Kuluttajat kaipaavat enemmän tietoa ruoan ilmastovaikutuksista
Yhä useammat suomalaiset elintarvikealan yritykset laskevat tuotteidensa ilmastovaikutuksia ja osa yrityksistä myös viestii vaikutuksista hiilimerkkien avulla. Tällä hetkellä hiilimerkkejä löytyy muutamista elintarvikkeista. Kuluttajista peräti 80 prosenttia haluaisi kuitenkin lisää tietoa ruoan ilmastovaikutuksista erityisesti tuotepakkauksissa näkyvien hiilimerkkien kautta.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n vetämässä Climate Communication II -hankkeessa selvitettiin suomalaisten kuluttajien käsityksiä ja mielipiteitä elintarvikkeiden ilmastoviestinnästä. Tutkimukseen vastasi 1010 henkilöä. Iältään vastaajat olivat 18–65 vuotiaita, tasaisesti miehiä ja naisia eripuolilta Suomea.
– Kuluttajien ajatusten selvittäminen ruoan ilmastovaikutuksista ja siihen liittyvästä viestinnästä on tärkeää, sillä neljännes suomalaiskuluttajien aiheuttamista ilmastovaikutuksista ja jopa 40 prosenttia kulutuksen kokonaisympäristövaikutuksista johtuu ruoasta, eli suurempi osa kuin asumisesta tai liikenteestä. Ruoantuotannon ympäristövaikutuksiin voimme helpoiten vaikuttaa kulutusvalinnoillamme, eli esimerkiksi sillä, minkälaista ruokaa syömme ja ostamalla vain tarpeellisia määriä, jolloin hävikki jää mahdollisimman pieneksi, MTT:n tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri kertoo.
Kuluttajien tiedot ruoan ympäristö- ja ilmastovaikutuksista ovat puutteellisia
Tutkimuksen mukaan suomalaisten ostovalintoihin vaikuttavat ennen kaikkea ruoan maku, hinta ja laatu. Elintarvikkeen ympäristöystävällisyys ei ole tärkein ostovalintaan vaikuttava tekijä, mutta lähes 40 prosenttia kuluttajista kertoo ruoan ympäristöystävällisyyden vaikuttavan heidän elintarvikevalintoihinsa erittäin tai melko paljon. Kuluttajista 90 prosenttia arvioi, että heidän oma ruoankulutuksensa rasittaa ympäristöä vähemmän kuin esimerkiksi autolla ajaminen tai asuminen.
– Ruokavalinnoilla voi vaikuttaa omaan ympäristö- ja ilmastokuormaansa tehokkaasti, mutta näyttää siltä, että kuluttajat eivät ole tätä vielä täysin sisäistäneet, tutkija Hanna Hartikainen MTT:stä toteaa.
– Kuluttajat uskovat, että ruoan ilmasto- ja ympäristökuormaan vaikuttavat eniten pakkaukset, kuljetukset ja jalostus. MTT:n aiemmat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että ruokaketjun eri vaiheita tarkasteltaessa suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy useimmiten alkutuotannossa. Esimerkiksi pakkausmateriaalin ja kuljetusten ilmastovaikutukset ovat yleensä vain muutamia prosentteja ruoan ilmastovaikutuksista, Katajajuuri havainnollistaa.
Kuluttajatutkimuksen tulosten perusteella kuluttajilla on vaikeuksia ymmärtää täsmällisesti, mitä hiilijalanjälki-termi tarkoittaa. Moni ymmärtääkin hiilijalanjäljen todellista laajemmin. Sen oletetaan usein kuvaavan laajasti kaikkia ympäristövaikutuksia, vaikka hiilijalanjäljellä kuvataan vain tuotteen ilmastovaikutusta, eli vaikutusta ilmaston lämpenemiseen. Osa taas olettaa hiilijalanjäljen ilmaisevan ainoastaan tuotteen valmistukseen käytetyn energian määrää, joka muodostaa todellisuudessa vain osan elintarvikkeen hiilijalanjäljestä.
– Tutkimuksessa selvisi, että vain hieman yli puolet kuluttajista liittää hiilijalanjäljen läheisesti ilmastovaikutukseen, Hartikainen jatkaa.
Tietoa elintarvikkeiden ilmastovaikutuksista toivotaan laajalti
Kuluttajista jopa kahdeksan kymmenestä haluaa lisää tietoa ruoan ilmastovaikutuksista. Tietoa kaivataan erityisesti siitä, minkälainen tuotteen ilmastovaikutus on suhteessa saman tuoteryhmän tuotteisiin ja muihin ruokatuoteryhmiin. Kuluttajat haluavat myös tietää, minkälaisilla ruokaan liittyvillä valinnoilla he voivat pienentää omaa hiilijalanjälkeään.
