Suomalaisten opettajien asenteet digitaalisten taitojen opettamiseen negatiivisemmat kuin Kiinassa
Porin yliopistokeskuksen toteuttamassa yhteistutkimushankkeessa selvitettiin eroavaisuuksia peruskoulun opettajien suhtautumisesta tulevaisuuden it- ja työelämätaitojen opettamiseen Suomen ja Kiinan välillä, erityisesti koodauksen osalta. Suomalaisten opettajien asenteet koodaustaitojen opettamista kohtaan ovat merkittävästi negatiivisemmat kuin Kiinassa.
Beijing Normal Universityn ja Tampereen teknillisen yliopiston rahoittama yhteistutkimushanke Joint Study of Teaching and Learning in Coding Skills in China and Finland: Coding Skills as a Success Factor for a Society selvittää eroavaisuuksia suomalaisten ja kiinalaisten opettajien asenteissa teknologiaympäristöön, valmiuksiin opettaa koodausta sekä opetusmenetelmiin. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin, kuinka tärkeinä opettajat pitävät tulevaisuudentaitojen opettamista osana perusopetusta. Tulevaisuudentaitoja ovat esimerkiksi looginen ajattelu, ongelmanratkaisukyky, luovuus, ohjelmointi, sosiaaliset ja yhteistyötaidot, yrittäjyys, kommunikaatiotaidot sekä analyyttinen ajattelu. Tutkimukseen osallistui yhteensä 559 vastaajaa, joista 406 oli Kiinasta ja 153 Suomesta.
Kiinassa suhtaudutaan myönteisemmin teknologiamurrokseen
Alustavat tulokset kertovat tilastollisesti erittäin merkittävistä eroavaisuuksista Suomen ja Kiinan välillä. Kiinalaiset opettajat suhtautuvat myönteisemmin teknologiamurrokseen ja kokivat it-taidoista olevan hyötyä oppilaille sekä opetuksessa, että myöhemmin työelämässä. Lisäksi kiinalaisten opettajien asenteet tulevaisuudentaitojen opettamiseen osana peruskouluopetusta on positiivisemmat kuin suomalaisilla opettajilla.
Eroavaisuuksia nousi myös jonkin verran opetusmenetelmistä ja teknisten laitteiden käytöstä. Suomalaisissa kouluissa käytetään oppitunneilla älypuhelinta, kun vastaavasti Kiinalaisissa kouluissa käytetään tietokoneita ja tabletteja. Sen sijaan opettajien ohjelmointitaidoista ei löytynyt juurikaan eroja – molemmissa maissa opettajien ohjelmointitaidot olivat keskimäärin melko alhaisia. Lisäksi osa opettajista ilmaisi koodauksen olevan heille täysin vieras alue.
Tulevaisuuden työelämävalmiudet opitaan peruskoulussa
Porin yliopistokeskuksen johtaja, tutkimusta johtanut professori Jari Multisilta pitää saatuja tutkimustuloksia huolestuttavina. - Maailma digitalisoituu kovaa vauhtia. Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan entistä enemmän teknologiaosaamista myös alan ulkopuolella. Sen vuoksi työelämä- ja teknologiataidot sekä koodaaminen ovat Suomen talouden kannalta katsottuna tärkeitä menestystekijöitä. Opettajilla on nyt suuri rooli oppilaiden innostamisessa näiden taitojen opiskeluun.Tämä on suomalaisen koulujärjestelmän haaste, johon tulee reagoida nopeasti.
Ohjelmointi tuli osaksi peruskoulujen opetussuunnitelmaa syksyllä 2016. Ohjelmointia opetetaan aineopetuksen ohessa kaikilla luokilla ensimmäisestä luokasta yhdeksänteen saakka.
Lisätietoa antavat/
Porin yliopistokeskus / Jari Multisilta, johtaja, professori, puh +358 (0)40 826 2910,
jari.multisilta@tut.fi
Viestinnän yhteyshenkilö
Brand Agency Punda / Mervi Sademies-Enbom, puh +358 (0)44 739 8637,
mervi.sademies-enbom@punda.fi
Avainsanat: