Suurimmat hyödyt saavat ne yritykset, jotka muuttavat toimenpiteet mitattavissa oleviksi tuloksiksi. Nämä yritykset etsivät uusia mahdollisuuksia muuttuvassa liiketoimintaympäristössä ja käyttävät tekoälyä kasvun sekä liiketoiminnan uudistamisen vauhdittajana.

Euroopassa resilienssi ohjaa nyt yhä vahvemmin infrastruktuuriin tehtäviä investointeja.

Vahvuuksiamme ovat puhdas sähkö, vakaa yhteiskunta ja korkea digitaalinen valmius, mutta investointien toteutuminen edellyttää toimivaa luvitusta, riittävää rakentamisen kapasiteettia sekä muutosta kokonaisenergiajärjestelmässä.

Eriarvoisuuden juuret ulottuvat usein kauas työelämää edeltävään aikaan, minkä vuoksi varhainen tuki on ratkaisevan tärkeää.

Parannus yksittäisissä luvuissa ei muuta sitä tosiasiaa, että Suomen kokonaistulos on laskenut. Erityisesti naisten työllisyyden ja työttömyyden kehitys on huolestuttavaa.

Suomalaiset toimitusjohtajat näkevät oman yrityksensä kasvun seuraavien kahdentoista kuukauden aikana optimistisemmin kuin moni muu maa ja vaikuttavat luottavan siihen, että käänne parempaan on tulossa.

Globaalit tulokset näyttävät, että suurimmat hyödyt tekoälystä ovat saaneet irti ne yritykset, jotka ovat satsanneet tekoälyn käyttöönottoon läpi liiketoimintaprosessien.

Yrityskaupat ovat yrityksille edelleen relevantti keino kasvuun. Yli puolet suomalaisista toimitusjohtajista suunnitteleekin tekevänsä Suomessa yhden tai useamman yrityskaupan seuraavien kolmen vuoden aikana.

Tähdet alkavat nyt olla tietyllä tavalla kohdallaan. Listautuminen nähdään yhtiöissä merkittävänä vaihtoehtona edellisvuoden onnistuneiden listautumisten ja Nasdaq Helsingin hyvän arvostustason ansiosta.

Listautujakandidaattien joukko on vahva ja arviomme on, että vuonna 2026 listautumisia nähdään Suomessa viime vuoteen nähden tuplasti.

Markkinapreemion laskuun on syynä erityisesti se, että viimeisen vuoden aikana Suomen osakemarkkina on kehittynyt suopeasti erilaisista talouden riskeistä huolimatta.

Suomalaiset perheyritykset ovat perinteisesti olleet varovaisia, mutta nyt kasvuhakuisuus korostuu. Moni on investoinut uusiin liiketoimintoihin ja teknologiaan ja näkee tekoälyn tarjoavan todellista kilpailuetua.

Perheyritysten vahvuus on niiden pitkäjänteisyys ja kyky tehdä päätöksiä yli suhdanteiden. Yritysten on kuitenkin tärkeää varmistaa, että perheen sisäinen hallinto ja sukupolvenvaihdos on suunniteltu hyvin.

Kansainvälisten sijoittajien kiinnostus teknologiayhtiöitä kohtaan on näkynyt yksisarvisten arvon kasvuna, mistä Ouran rahoituskierros on erinomainen esimerkki.

Tekoälyyn kohdistuva sijoitusbuumi on pysynyt vahvana ja kiihtynyt kuluvana vuonna. Tämä näkyy sekä kasvaneena rahoituskierrosten määränä ja kokonaissummana että vaihtuvuutena listalla olevissa yhtiöissä.

Jatkuvien muutosten keskellä avainasemassa on kyky palautua haasteista ja hyväksyä niitä asioita, joihin ei voi vaikuttaa. Resilienssitaidot eivät ainoastaan auta meitä selviytymään stressaavista tilanteista, vaan ne tukevat työn hallinnan tunnetta ja parantavat työhyvinvointia.