– Elintarvikkeiden ilmastovaikutusten viestintätavasta kuluttajat ovat lähes yksimielisiä. Kuluttajista 87 prosenttia kannattaa tuotepakkauksessa näkyvää hiilimerkkiä. Muut viestintäkanavat, kuten internetsivut, saavat huomattavasti vähemmän kannatusta, Hartikainen painottaa.
Kuusi kymmenestä kuluttajasta ilmaisee, että tieto tuotteen ilmastovaikutuksesta vaikuttaisi heidän ostopäätöksiinsä paljon tai jonkin verran. Siksi tarvitaan luotettavaa tietoa, joka pohjautuu tuotteen todelliseen tuotantoketjuun. Moni kuluttaja kertoo myös, että tieto ilmastovaikutuksista voisi vaikuttaa ostopäätökseen, jos tuotteiden hiilijalanjälkien vertailu olisi tehty helpommaksi ja asiasta tiedotettaisiin näkyvämmin. Lisäksi osa kuluttajista esittää, että matalan hiilijalanjäljen ruokatuotteet eivät saisi olla juurikaan vaihtoehtoisia tuotteita kalliimpia tai laadultaan huonompia.
Elintarvikeala pohtii yhteisiä linjauksia ilmastoviestinnän selkiyttämiseksi
MTT:n kehittämä elintarvikkeiden ilmastovaikutusten laskentasuositus on ollut alan yritysten käytettävissä viime syksystä lähtien. Ohje helpottaa tuotteiden ilmastovaikutusten laskemista ja tekee siitä yhtenäisempää. Tuoreen kuluttajatutkimuksen tulosten pohjalta pyritään yhdenmukaistamaan myös ilmastovaikutuksista viestintää.
– Kuluttajatutkimuksen tuloksia on esitelty alan yrityksille ja sidosryhmille useissa tilaisuuksissa, viimeksi tänään 25.4. pidetyssä laajassa sidosryhmätyöpajassa. Siellä käytyjen keskustelujen pohjalta alan yritykset ovat yhteistyössä tutkijoiden kanssa työstäneet suunnitelmaa, jonka pohjalta elintarvikkeiden ilmastoviestinnässä tulisi edetä kansallisesti. Samalla on toki huomioitava kansainvälinen kehitys, Katajajuuri kertoo.
– Kuluttajien ja asiantuntijoiden informoinnissa elintarvikkeiden ilmastovaikutuksista ja niiden merkityksestä on vielä tehtävää. Asiaa edistäisivät merkittävästi alan yhtenäiset viestinnälliset periaatteet, Hartikainen toteaa.
Kuluttajatutkimus toteutettiin yhteistyössä Taloustutkimus Oy:n kanssa. Web-pohjaiseen kuluttajakyselyyn osallistui 1010 vastaajaa. Lisäksi kuluttajien ajatuksia selvitettiin pienryhmäkeskusteluissa. Molemmilla tutkimusmenetelmillä saadut tulokset tukivat toisiaan.
Climate Communication II -hanke (2011–2013) on Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n vetämä hanke, jota ovat rahoittaneet maa- ja metsätalousministeriön Laatuketju ja elintarvikealan yritykset. Hankkeen ohjausryhmän jäsenet ovat: Altia, Fazer, HK Ruokatalo, Kauppapuutarhaliitto, Kokkikartano, Raisio, Saarioinen, SOK, Stora Enso, Vaasan ja Yara sekä MMM, YM, MTK ja MTT. Lisäksi lukuisat muut yritykset, toimijat, sidosryhmät ja kansalaisjärjestöt ovat osallistuneet hankkeeseen ja työpajoihin hankkeen aikana. Hanke kuuluu MTT:n Vastuullinen ruokaketju – hyvinvoiva kuluttaja -tutkimusalueeseen.
Elintarvikkeiden ilmastovaikutusten laskennan yhdenmukaistamiseksi julkaistiin laskentaohjeistus marraskuussa 2012.
Lisätietoja:
Hankkeen vastuullinen johtaja, tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri, puh. 029 5317 319, juha-matti.katajajuuri@mtt.fi
Tutkija Hanna Hartikainen, puh. 029 5317 186, hanna.hartikainen@mtt.fi
www.mtt.fi/climatecommunication
www.mtt.fi/vastuullisuus
www.mtt.fi/foodprint
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus. Lisätietoja www.mtt.fi
Avainsanat: