Asiantuntija: ”Virvoitusjuomien makeutusaineet ovat täysin turvallisia”

Makeutusaineet ovat nousseet Suomessa julkiseen keskusteluun, erityisesti uusi tulokas stevia. Makeuttajien ADI-arvoista on käyty innokasta polemiikkia, samoin kuin stevian luonnollisuudesta. 

Euroopan elintarvikeviranomaiset säätävät lisäaineiden turvalliselle käytölle ylärajan, eli ADI-arvon (englanniksi Acceptaple Daily Intake). Se ilmoittaa korkeimman pitoisuuden kyseistä lisäainetta, joka ei aiheuta ihmisille terveyshaittaa.

”ADI ei ole arvo, joka kuluttajan tarvitsisi tietää vakuuttuakseen tuotteen turvallisuudesta tai osatakseen käyttää sitä. ADI-arvo on tärkeä lainsäätäjille rajoitettaessa lisäaineen käyttöä eri elintarvikkeissa”, ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitokselta sanoo.

Hän muistuttaa, että ADI-arvoa tärkeämpää on kohtuus kaikessa kulutuksessa: ei ihmisen kuulu muutenkaan juoda viittä litraa virvoitusjuomaa päivässä.

ADI-arvo lasketaan elopainon mukaan. Käytännössä 60 kilogrammaa painava ihminen voi esimerkiksi juoda stevioliglykosideilla makeutettuja juomia enimmillään kolme litraa päivässä.

Professori Heinonen työskentelee neljättä kauttaan Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen eli EFSA:n tieteellisenä asiantuntijana. Hänen erikoisalanaan ovat uuselintarvikkeiden turvallisuus ja ruoan eri ainesosien terveysväitteet.

”Olen osallistunut elintarvikkeiden turvallisuusarviointiin 10 vuotta. Arviot eivät perustu luuloihin, vaan faktoihin. Minusta on hyvä, että kuluttajat voivat halutessaan korvata sokerin keinomakeuttajilla, ja että markkinoille tuodaan uusia raaka-aineita.”

”Kaikki voivat nauttia makeutusaineita”

Hartwallin oman tutkimuksen mukaan 62 prosenttia suomalaisista haluaa vähentää päivittäistä sokerinsaantiaan. On myös erityisryhmiä, jotka eivät terveydellisistä syistä voi syödä sokeria.

Suomen valtiokin haluaa kannustaa pienempään sokerinkulutukseen, sillä sokerillisten virvoitusjuomien ja mehujen verotus kiristyi tämän vuoden alusta.

Hartwall oli ensimmäinen suomalaisvalmistaja, joka toi markkinoille steviamakeutettuja juomia. Nyt steviaa löytyy myös kilpailijoiden juomista sekä useista muista tuotteista.

”Haluamme tarjota vaihtoehdon niille kuluttajille, jotka haluavat juomansa vähemmillä kaloreilla ja vähemmällä sokerilla”, Hartwallin tuotekehityspäällikkö Arto Savunen kertoo.

Hartwallin käyttämistä makeuttajista aspartaami ja stevia ovat täysin kalorittomia.

Light-juomissa käytettävä aspartaamikin on ollut historiansa aikana tiukasti kuluttajien epäilyksen kourissa; Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen on antanut uudelleenarvioinneissa sille hyväksynnän jo neljästi.

”Hyvä, että näitä keskusteluja käydään. ADI-arvoissa on niin suuret turvamarginaalit, että vaikka niitä pienennettäisiin puolella, olisimme edelleen turvallisella alueella tutkimustuloksissa todettuihin arvoihin nähden”, kehityspäällikkö Savunen muistuttaa.

Professori Heinosen mukaan aspartaamin haitallisuudesta ei ole tieteellisiä todisteita.

”En näe tavalliselle, normaalille kuluttajalle mitään syytä välttää makeutusaineita, kun niitä käyttää kohtuullisesti. Stevioliglykosideille ja aspartaamille ei ole asetettu eri kuluttajaryhmiä koskevia erityissäädöksiä. Niitä voivat nauttia kaikki vauvasta vaariin.”

Luonnollinen vai ei?

Myös steviamakeuttajan luonnonmukaisuudesta on kohuttu. Euroopassa ei ole hyväksyttyä käyttää sanaa ”luonnollinen” stevioliglykosidien markkinoinnissa, vaikka kyseessä on aito luonnossa kasvava kasvi.

”Kaikki luontaiset raaka-aineet käsitellään teollisin prosessein. Sokerimolekyylitkin erotellaan sokerijuurikkaasta. Stevia on luonnon alkuperää oleva makeutuslähde, toisin kuin esimerkiksi kemiallisesti valmistettu aspartaami”, tuotekehityspäällikkö Savunen selventää.

Yhdysvalloissa ja Japanissa makeuttajaa saa kutsua ”luonnolliseksi”.

”Meidän viranomaisemme ovat hyvin varovaisia termien myöntämisessä, kun kyse on uudesta raaka-aineesta”, Savunen kertoo.

Professori Heinonen ei ymmärrä, miksi raaka-aineen luonnollisuus olisi tae sen turvallisuudesta. Luonto on täynnä myrkyllisiä yhdisteitä. Pohjoismaissa on pohdittu esimerkiksi, pitäisikö kassiakanelin määrää piparkakuissa rajoittaa, koska sen sisältämä kumariini on haitallista.

”Otan mieluummin tutkitusti turvallisen, E-koodillisen tuotteen kuin esimerkiksi uutteen, josta en tiedä mitään.”

Mikä stevia?

• Stevia on Stevia rebaudiana -kasvista valmistettava makeutusaine. Euroopan turvallisuusviranomainen EFSA sekä Yhdysvaltojen FDA ovat hyväksyneet stevioliglykosidit elintarvikekäyttöön.
• Maailmalla steviaa on käytetty pitkään, esimerkiksi Japanissa 1970-luvulta lähtien. USA:ssa, Australiassa ja Sveitsissä stevioliglykosideja on käytetty vuodesta 2008. EU-maissa stevioliglykosideja on käytetty makeuttajana joulukuusta 2011.
• Stevioliglykosidit määritellään lisäaineeksi, joten niille on myönnetty E-koodi (E960). Muita luonnosta peräisin olevia lisäaineita ovat muun muassa ksylitoli ja rypäleväri.
• Stevioliglykosidit luetaan intensiivimakeuttajiin. Samaan ryhmään kuuluvat kalorittomat makeuttajat aspartaami, sakariini, asesulfaami K ja syklamaatti. Stevioliglykosidit ovat peräisin luonnosta, muut ovat synteettisesti valmistettuja. Intensiivimakeuttajat eivät sisällä energiaa eikä niihin liity annosriippuvaista laksatiivista vaikutusta.
• 60-kiloinen ihminen voi juoda pelkästään stevialla makeutettuja juomia enintään kolme litraa päivässä. Stevialla makeutettuja juomia voivat nauttia kaikki, myös esimerkiksi lapset ja raskaana olevat naiset.

Kuvat / Arto Savunen, Hartwall tuotekehitys: http://mediapankki.hartwall.fi/?cart=2167-kbhbaabamj&l=FI

TEKSTI:MERI ESKOLA
KUVAT: Lauri Rotko 

Avainsanat: