Suunniteltu sääntely vaikuttaisi pääkaupungin asuntomarkkinoihin - helsinkiläinen saisi keskituloilla alle 70 neliömetriä, vaasalainen yli 120

Suunnitteilla oleva velkasääntely näkyisi voimakkaimmin pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoilla, joilla asuntojen hinnat ovat merkittävästi muuta maata korkeammat suhteessa yleiseen palkkatasoon.

Valtiovarainministeriön työryhmä julkaisi lokakuussa keinoja kotitalouksien velkaantumisen ehkäisemiseksi. Osa suunnitellusta sääntelystä, kuten enimmäisvelkasuhde ja enimmäistakaisinmaksuaika, liittyy asuntolainoihin. Työryhmän ehdotuksen mukaan kotitaloudella saisi olla velkaa enintään 4,5 kertaa bruttotulojen verran. Asuntoluoton takaisinmaksuaika saisi olla korkeintaan 25 vuotta.

OP laski, kuinka suuren asunnon 4,5-kertaisilla bruttotuloilla saisi vapailta markkinoilta eri puolella Suomea, jos koko asunnon hinta katettaisiin lainalla.

Mikäli sääntely toteutuisi suunnitelmien mukaisena, olisi sillä vaikutuksia etenkin pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoihin. Vaikka asunnot ovat Helsingissä selkeästi muuta maata kalliimpia, eivät bruttotulot ole samassa suhteessa muuta maata suuremmat. Viime vuonna vanhat osakeasunnot maksoivat Helsingissä yli 4 200 euroa neliömetriltä, ja esimerkiksi Tohmajärvellä vain noin 500 euroa neliömetriltä. Helsinkiläisen keskitulot eivät kuitenkaan ole tohmajärveläiseen keskituloihin  nähden kahdeksankertaiset.

Jos enimmäisvelkasuhde toteutuisi ehdotuksen mukaan, riittäisi keskituloisen helsinkiläisen kotitalouden enimmäislaina 68-neliöiseen, keskihintaiseen asuntoon toissavuoden tietojen perusteella. Vaasalainen, lappeenrantalainen ja lahtelainen kotitalous pystyisivät sen sijaan ostamaan keskituloillaan jo noin 120 keskihintaista asuntoneliötä. Espoolainen, turkulainen ja vantaalainenkin kotitalous saisivat keskituloillaan jo noin 100 keskihintaista neliömetriä.

Vaikka sääntely toteutuisi suunnitellusti, se ei luultavasti toisi äkillisiä muutoksia asuntomarkkinoille. Vaikutukset voisivat kuitenkin näkyä esimerkiksi ensiasunnon ostajille. Tilastokeskuksen mukaan ensiasunnon ostajien määrä on laskenut kymmenessä vuodessa yli kolmanneksen. Suunniteltu sääntely saattaisi vähentää ensiasunnon ostajien määrää entisestään.

– Asuntomarkkinat eivät halvaantuisi Helsingissäkään, mutta joitakin maltillisia vaikutuksia ehdotetulla sääntelyllä voisi toteutuessaan olla. Pienten asuntojen kysyntä voisi esimerkiksi laskea ensiasunnon ostajien keskuudessa, jos lainansaanti vaikeutuisi. Etenkin nuorilla ostajilla tulot ovat keskivertoa pienemmät kuin muilla. Tämä näkyisi erityisesti kasvukeskusten kalliimmilla asuntomarkkinoilla. Vaikutuksia olisi myös yhden hengen kotitalouksiin, sillä pienten asuntojen neliöhinnat ovat korkeita, OP:n ekonomisti Joona Widgrén sanoo.

Laskelmissa on oletettu, että koko asunnon hinta otettaisiin lainana, vaikka todellisuudessa osa katetaan esimerkiksi säästöillä. Enimmäisvelkasuhteessa suunnitellaan otettavaksi asuntolainan lisäksi huomioon myös muut velat.

Velkaantumiseen liittyvä sääntelyn lopullinen muoto selviää myöhemmin. Valtiovarainministeriön ehdotus on paraikaa lausuntokierroksella, joka päättyy marraskuussa.

Koko asuntomarkkinakatsaus luettavissa täällä: https://www.op.fi/op-ryhma/medialle/raportit/markkinatietoa

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
OP:n viestintä, p. 050 523 9904, viestinta@op.fi

OP Ryhmä on Suomen suurin finanssiryhmä, jonka perustehtävänä on edistää omistaja-asiakkaidensa ja toimintaympäristönsä kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. OP Ryhmän muodostavat 148 osuuspankkia sekä ryhmän keskusyhteisö OP Osuuskunta tytär- ja lähiyhteisöineen. Ryhmässä työskentelee 12 000 työntekijää. Ryhmällä on 1,98 miljoonaa omistaja-asiakasta. www.op.fi