Panimoliitto kannattaa uutta alkoholilakia, mutta on tyytymätön lain valmisteluun
Panimoliitto kannattaa hallituksen esitystä uudeksi alkoholilaiksi. Liitto pitää tulevaa lakia tasapainoisena kokonaisuutena ja toteaa lailla olevan positiivinen vaikutus kansantalouteen. Laki purkaa ylisääntelyä pääministeri Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeen mukaisesti, mutta ei korjaa kaikkia nykyisen lain epäkohtia.
Uuden alkoholilain sisältö on tasapainoinen kokonaisuus, joka lisää kilpailua kotimarkkinoilla, kasvattaa kotimaanmyyntiä rajakaupan kustannuksella sekä parantaa näin alan mahdollisuuksia työllistää. Päivittäistavarakaupan alkoholirajan nosto on vaatimaton, vain 0,8 tilavuusprosenttia. Maltillinen esitys ei vaaranna juomakulttuurin hyvää kehitystä, eikä siten ole ongelmallinen kansanterveyden näkökulmasta.
Uusi alkoholilaki ei poista kaikkia nykyisen lain epäkohtia kuten erityisesti kotimaista elinkeinoa kurittavia alkoholimainonnan rajoituksia. Suomalaiset erikoisuudet, kuten tuotemerkkien kielto jakeluautojen kyljissä tai sosiaalisen median rajoitukset positiivisten kommenttien poistopakkoineen, jäävät edelleen voimaan.
Alkoholilain uudistus ei tuo muutosta myöskään vähittäismyynnin tarjouspakkoon, jonka mukaisesti yksittäinen pullo tai tölkki pitää voida ostaa yhtä edullisesti kuin sen hinta on halvimmassa monipakkauksessa. Lisäksi tarjouskampanjoiden tulee olla voimassa vähintään kaksi kuukautta.
”Oluen markkinoita jäykistävä sääntely on purettava kokonaan. Tarjousmyyntiä hillitsemään tarkoitetut säännökset ovat vastoin tarkoitustaan entisestään lisänneet tarjouskampanjointia. Lain vuoksi olut on sisäänheittotuotteena vuoden jokaisena päivänä”, sanoo Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa.
Lain valmistelu puutteellista – perusteluosa yksipuolisesti painotettu
Lakiesityksessä alkoholinkäyttö nähdään pääasiassa haitallisena asiana. Vaikuttavuusarviot elinkeinopolitiikan osalta ovat puutteelliset, eikä alkoholijuomien yhteiskunnallista ja kulttuurista merkitystä tuoda esiin tasapainoisesti. Alkoholijuomien merkitys osana eurooppalaista ruoka- ja juomakulttuuria jää huomiotta.
Esityksen perusteluosiossa otetaan toteutuvana ennusteena THL:n laatimat arviot lain mahdollisista vaikutuksista kuten kokonaiskulutuksen kasvu 6 prosentilla. Laskelmat ovat puutteelliset, eikä niiden taustamuuttujia ole kerrottu avoimesti julkisuuteen. THL:n arvioista ei käy ilmi, kuinka paljon uudistuksen arvioidaan vaikuttavan rajakauppaan. Samalla tavalla uupuu arvio siitä, paljonko viinien ja väkevien myynti vähenee.
Taloustutkimus on arvioinut lakiesityksellä olevan useita suotuisia vaikutuksia matkustajatuontiin ja kulutukseen. Vahvan oluen, siiderin ja lonkeron matkustajatuonti Virosta vähenee puoleen ja kaiken kaikkiaan alkoholijuomien matkustajatuonti vähenee neljänneksen. Kulutus siirtyy väkevistä kohti miedompia alkoholijuomia ja alkoholin kokonaiskulutus absoluuttisena alkoholina kasvaa 0,5 prosenttia.
”Kahden eri arvion ero on käsittämättömän suuri. THL:n kykenemättömyys arvioida vaikutuksia rajakaupan suuruuteen, vie pohjan pois koko arvioinnilta. Esitykseen tarvitaan monipuolisempaa arviointia vaikuttavuudesta ja myös elinkeinopolitiikan huomioimista”, Ussa toteaa.
Alkoholilakia on valmistelu viimeiset kuusi vuotta. Lain poliittiset linjaukset tehtiin viime keväänä. Lakiesityksen lausuntoaika päättyy tänään 16.1.
”Tätä lakia on valmisteltu pitkään ja linjauksistakin on jo kuukausia. Laki pitäisi nyt viedä mahdollisimman pian eduskunnan käsittelyyn”, Ussa toteaa.