Kestävä ravinnetalous numeroiksi – uusi mallinnusmenetelmä maatalouden ravinnepäästöille

Väitöstutkimuksessa on kehitetty laskentamalli maatalouden ekologisen kestävyyden mittaamiseksi. Uusi malli haastaa OECD:n menetelmän, jota käytetään tällä hetkellä maataloudesta huuhtoutuvien ravinteiden haittavaikutusten arviointiin.

Tutkija Natalia Kuosmanen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä sanoo, että ekologisen kestävyyden laskennallinen määrittely on haastavaa, koska tähän tuttuun käsitteeseen liitetään monenlaisia merkityksiä.

– Tutun sanonnan mukaan sitä mitä voidaan mitata, voidaan myös parantaa. Tämä pätee myös ekologiseen kestävyyteen. Voimmeko arvioida kestävyyttä ja määritellä sitä, jos sen mittaamiseen ei ole tarkkoja keinoja, Kuosmanen kysyy.

Ekologisen taloustieteen uusi avaus


Kuosmanen arvioi väitöskirjassaan suomalaisten maitotilojen ekologista kestävyyttä ja tehokkuutta. Menetelmänään hän käytti rintamaestimointia, jota käytetään yleisesti tuottavuuden arvioinnissa pankkialalla ja teollisuudessa.

Väitöskirjatyössään Kuosmanen kehitti myös uuden, dynaamisen mallin ravinnevarantojen ja huuhtoumien seurantaan. Mallin kehittämiseen käytettiin Suomen maataloudesta kerättyä aineistoa, jossa typen ja fosforin määriä oli seurattu 48 vuoden ajan. Mallia sovellettiin myös neljästätoista Euroopan maasta vuosien 1961-2009 välillä kerättyihin tietoihin.

Uusi malli päivittää OECD:n ravinnetaselaskennan?


Tällä hetkellä maatalouden ravinnehuuhtoutumien arviointiin käytetään OECD:n ravinnetasemittaria.

– Dynaamisella mallinnuksella on useita etuja verrattuna perinteiseen staattiseen mittaustapaan. Ravinteiden kertymistä ympäristöön tai ravinnekiertojen dynamiikkaa ei oteta huomioon staattisessa lähestymistavassa, Kuosmanen sanoo.

Kuosmasen kehittämän dynaamisen mallin avulla voidaan analysoida ravinnevarantojen kehitystä ja ravinnevirtojen jakautumista veteen, ilmaan ja maaperään. Dynaamisella mallilla laskettuja ravinnevaroja ja niistä aiheutuvia päästöjä voitaisiin käyttää lähtökohtana arvioitaessa maatalouden ympäristövaikutuksia.

Kun menetelmää sovellettiin maatila- ja maatasolla, havaittiin että ravinnepäästöt ovat hyvin vakaita pitkällä aikavälillä verrattuna maatalousympäristöön tulevien ravinteiden määrään. Tällä hetkellä tulevien ravinteiden määrää käytetään yleisesti maatalouden ympäristöindikaattorina poliittisessa päätöksenteossa Euroopassa ja muissa kehittyneissä maissa.

– Valitettavasti tämä indikaattori on kuitenkin herkkä häiriöille kuten sään vaihteluille, mittausvirheille ja muille aineiston vaihteluille. Se taas saattaa johtaa merkittäviin ravinnepäästöjen yli- tai aliarviointeihin lyhyen aikavälin arvioinneissa. Tulokseni osoittavat, että dynaaminen malli antaa ravinnepäästöistä luotettavamman ja vakaamman kuvan, ja näin sitä voidaan paremmin käyttää maatalouspolitiikan työkaluna sekä kansallisella että EU-tasolla, Kuosmanen sanoo.

Suoraan käytäntöön


Kuosmanen aloitti akateemisen uransa Kiovan polyteknillisessä yliopistossa Ukrainassa ja valmistui ympäristötieteiden alalta Wageningenin yliopistosta Hollannista. Kuosmasen mukaan väitöskirjan tulokset ovat valmiita sovellettaviksi käytäntöön.

– Dynaamisella lähestymistavalla saadaan parempia arvioita maatalouden ravinnevalumista kuin OECD:ssä nyt käytössä olevalla menetelmällä.

Natalia Kuosmanen väittelee 24.10.2014 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Applying insights from production theory and frontier estimation to sustainability assessment in agriculture". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa VIIKKI B-RAKENNUS, Luentosali 3 (A108), Latokartanonkaari 9. Vastaväittäjänä on Professor Alfons Oude Lansink, Wageningen University, ja kustoksena on professori John Sumelius.


Väitöskirja julkaistaan sarjassa MTT Science. Väitöskirjaa myy Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, tilaukset: julkaisut@mtt.fi.

Lisätietoja:
Tutkija Natalia Kuosmanen, natalia.kuosmanen@mtt.fi

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus, www.mtt.fi. 1.1.2015 MTT yhdistyy Metsäntutkimuslaitos Metlan, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastopalveluiden kanssa Luonnonvarakeskukseksi, www.luonnonvarakeskus.fi

Avainsanat:

Yrityksestä

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on maamme johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Toimimme maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.

Liitteet & linkit