Panimojuomien kotimaanmyynti tasaista – vesissä nousua

Panimojuomien kotimaanmyynti oli tasaista tammi-syyskuussa 2016. Panimojuomia myytiin yhteensä 575,5 miljoonaa litraa. Oluen, siiderin, long drink -juomien, kivennäisvesien ja virvoitusjuomien kotimaanmyynti kasvoi 5,4 miljoonaa litraa eli 0,9 prosenttia. Luvut perustuvat Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritysten Captol Investin, Hartwallin, Olvin, Red Bullin, Saimaan Juomatehtaan ja Sinebrychoffin myyntitilastoihin.

Kauppojen aukiolojen vapautuminen vuoden alussa toi alkoholin myyntiin lisäaikaa muutaman tunnin viikossa. Lisäksi alkuvuonna oli yksi myyntipäivä enemmän kuin edellisvuonna. Myyntiajan lisääntymisestä huolimatta alkoholijuomien myynti pysyi entisellään. Myynti kasvoi merkittävästi ainoastaan kivennäisvesien osalta.

Panimoala odottaa alkoholilain uudistamista ja sen tuomia maltillisia edistysaskeleita alalle. Lain valmisteluun sosiaali- ja terveysministeriössä ala ei kuitenkaan ole tyytyväinen.

”Lain valmistelu on ollut hidasta ja esitys huomioi elinkeinojen näkemykset hämmästyttävän puutteellisesti. Panimoelinkeino on elinkeino muiden joukossa ja alan tulisi kuulua työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan sosiaali- ja terveysministeriön sijaan”, sanoo Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa.

Uusi laki tuo mukanaan paljon pieniä uudistuksia, mutta jättää voimaan vielä epäonnistunutta ylisääntelyä. Alkoholimainonnan osalta kyseenalaista sääntelyä ovat edelleen jakeluautojen mainosteippaukset, sosiaalisen median rajoitteet, ulkomainonnan täyskielto ja televisiomainonnan tiukentuneet aikarajoitteet. Voimaan jää myös tarjousrajoitus, joka on toiminut vastoin tarkoitustaan ja kasvattanut monipakkausten myyntiä sekä laskenut yksittäisten tölkkien ja pullojen myyntiä.

Rajakauppaa pitää hillitä myös laskemalla veroa

Panimojuomien matkustajatuonti ulkomailta syö kotimaanmyyntiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen haastattelututkimuksen mukaan oluen, siiderin ja long drink -juomien matkustajatuonti kasvoi 15 prosenttia syyskuun 2015 ja elokuun 2016 välillä. Viimeisimmät kaksi veronkorotusta kohdennettiin nimenomaan panimotuotteisiin: siideriin, lonkeroon ja olueen. Tämän vuoksi nimenomaan panimojuomien rajakauppa on kasvanut hallitsemattomasti. Alkoholiverojen tuotto ei ole tuonut valtiolle lisätuloja tavoitellusti, koska hintaeron vuoksi kuluttajien on ollut kannattavaa hakea juomat Virosta.

Matkustajien, pääasiassa Virosta, mukanaan tuoma alkoholimäärä vastaa yli 190 Alkon myymälän myyntiä, kun myymälöitä on kaikkineen 353. Määrä vastaa lähes kaksinkertaisesti koko maan ravintoloiden alkoholimyyntiä. Olutta tuodaan yli nelinkertainen määrä ja long drink -juomia lähes kolminkertainen määrä Alkon myyntiin nähden.

Suomen korkea olutvero on ensisijainen syy mittavaan juomien matkustajatuontiin. Olutvero on EU-maiden korkein. Latviassa olutvero on vain kymmenesosa Suomen verosta ja suomalaiset matkaavatkin nyt Latviaan asti edullisempien ostosten perässä. Rajakauppa ei ole suomalainen ilmiö, vaan sitä tapahtuu aina, kun hintaero on eri maiden välillä merkittävä.

”Viron on uutisoitu korottavan alkoholiveroaan ensi vuonna, mutta verotaso jäisi korotustenkin jälkeen kauas Suomen tasosta. Meidän ainoa keinomme hillitä rajakauppaa on laskea alkoholiveroa maltillisesti. Rajakauppaa kiihdyttäviin veronkorotuksiin kotimaisella panimoalalla ei yksinkertaisesti ole varaa. Kyse on alan toimintamahdollisuuksista ja työpaikoista Suomessa”, Ussa sanoo.

Kotimainen panimoteollisuus työllistää Suomessa suoraan yli 1 700 henkilöä. Alalta on hävinnyt noin tuhat työpaikkaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Välillisesti ja epäsuorasti ala työllistää noin 26 000 ja tuottaa valtiolle verotuloja yli 2 miljardia euroa vuodessa.

Rajakaupan takia Suomelta jää saamatta vuosittain yli 300 miljoonaa alkoholiverotuottoja. Alkoholiverojen lisäksi Suomi menettää alkoholista saatavat arvonlisäverotulot. Tuoduista juomista kolmasosa on Suomessa valmistettuja.

KOTIMAANMYYNTI 1.1.2016−30.9.2016

Lähde: Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritykset. Tilasto ei sisällä Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton ulkopuolisten toimijoiden myyntilukuja eikä panimotuotteiden tilastoimatonta yksityistuontia. Tilasto sisältää vuoden 2011 alusta lähtien kaikki Panimoliiton jäsenyritysten tuotemerkit ja mahdolliset kaupalle tehdyt merkit.