Työntekijät, jotka käyttävät tekoälyä päivittäin, hyötyvät. Jotta hyödyt skaalautuisivat, yritysten on mentävä pelkkää koulutusta pidemmälle ja edistettävä tekoälyn kokeilemista kaikilla organisaation tasoilla. Onnistuminen tässä ratkaisee, tuleeko tekoälystä todellinen kasvun ja arvonluonnin moottori vai hukattu mahdollisuus.

Tilikautemme kehittyi yritysjärjestelymarkkinoiden muutoksia peilaten: kausi alkoi vaisusti, mutta palveluidemme kysyntä piristyi yrityskauppojen elpyessä kohti kevättä. Liikevaihtomme kasvu tuli pääosin neuvonantopalveluista. Kannattavuutemme pysyi hyvällä tasolla.

Kestävyysraportointi tuottaa arvoa silloin, kun tietoa todella hyödynnetään päätöksenteossa. Edelläkävijät käyttävät raportointia osana liiketoiminnan kehittämistä, eivät vain lakisääteisenä velvoitteena.

Tekoälyn käytön lisääntymisestä huolimatta useimmat yritykset ovat sen hyödyntämisessä vielä kokeilu- tai pilotointivaiheessa, eivätkä ole integroineet tekoälyä laajasti osaksi raportointiprosessejaan.

Edistyksellisemmät suomalaisyritykset ovat raportoineet jo nyt uuden lainsäädännön mukaisesti ilman velvoitetta. Ne ymmärtävät, että kestävyystieto on liiketoiminnan kannalta olennaista ja tukee arvonluontia.

Yhtiöiden kiinnostus listautumisiin on herännyt tänä vuonna toteutuneiden onnistuneiden listautumisten myötä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ensi vuonna listautumisia tulee tähän vuoteen nähden tuplasti.

Suomen yrityskauppamäärät ovat kasvaneet vuoden kolmella ensimmäisellä kvartaalilla edelliseen vuoteen nähden. Markkinan epävarmuus näkyy siinä, että kauppojen läpimenoajat ovat edelleen pitkiä ja prosessit epävarmoja.

Suomessa ei ole ainakaan vielä nähtävillä suoria viitteitä siitä, että kyberturvallisuusbudjetit olisivat samalla tavalla kasvussa kuin maailmalla. Vaikka geopoliittinen tilanne ja teknologinen kehitys aiheuttavat painetta investointien kasvattamiseen, viimeaikaiset talouden haasteet vaikuttanevat investointihalukkuuteen.

Vallitseva geopoliittinen epävarmuus uhkakuvineen sekä uudet teknologiat, kuten tekoäly ja kvanttilaskenta, muuttavat kyberriskimaisemaa. Tulevaisuuden edelläkävijöitä ovat ne yritykset, jotka investoivat kyberturvaan ennakoidakseen, eivät vain reagoidakseen.

Tekoälyssä ei ole kyse ainoastaan uuden teknologian käyttöönotosta, vaan siitä, miten suomalaiset valmistavan teollisuuden yritykset varmistavat tulevaisuudessa liiketoiminnan jatkuvuuden ja kilpailukyvyn.

Pohjoismaiden ja Suomen haasteena tuntuu olevan erityisesti se, että meillä teollisuuden tekoälyratkaisuja, kuten digitaalisuutta, kehitetään usein hajautetusti ja projektimaisesti.

Pohjoismaissa joka neljäs kyselyyn vastannut ei osannut arvioida, kuinka paljon hänen edustamansa yritys aikoo investoida tekoälyyn.

Suomessa yksikään tutkimukseen vastanneista yrityksistä ei lukeutunut niin sanottuun AI Champion -ryhmään, ja Pohjoismaissakin edistyneimpien joukkoon ylsi vain kaksi prosenttia yrityksistä.

En näe, että Suomessa tekoälymurroksen lopputuloksena olisi suuria henkilöstövähennyksiä tai toisaalta kannattavuuden jatkuvaa paranemistakaan. Pikemminkin tekoälystä saadaan kilpailukykyä ja etua omalle liiketoiminnalle.

Tärkeä huomio raportissa on se, että tekoälyn vaikutukset työntekijöihin eivät jakaudu tasaisesti sukupuolten välillä.

Valiokuntatyöskentelyllä hallituksen toimintaa pystytään tehostamaan merkittävästi.

On tärkeää, että hallitusten jäsenten valintaprosessi on läpinäkyvä ja myös ulkopuolisten tiedettävissä.

Yritysten on havahduttava uusiin pelipaikkoihin perinteisen toimialansa ulkopuolella.

Tekoälyn käyttöönotto voisi kasvattaa maailmantaloutta vuosittain jopa yhdellä prosenttiyksiköllä enemmän kuin ilman sitä.

Kyseessä on merkittävä hanke koko Suomen hyvinvointiyhteiskunnan näkökulmasta.

PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista merkittäviä ongelmia, ja tässä hankkeessa pääsemme todellakin toteuttamaan tätä tarkoitusta.

Naisten ja miesten palkkaero on Suomessa yhä miltei 3 prosenttiyksikköä ja naisten työttömyysaste yli prosenttiyksikön OECD-maiden keskiarvoa korkeampi.

Sukupuolten välinen tasa-arvo edistyy kaikissa OECD-maissa hitaasti. Nykyvauhdilla palkkaeron kurominen umpeen kestää 46 vuotta.

Tasaantuvan inflaation ja laskeneiden korkojen ansiosta positiivista virettä on jo havaittavissa. Oman yrityksensä kasvunäkymiin seuraavien kolmen vuoden aikana luottaa lähes 70 % suomalaisista toimitusjohtajista.

Jos nuoret painottivatkin aiemmin vahvemmin kansainvälisyyttä, työnantajan mainetta ja vastuullisuutta, nyt he odottavat aivan perusasioita: inhimillisyyttä ja ennustettavuutta sekä omaa kehittymistä.

Nuoret antavat suuren arvon lähijohtamiselle, jota 90 % kaikista vastaajista piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä asiana.

Nuoret kokevat palkka-avoimuuden erittäin tärkeäksi. Organisaatioita tämä haastaa olemaan valmiudessa perustelemaan palkan määräytymisen perusteet jo rekrytointihetkessä.

Yli ¾ vastanneista on sitä mieltä, että vastuullisuusasioilla on vaikutusta kiinteistöjen arvonmäärityksiin tulevien 12–18 kuukauden aikana.

Toiveissa on, että jo vuosikausia valmisteltu kiinteistöverouudistus saataisiin eteenpäin ja että tämä uudistus ei johtaisi kenenkään kannalta kohtuuttomiin kiristyksiin verotuksessa.

Ilmastoriskit uhkaavat monia suomalaiselle teollisuudelle tärkeitä metalleja ja mineraaleja, jotka ovat olennaisia vihreän siirtymän mahdollistajia.

Kierrätys ja materiaalien uudelleenkäyttö ovat keskeisiä keinoja vähentää riippuvuutta uusista raaka-aineista sekä luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Kokonaisuudessaan pohjoismaisilla listautumismarkkinoilla on ilmassa varovaista optimismia.

Naisten perustamat yritykset saavat edelleen globaalisti vain pienen siivun jaossa olevasta rahoituspotista. Sukupuolten välisten ennakkoluulojen torjuminen ei ole ainoastaan naisten tehtävä, vaan koko yhteiskunnan vastuulla.

Etenkin ensimmäistä kertaa rahoitusta hakevien yrittäjien on tärkeää varmistaa, että rahoituksen saaminen ei jää kiinni omasta tiedonpuutteesta.