Kauppojen ruokahävikki yli kymmenen kiloa suomalaista kohti vuodessa

MTT:n tuoreen arvion mukaan Suomen kauppojen ruokahävikki on reilut 65 miljoonaa kiloa vuodessa. Kauppojen ruokajätemäärä on viime vuosina suhteellisesti pienentynyt ja se on noin puolet kotitalouksien hävikistä. Eniten jätteisiin päätyy hedelmiä, vihanneksia ja leipää.

Suomalaisista vähittäis- ja tukkukaupoista ruokaa päätyy biojätteisiin 65–75 miljoonaa kiloa. Tämä tarkoittaa 12–14 kiloa jokaista suomalaista kohti. Eniten jätteeksi päätyy tuoretuotteita: hedelmiä, vihanneksia sekä leipää. Myös maitotuotteita, tuoretta lihaa ja kalaa sekä valmisruokia menee jätteeksi. Vähiten hävikkiä syntyy säilykkeistä, kuivatuista, pakastetuista ja muista pitkän käyttöajan tuotteista.

Pohjoismaiden ministerineuvoston aloitteesta käynnistetyssä hankkeessa selvitettiin kauppojen ruokahävikkimääriä ja hävikin syitä Pohjoismaissa. Haastatteluihin osallistui kauppaketjujen ja jätehuollon edustajia Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Suomessa tutkimusta johti MTT.

MTT on aiemmin Foodspill-tutkimuksessa selvittänyt kotitalouksien ruokahävikkiä, joka on 20–30 kiloa suomalaista kohti. Se on noin kaksinkertainen verrattuna kauppojen hävikkiin. Kotitalouksien hävikkilaskelmassa mukana oli vain syömäkelpoinen ruoka, kun taas kauppojen hävikkiin laskettiin käytännön syistä esimerkiksi hedelmien kuoret ja eläinten luut.

Hävikki vähentynyt viime vuosina

MTT:n tutkija Kirsi Silvennoinen kertoo, että kauppojen jätemäärät ovat viime vuosina suhteellisesti vähentyneet parempien sähköisten ennuste- ja tilausjärjestelmien sekä tehokkaamman logistiikan vuoksi. Myös kauppojen kokenut ja ammattitaitoinen henkilökunta on tärkeässä roolissa, jotta suunnittelutyö onnistuu.

Tietyn hävikkimäärän syntymistä on vaikea välttää, sillä kaupat haluavat tarjota erinomaista palvelua ja pitää yllä mahdollisimman laajaa valikoimaa. Kuluttajat odottavat, että kauppojen tarjonta on runsas ja kattava koko aukioloajan. Esimerkiksi tuoretta leipää tulisi olla tarjolla aina sulkemisaikaan saakka.

– Toki kaupat pyrkivät pitämään hävikkinsä mahdollisimman pienenä kustannustehokkuuden vuoksi. Tärkeimpänä pidetään kuitenkin asiakkaan palvelemista ja hävikin seurantaa kokonaisuudessaan, Silvennoinen sanoo.

Hän lisää, että kuluttajakäyttäytymistä on hankala ennakoida. Myyntiin saattavat vaikuttaa vaikkapa muutokset kesän säätilassa, muiden myymälöiden kampanjat tai tapahtumat myymälän lähellä.

Alennusmyynnillä voi vähentää hävikkiä

Tutkimushankkeen haastateltavilta tiedusteltiin keinoja, joilla ruokahävikkiä pystytään kaupoissa vähentämään.

Päiväystä läheneviä tuotteita voisi nykyistä enemmän myydä alennuksella, jolloin kuluttajat saisivat ostaa muuten poistettavaksi joutuvia tuotteita. Käytäntö saattaisi olla laajennettavissa useampiin kauppaketjuihin. – Alennusjärjestelmä ei kuitenkaan ole mahdollinen, jos kaupan tai kauppaketjun liiketoimintaidea korostaa erityisesti laatua ja tuoreutta, huomauttaa Silvennoinen.

Kunnollisia, mutta myymättä jääneitä elintarvikkeita pitäisi voida lahjoittaa tarvitseville entistä helpommin ja viimeisen myyntipäivän ohittaneita elintarvikkeita täytyisi hyödyntää paremmin, esimerkiksi eläinten ruuaksi. Tällöin vältettäisiin ruoan muuttuminen pelkästään jätteeksi.

Myös pakkauksilla ja niiden koolla on merkitystä: hyvin suunniteltu ja oikeista materiaaleista tehty pakkaus säilyttää tuotteen optimaalisesti ja suojaa sitä kuljetuksen aikana. Oikean kokoinen pakkaus auttaa kuluttajaa ostamaan omalle taloudelle sopivan määrän ruokaa.

Haastateltavien mielestä hyvä keino olisi kuluttajien asenteisiin vaikuttaminen, jotta ymmärrys asian tärkeydestä lisääntyisi. Kuluttajat voisivat antaa palautetta kaupoille sekä kertoa arvostavansa hävikin vähentämistä ja haluavansa suosia asian huomioivia kauppaketjuja.

Ruokahävikin tutkimusta jatkettava ja harmonisoitava

MTT:n tutkija Juha-Matti Katajajuuren mukaan muissa Pohjoismaissa henkilöä kohti laskettu kauppojen ruokahävikki näyttäisi olevan hieman pienempi kuin Suomessa.
– Luvut perustuvat eri maissa eri tavoin tehtyihin arvioihin, haastatteluihin ja kauppaketjujen omiin ilmoituksiin, eikä niitä voi suoraan vertailla keskenään.

Ruokahävikki on edelleen hyvin vähän tutkittu aihe, ja hävikin määrittely- ja laskentatavat ovat hyvin vaihtelevia eri maissa. – Ruokahävikki ja ruoan niukkuus ovat isoja globaaleja ongelmia. Onneksi meillä Suomessa on ryhdytty satsaamaan alan tutkimukseen, tutkija sanoo.

Katajajuuri on seurannut kansainvälistä tilannetta ja keskusteluja. – Nyt Suomessa saatujen tulosten perusteella globaalit ruokahävikkiarviot ovat hyvin karkeita. Esimerkiksi eri länsimaissa julkaistujen tulosten vaihtelut ovat käsittämättömän suuria kokonaishävikissä ja kotitaloushävikissä, hän summaa

Äskettäin pidetyssä YK:n laajassa Save Food -tapahtumassa Dusseldorfissa YK julkisti tutkimuksen, jonka mukaan ruokaa haaskataan globaalisti jopa 1,3 miljardia tonnia – Tulosten mukaan esimerkiksi eurooppalaiset kotitaloudet tuhlaavat ruokaa suuria määriä. Tässä kisassa suomalaiset taloudet eivät onneksi pärjää, Katajajuuri toteaa.

Lisätietoja:

tutkija Kirsi Silvennoinen, MTT, puh. 040 179 4875, kirsi.silvennoinen@mtt.fi
vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri, MTT, puh. 050 359 9772, juha-matti.katajajuuri@mtt.fi

Hävikkiä koskevaan keskusteluun voi osallistua facebookissa: www.facebook.com/maatuvalounas

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Tutkimusalojamme ovat bioteknologia- ja elintarviketutkimus, kasvintuotanto, kotieläintuotanto, talous, teknologia ja ympäristö. Tuotamme ja välitämme tieteellistä tutkimustietoa sekä kehitämme ja siirrämme teknologiaa koko maatalous- ja elintarvikesektorille. Lisätietoja www.mtt.fi

Avainsanat: