Kouluruoka ei ole pelkkää vatsantäytettä

Suomi on maksuttoman kouluruokailun mallimaa. Talouspaineiden alla kunnat joutuvat kuitenkin karsimaan koulun tarjoamista aterioistakin. Ajetaanko oppilaat kouluruokalasta kioskille? Ruokakasvatus- ja kestävän kehityksen tutkijat kannustavat säästöjen sijaan tavoitteelliseen ruokakasvatukseen kouluissa.

Suomen Akatemian tukemassa SEED-tutkimushankkeessa on tutkittu ja kehitetty kestävyyskasvatusta suomalaisessa perusopetuksessa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n koordinoimassa SEED:in osaprojektissa tutkittiin ruokakasvatusta osana kestävyyskasvatusta koulujen opetussuunnitelmissa ja arjen käytännöissä.

Osaprojektin vastuututkija, MTT:n vanhempi tutkija Helmi Risku-Norja kehottaa kuntia ja ruokapalveluiden parissa työskenteleviä olemaan kaukaa viisaita.
– Kouluruoasta nipistämällä voidaan saavuttaa lyhyen aikavälin säästöjä, mutta se ei ole kestävä tie. Kouluruoka on investointi terveyteen ja tulevaisuuteen. Jokainen ruokailuhetki on ruokakasvatusta, se voi olla sitä niin hyvässä kuin pahassakin, Risku-Norja painottaa.

Aiheesta on juuri ilmestynyt julkaisu ”Ruoka – oppimisen edellytys ja opetuksen voimavara”. Siinä tutkijat osoittavat, kuinka kestävän kehityksen tavoitteet voidaan ruoan kautta tuoda käytännönläheiseen asiayhteyteen ja ihmisten arkeen. Ruoka on yksi ikkuna yhteiskuntaan, globalisoituvaan maailmaan, tuotantoon, talouteen, ympäristöön, omaan ja toisten maiden kulttuuriin, terveyteen ja ravitsemukseen.

Kirjan kirjoittajat toteavat, että kouluruokailun välittämä viesti on painava; siksi siihen kannattaa panostaa ja kytkeä se osaksi tietoista ja tavoitteellista ruokakasvatusta.

Julkistamistilaisuus on tänään ti 21.2. klo 17 Tiedekulmassa (Aleksanterinkatu 7, Helsinki) Ruokakulttuuriteemapäivän yhteydessä.
Tilaisuudessa julkistetaan myös toinen kirja: ”Kouluruokailu kutsuu nauttimaan ja oppimaan – vastuullista yhteistyötä yli toimialarajojen” (Seija Lintukangas ja Päivi Palojoki).

Ruokakasvatus mukaan opetussuunnitelmiin

Kaupungistumisen myötä käsitys ruoan alkuperästä ja tuotantotavoista on alkanut hämärtyä. MTT:n Professori Sirpa Kurppa korostaa, että päättyneen tutkimuksen perusajatus oli tutkia, miten tulevaisuuden kuluttajien käsitystä ruoan kestävyyskysymyksistä voidaan kirkastaa ruokakasvatuksen ja kouluruokailun avulla – näin suomalainen elintarvikeketju tulee joka päivä lasten ja nuorten ulottuville.

Ruoan kautta kestävyyskysymykset voidaan tuoda käytännönläheiseen ja oppilaille tuttuun yhteyteen ja pohtia niitä eri näkökulmista ja eri oppiaineiden kautta. Opetussuunnitelmia varten tutkijat tarjoavat ruokakasvatuksen määritelmää, joka siihen sisältyvine tiedollisine ja taidollisine tavoitteineen tukee sekä eheyttävän opetuksen että kestävyyskasvatuksen tavoitteita.

Dosentti Eila Jeronen Oulun yliopistosta kannustaa ottamaan kouluruokailun ja sen ruokakasvatusmahdollisuudet johdonmukaisesti huomioon opetuksessa.

– Ottamalla ruokakasvatus mukaan olennaisena osana kestävyyskasvatusta saadaan kouluruokailu kytkettyä kiinteästi opetuksen sisältöihin ja tavoitteisiin. Kouluruokailu tarjoaa luontevan tilaisuuden ohjata oppilaita ymmärtämään ruokailun sosiokulttuurisia ja taloudellisia merkityksiä.

Helsingin yliopiston tutkijatohtori Minna Mikkola korostaa ”koko koulu opettaa” -lähestymistapaa. – Ruokakasvatus ei ole pelkästään opettajien asia, vaan koko kouluyhteisön tulee sitoutua siihen ja edistää sitä omassa toiminnassaan. Ruokapalveluhenkilöstöllä on tässä tärkeä rooli, Mikkola sanoo.

Vastuullisuusajattelu kantaa läpi elämän

Helsingin yliopiston dosentti Anna Uitto ja tutkija Seppo Saloranta ovat tutkineet kestävyyskasvatuksen toteutumista valtakunnallisella tasolla laajan lomaketutkimusten avulla. Tulosten mukaan kestävän kehityksen kasvatuksella on vaikuttavuutta: oppilaiden ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen liittyvät koulukokemukset, myönteiset luontoarvot ja suvaitsevaisuus edistävät heidän vastuullisuuttaan suhteessa ympäristöön, kanssaihmisiin ja omaan elämään.

Parhaiten ruokakasvatus toteutuu aidossa ympäristössä luokkahuoneen ulkopuolella.
– Oppilaiden oppimistulokset paranevat ja mielenkiinto oppimista kohtaan lisääntyy, kertovat tutkijat Pia Smeds MTT:stä ja Kirsti Salo Helsingin yliopistosta.

Tutkijat kannustavat nostamaan ruoka-kestävyyskasvatuksen konkreettiseksi ja kokemukselliseksi. Kasvimaa koulun pihalla, lähimetsä laajana ulkoilmaluokkana sekä maatila ja keittiö tekemisen paikkana tukevat tällaista oppimista. Siinä aktivoidutaan ajattelemaan ja ymmärtämään, mitä syömämme ruoka on, mistä se tulee ja kuka sen valmistaa.

Ruoka – oppimisen edellytys ja opetuksen voimavara
Helmi Risku-Norja, Eila Jeronen, Sirpa Kurppa, Minna Mikkola ja Anna Uitto (toim.)

Julkaisu (PDF):
http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Julkaisuja25.pdf

Linkki hankkeen sivuille:
http://blogs.helsinki.fi/seed-projekti/

Lisätietoja:
vanhempi tutkija Helmi Risku-Norja, MTT, puh. 040 180 6920, helmi.risku-norja@mtt.fi

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Tutkimusalojamme ovat bioteknologia- ja elintarviketutkimus, kasvintuotanto, kotieläintuotanto, talous, teknologia ja ympäristö. Tuotamme ja välitämme tieteellistä tutkimustietoa sekä kehitämme ja siirrämme teknologiaa koko maatalous- ja elintarvikesektorille. Lisätietoja www.mtt.fi

Avainsanat: