumaissa myös samankokoisten tilojen kustannukset ovat suomalaistilojen kustannuksia alemmat.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkijat Sami Ovaska ja Anna-Maija Heikkilä vertailivat Suomen ja kilpailijamaiden maatilojen rakennekehitystä ja kilpailukykyä vuosina 2001–2011. Tutkimuksen perusteella suomalaistilojen kannattavuus jää jälkeen vertailumaista.
Maitotilojen koko on kasvanut nopeasti Suomessa ja keskeisissä kilpailijamaissa. Suomalaisten ja ruotsalaisten maitotilojen keskikoko kaksinkertaistui vuosina 2000–2012. Lähtökohdat olivat kuitenkin erilaiset. Ruotsalaisella maitotilalla oli jo vuonna 1996 keskimäärin 29 lehmää, saman verran kuin Suomessa vuonna 2012.
– Suomen tiloista vasta pieni osa toimii samassa laajuudessa kuin kilpailijamaiden tilat, ja pieni tilakoko heikentää maitotilojen kilpailukykyä, valaisee Ovaska.
Suurella maitotilalla yksikkökustannukset ovat yleensä pienen tilan kustannuksia matalammat, mikä johtuu pääosin pienemmistä työkustannuksista tuotettua maitokiloa kohti.
Korkeat tuotantokustannukset heikentävät kannattavuutta
Tarkemmassa vertailussa Suomen maitotilojen tuottoja ja kustannuksia verrattiin Ruotsin, Tanskan, Alankomaiden, Saksan ja Puolan vastaavien tilojen lukuihin. Yksikkökustannusten ero oli huomattava vertailumaiden eduksi.
– Suomen vertailumaita korkeammat kustannukset aiheutuvat työstä ja koneista, kertoo Ovaska.
Suomalaiselle maidontuotannolle on ominaista myös korkea maidon tilityshinta ja korkeat tuet. Suurempien tuotantokustannusten vuoksi suomalaistilojen kannattavuus ei kuitenkaan noussut vertailumaita paremmaksi.
EU-lainsäädäntö nostaa kustannuksia
EU-lainsäädännön noudattamisesta aiheutuu kustannuksia maitotiloille. Tutkimuksessa selvitettiin ympäristöön, eläinten hyvinvointiin ja ruokaturvallisuuteen liittyvän keskeisen EU-lainsäädännön kustannusvaikutuksia Suomessa ja kuudessa vertailumaassa.
– Eniten kustannuksia suomalaistiloille aiheuttivat ruokaturvallisuuteen liittyvät toimenpiteet, kertoo Ovaska.
Kokonaisvaikutukset olivat kuitenkin verrattain vähäiset. Säädösten aiheuttama maidon yksikkökustannuksen nousu oli Suomessa ja useimmissa vertailumaissa alle 1,5 prosenttia. Maakohtaiset erot selittyvät EU-lainsäädännön erilaisesta tulkinnasta ja sovittamisesta eri maiden olosuhteisiin.
Lisätietoja:
tutkija Sami Ovaska, MTT, puh. 029 531 7586, sami.ovaska@mtt.fi
erikoistutkija Anna-Maija Heikkilä, MTT, 029 531 7189, anna-maija.heikkila@mtt.fi
Raportti saatavissa: http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti126.pdf
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus. Lisätietoja www.mtt.fi
Avainsanat: