Suomen meijeriteollisuus vaarassa jäädä junasta

MTT:n tuoreen selvityksen mukaan suomalaisen meijeriteollisuuden osuus kansainvälisillä maitomarkkinoilla on alentunut. Reiluimmin ohi ovat ajaneet Tanska, Puola ja Baltian maat. Maitokiintiöiden poistuminen kasvattaa maitovolyymia muualla Euroopassa, mutta Suomessa tuotanto ei riittävästi kasva.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä on valmistunut Itämerta reunustavien maiden maitoketjujen kilpailukykyselvitys, jossa ovat mukana Suomen lisäksi Ruotsi, Tanska, Saksa, Puola ja Baltian maat. Selvityksen mukaan kilpailukykyasetelmat saattavat muuttua hyvinkin nopeasti.

– Viime vuosina yritysostojen ja fuusioiden tahti on kiihtynyt Euroopan markkinoilla. On alkanut varsinainen kilpajuoksu raaka-maidosta ja jalostuskapasiteetin hallitsemisesta, kertoo selvitystä koordinoinut erikoistutkija Csaba Jansik MTT:stä.

Kilpailijat Keski- ja Itä-Euroopasta

Markkinamuutokset heijastuvat Itämeren alueen voimasuhteissa. Kun vuonna 2000 Suomen osuus oli meijeriteollisuuden liikevaihdosta 5,9 prosenttia, väheni se 5,5 prosenttiin vuoteen 2011. Tanskan merkitys sen sijaan kasvoi, samoin uusien jäsenmaiden. Puola ja Baltian maat kasvattivat osuutensa 12:sta peräti 19 prosenttiin. 
 
– Kilpailu nousee aiempaa voimakkaammin juuri Keski- ja Itä-Euroopasta. Paljonkaan ei lohduta se, että myös Saksan ja Ruotsin osuudet alenivat, Jansik toteaa.

MTT:n laskelmien mukaan 2000-luvulla Puolan meijeriteollisuuden tuottavuus on vuositasolla kasvanut 3,7 prosenttia ja Liettuan 2,4 prosenttia, mikä on huomattavasti nopeampaa kuin Suomen 0,7 prosentin kasvuvauhti. Uudet jäsenmaat ottavat kiinni vanhojen jäsenmaiden etumatkaa vauhdikkaasti. Vertailun menestyksekkäimpien maiden reaalimyynti on kasvanut sekä kotimaissaan että vientimarkkinoilla.

Meijeriteollisuus tarvitsee kasvaakseen joko lisää maitoa ja sitä kautta volyymia tai enemmän lisäarvoa korkeasti jalostetuista tuotteista. Maitokiintiöiden poistumisen seurauksen maidon määrä tulee kasvamaan eri alueilla Eurooppaa, varsinkin Irlanti, Hollanti, Tanska, Saksa, Puola ja Baltian maat ovat valmiita lisäämään maidontuotantoaan.

– Kotimaisen tuotannon kasvu ei ole mahdollista, koska maitotilojen rakennekehitys on hidasta ja ala ei houkuttele riittävästi nuori yrittäjiä. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää siis lisäarvotuotteiden strategia, joka on toisaalta myös Suomen vahvuus, pohtii Jansik.

Kulutuksen kasvu katettu tuonnilla

Suomen meijeriteollisuus on elintarvikesektorimme tärkeimpiä toimialoja, joka on ainoana säilyttänyt positiivisen ulkomaankauppataseen koko EU-jäsenyyden ajan. Viljelijäomistajavetoisesti toimiva maitoketju on rakennettu huolella, ja meijerialan työllisyys ja kerrannaisvaikutukset ovat suuret.

Reaaliliikevaihdon kasvu osoittaa kuitenkin tylyn yksiselitteisesti markkina-asemien kehitystä. Suomen meijeriteollisuuden kotimaan markkinoiden myynti lähti syöksyyn jo vuonna 2008. Osasyynä tähän on myynnin rakenteen muuttuminen. Vähittäiskauppaketjut ovat lisänneet omien merkkiensä tarjontaa muun muassa juustoissa ja jogurteissa, ja esimerkiksi juuston kasvava kulutus on katettu tuontituotteilla. Vuonna 2012 tuonnin osuus nousi jo yli 50 prosenttiin kulutuksesta. Viime vuonna juustoja tuotiin jo 256 miljoonan euron arvosta, kun tuoteryhmän vienti jopa laski hieman 165 miljoonaan euroon.

Yritysten ja eri maiden kasvuhakuisuus maitokiintiöiden jälkeisinä vuosina tulee vahvasti muokkaamaan Euroopan meijerimarkkinoista.
– Suomen meijeriteollisuudella ei ole varaa jättäytyä kehityksestä, koska meijerituotteiden ulkomaankauppa on viimeisen vuosikymmenen ajan moninkertaistunut. Vaikutukset ovat punoutuneet myös kotimarkkinoille. Jatkossa tarvitaan vahvaa näyttöä myös markkinointiosaamisessa, sanoo Csaba Jansik.

Lisätietoja:
erikoistutkija Csaba Jansik, MTT, puh. 029 531 7263, csaba.jansik@mtt.fi

Competitiveness of Northern European dairy chains -julkaisu: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/julkaisut/jul116.pdf

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus. Lisätietoja www.mtt.fi

Avainsanat: