Kaivosteollisuuden ennätysvoitoista huolimatta osakkeiden arvo romahti
Kaivosalan isot toimijat tekivät huipputulokset viime vuonna, mutta sijoittajia tulos ei vakuuttanut. PwC:n tuoreen raportin mukaan alaa leimaakin kahtiajako tuloksenteon ja markkina-arvostuksen välillä: kaivosalan suurimpien yritysten markkina-arvo laski 25 % samalla kun niiden osingot nousivat yli 156 %. Kustannustason nousu nakersi marginaaleja, mutta tästä huolimatta alalla tehtiin selvää voittoa.
PwC:n raportissa analysoitiin 40:tä maailman suurinta kaivosteollisuuden toimijaa.
Kaivosteollisuuden tuotto nousi 26 % 700 miljardiin dollariin. Nettovoitossakin nähtiin 21 %:n parannus 133 miljardiin dollariin. Sijoittajat toivovat kuitenkin kaivosalalta tiukempaa rahoituskuria ja aiempaa suurempia voittoja osakkeenomistajille. Luottamuksen heikentyminen alan näkymiin sai osakkeiden arvon laskemaan 25 % noin 1,2 triljoonaan dollariin ja vain kuusi maailman 40 johtavasta kaivosyhtiöstä kasvatti markkina-arvoaan.
Heikentyneen arvostuksen taustalta löytyy muun muassa Euroopan velkakriisi ja Kiinan talouskasvun ennakoitu hidastuminen.
”Kysyntä kertoo omaa vahvaa tarinaansa. Kaivosyritysten pitkän tähtäimen kasvuodotukset kehittyvillä markkinoilla ovat alalle paljon merkittävämpi tekijä kuin kehittyneiden markkinoiden lyhyen aikavälin mielialaheilahtelut”, Tim Goldsmith, PwC:n kaivosteollisuustoimialan globaaleista palveluista vastaava johtaja kommentoi.
“Sijoittajat eivät vain yksinkertaisesti ole vielä ottaneet uskoakseen kaivosalan kasvutarinaa ja reagoivat sen vuoksi lyhyen tähtäimen taloushuoliin. Näiden kahden tekijän välillä on kasvava kuilu. Pitipä kaivosala siitä tai ei, niin viestinnän parantaminen on nyt koko toimialalle aivan väistämätön velvollisuus. Kaivosteollisuuden pitää ehdottomasti kyetä kertomaan maailmalle, että sillä on edelleen yksi maailman vahvimmista sijoitustarinoista”, Goldsmith huomauttaa.
Sijoittajien latistuneesta tuesta huolimatta suurimmat 40 yritystä ilmoittivat odottavansa ennätysmäistä 140 miljardin dollarin pääomakulutusta vuonna 2012, sillä ala ennakoi kysynnän jatkuvan vahvana kuluvanakin vuonna. PwC:n asiantuntijat kuitenkin epäilevät näin suurien kulujen toteutumisen todennäköisyyttä:
“Emme usko 2012 koskevien investointiennusteiden pitävän kaivosalalla paikkansa. Ala tuskin saavuttaa ennakoitua sijoitustavoitetta. Epäilemme lukujen toteutumista pääasiassa siksi, että sijoittajia vaivaa uskonpuute. Lisäksi alan yrityksillä on suuria keskeneräisiä projekteja etäisissä kohteissa ja niiden valmiiksi saattaminen suunnitelmien mukaan, budjetin raameissa ja ajoissa, on melko epätodennäköistä”, Goldsmith huomauttaa.
“Jos kysyntä on muovannut kaivosalan tarinaa viimeiset viisi vuotta, niin seuraavat viisi vuotta eletään toimituksiin liittyvien tekijöiden ehdoilla. Toimitukset eivät ole pysyneet kysynnän tasolla ja tämä taitaa olla alan realiteetti vielä melkoisen tovin”, Goldsmith arvioi.
Toimituksiin liittyy keskeisesti mm. tuotannon jatkuva keskeytyminen, löydösten kasvava etäisyys, resurssinationalismin nousu ja alan verotus ja sääntely sekä kustannusrakenteen muutos, joka johtuu metallipitoisuuden pienenemisestä ja tuotantokustannusten noususta.
PwC:n raportti selittää osittain myös sen, miksi Suomi on tänä päivänä kiinnostava kaivosteollisuuden silmissä:
”Kiina ja sen vanavedessä eteenpäin puskevat kehittyvät kansantaloudet aiheuttavat paineita tuotannon riittävyydelle. Malmeja etsitään ja tuotetaan yhä syrjäisemmiltä seuduilta ja joudutaan myös menemään sellaisille alueille, joiden yhteiskunnalliset olot ovat epävakaat. Toisaalta joudutaan hyödyntämään malmioita, joiden pitoisuus on entistä alhaisempi. Seurauksena metallien hinta nousee. Tässä pelissä Suomi pärjää hyvin, kuten hopeasija Fraser-instituutin talvella julkaisemassa kaivosalan indeksissä osoittaa”, PwC Suomen toimialajohtaja Mauri Hätönen kertoo.
”Yhä vaikeammin hyödynnettävien kohteiden käyttöönotto antaa mahdollisuuksia myös suomalaisen kaivosteollisuuden palveluteollisuudelle – sellaisille yrityksille kuten Metso, Outotec ja Sandvik. Keskeistä täällä on toiminnan sääntely-ympäristön muodostaminen sellaiseksi, että niin Suomen valtion, paikallisten asukkaiden, ympäristönäkökulmien ja toimintaan sijoittavien tahojen tarpeet muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden”, Hätönen jatkaa.
Lisätietoja:
Mauri Hätönen, PwC, Territory Energy, Utilites & Mining Advisory Leader,
puh. 050 2898, mauri.hatonen(at)fi.pwc.com
Kaisa Heikkinen, PwC, viestintä, kaisa.heikkinen(at)fi.pwc.com, 09 2280 1906
Englanninkielinen raportti ‘Mine 2012’ on ladattavissa seuraavalta sivulta, jonne on koottu PwC:n kaivosalaa koskevia raportteja: http://www.pwc.com./gx/en/mining/publications/index.jhtml.
PwC tarjoaa liikkeenjohdon konsultointia, tilintarkastusta sekä yritysjärjestelyihin, verotukseen ja varmennukseen liittyviä palveluja 158 maassa 169 000 asiantuntijan voimin. Suomessa apunasi on yli 700 alansa vankkaa ammattilaista – on yrityksesi sitten kasvuyhtiö, perheyritys, pörssilistattu tai julkissektorin toimija. PwC viittaa PricewaterhouseCoopers International Limited -jäsenyritysten muodostamaan ketjuun, jonka jokainen jäsenyritys on itsenäinen juridinen yhtiö. Lisää tietoa: www.pwc.fi.
Avainsanat: