Tilojen yhteistyöllä ja ennakoinnilla kampitetaan kasvuriskit
Suomalaisessa maidontuotannossa jatkuu voimakas rakennemuutos, jossa tilaluku vähenee ja yrityskoko kasvaa. Tämän ansioista kustannuksia voidaan karsia ja tuottavuutta parantaa. Kasvu tuo mukanaan myös ongelmia, jotka voidaan ratkaista kasvuprosessin huolellisella suunnittelulla, tilojen yhteistyöllä ja lainsäädännöllä.
Suomalaisten maitotilojen merkittävimmät kustannushaitat syntyvät työstä ja koneista. Yksikkökustannuksia voi pienentää kasvattamalla tilakokoa, mikä auttaa hyödyntämään työtä säästäviä teknologioita ja koneiden koko kapasiteettia.
– Etenkin pienillä tiloilla konekustannusten karsimiseen on haettava keinoja yhteistyöstä ja urakoinnista, sanoo tutkija Sami Ovaska Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä.
MTT selvitti Maitotilojen rakennemuutos hallintaan -hankkeessa, että tilakoon kasvu ja siihen liittyvä uuden tuotantoteknologian käyttöönotto edistää tilojen tuottavuuskehitystä.
– Kannattavuutta ajatellen tuottavuuden parantaminen on tärkeää etenkin silloin, kun vaikutusmahdollisuudet panosten ja tuotosten hintoihin ovat vähäiset, Ovaska toteaa.
Tilusrakenteen heikkeneminen torppaa tehokkuutta
Tilan karjamäärän kasvu vaatii myös peltoalan kasvattamista, mutta lisäpeltoa ei välttämättä ole saatavissa läheltä. Kun etäisyydet pelloilta tilakeskukseen kasvavat, tilan sisäinen liikenne kuluttaa tilan resursseja ja ympäristöä entistä enemmän.
MTT:n tutkija Olli Niskanen toteaa, että paikallisilla ratkaisuilla, erityisesti vilja- ja kotieläintilojen yhteistyöllä, voidaan ylimääräistä liikennettä vähentää. Yhteistyöllä voidaan saavuttaa myös viljelykiertoon liittyviä hyötyjä, jos viljatila saa kiertoonsa nurmia tai nurmipalkokasveja karjatilan tarpeisiin ja viljan monokulttuuria rikkomaan. Tehokkuutta parantaisi sekä lohkokokoon suurentaminen että lohkoetäisyyden pienentäminen.
– Entistä tiukemmilla ympäristövaatimuksilla voi olla negatiivisia sivuvaikutuksia tuotannon tehokkuuteen, kun eläintä kohti tarvittava peltoalavaatimus kasvaa. Tämä tulisi ottaa huomioon säädösten valmistelussa ja niiden haittoja korvattaessa, jatkaa Niskanen. Maatalouden rakennemuutos pitää yllä myös tilusjärjestelyjen tarvetta.
Karjakoon kasvattamiseen kannattaa varautua
Jos tilalla investoidaan uuteen tuotantorakennukseen, on varauduttava kasvattamaan karjakokoa vastaamaan muuta tuotantokapasiteettia jo paljon ennen laajennusinvestoinnin toteutumista.
– Nopea eläinmäärän lisääminen on haastavaa sekä eläinten saatavuuden että rahoituksen näkökulmasta. Eläinmäärän lisäyssuunnitelman tulisikin kuulua jokaiseen laajennusinvestointisuunnitelmaan, kehottaa erikoistutkija Anna-Maija Heikkilä MTT:stä.
Eläinmäärän lisäämisstrategioista maisterintutkielman laatinut Anna Lappalainen toteaa, että sukupuolilajitellun siemenen käytöllä voidaan vähentää ostoeläinten tarvetta.
– Tämänhetkisillä hinnoilla pian poikivien hiehojen hankinta on edullinen tapa lisätä eläinmäärää. Siihen liittyy kuitenkin tarttuvien tautien riskejä, joiden välttämiseksi on äärimmäisen tärkeää noudattaa Eläintautien torjuntayhdistyksen suosituksia eläinsiirroista ja pitoeläinkaupasta. Turvallisempi keino on hyvissä ajoin ennen investoinnin valmistumista tehty sopimus lehmävasikoiden tuotannosta yhden tai muutaman ison tilan kanssa, Lappalainen sanoo.
Mikäli laajennuksen jälkeen on tarkoitus kasvattaa nuorkarja erillisessä navetassa, se kannattaa rakentaa ensimmäiseksi. Laidunkausi voi helpottaa tilojen ahtautta, minkä vuoksi investointien valmistuminen kannattaa ajoittaa syksyyn. Eläinten osto laitumelle on yksi keino myös eläintautiriskin vähentämiseen.
Maitotilojen rakennemuutos hallintaan -hankkeessa tarkasteltiin suomalaisen maidontuotannon rakennemuutosta keinona parantaa tilojen kilpailukykyä kansainvälisillä maitomarkkinoilla. Kolmivuotisen hankkeen tuloksista on koottu yhteenveto MTT Raporttiin Maidontuotannon muutoksessa haasteita ja mahdollisuuksia, joka on saatavilla osoitteessa: http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti159.pdf
Lisätietoja:
erikoistutkija Anna-Maija Heikkilä, MTT, puh. 029 531 7189, anna-maija.heikkila@mtt.fi
tutkija Olli Niskanen, MTT, puh. 029 531 7044, olli.niskanen@mtt.fi
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus, www.mtt.fi. 1.1.2015 MTT yhdistyy Metsäntutkimuslaitos Metlan, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastopalveluiden kanssa Luonnonvarakeskukseksi, www.luonnonvarakeskus.fi
Avainsanat: