Naisten perustamat yritykset saavat edelleen globaalisti vain pienen siivun jaossa olevasta rahoituspotista. Sukupuolten välisten ennakkoluulojen torjuminen ei ole ainoastaan naisten tehtävä, vaan koko yhteiskunnan vastuulla.

Etenkin ensimmäistä kertaa rahoitusta hakevien yrittäjien on tärkeää varmistaa, että rahoituksen saaminen ei jää kiinni omasta tiedonpuutteesta.

Haastavat markkinat näkyivät myös osassa muita neuvonantopalveluita. Kasvua taas oli muun muassa SAP- ja teknologiakonsultoinnissa.

Uskon, että uudet tilat keskeisellä paikalla palvelevat entistä paremmin niin asiakkaitamme kuin työntekijöitämme. Tulemme omalta osaltamme elävöittämään Helsingin ydinkeskustaa ja käyttämään toimistomme lähipalveluita.

Ilman rohkeita ja ripeitä, arvoketjun laajuisia toimia ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu jatkaa kasvamistaan.

Julkiset investoinnit ja politiikka, kuten verokannustimet ja dynaaminen sähkön hinnoittelu, voivat edistää yrityksien investointeja energiatehokkuuteen.

Kun sisältöjä kulutetaan yhä enemmän verkossa, yritysten on monipuolistettava valikoimaansa ja tavoitettava kuluttajat niillä alustoilla, joilla he viettävät aikaa.

Jos markkinatoimijat haluavat saada osuutensa kasvavista tulovirroista, heidän on mietittävä, kuinka heidän yrityksensä luo arvoa, hyödyntää mainonnan kasvua ja tarttuu tekoälyn tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Nimitystoimikunnat ovat hyvä ja läpinäkyvä keino valita hallituksen jäseniä.

Naisjäsenien vähäisyyttä selittää se, että isot työeläkeyhtiöt nostavat nimitystoimikuntiin henkilöitä ylimmästä johdostaan. Ylin johto näissä yhtiöissä taas muodostuu pääosin miehistä.

Haastattelujen perusteella vallitseva maailmantilanne on herättänyt yritysten johtoryhmät huomioimaan riskit entistä paremmin yrityksen päätöksenteossa. Lähes kaikkien vastaajien mielestä heidän on nyt aiempaa helpompi saada asiansa johtoryhmän agendalle.

Muiden kuin taloudellisten tietojen raportoinnissa olisi hyvä keskittyä sellaisiin vastuullisuustekijöihin, joiden olennaisuus syntyy niiden vaikutuksista kassavirtaan ja pääoman hintaan. Olennaista on keskittyä myös tekijöihin, joilla pystytään hallitsemaan riskejä ja luomaan sekä vahvistamaan brändiä.

Kuinka Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet vaikuttavat yhtiön arvoon ja miten vaikutukset on huomioitu yhtiön liiketoimintamallissa? Tähän yritysten pitäisi raportoinnissaan ottaa kantaa jatkossa.

Monimuotoisuuden huomioon ottaminen rekrytointitilanteessa on lähtökohta, mutta se ei vielä riitä. Molemmille sukupuolille on myös taattava kehittymismahdollisuudet sekä luotava uralla etenemisen polkuja.

Johtajien odotukset ovat kasvaneet teknologian kehityksen myötä. Yritysten analysointiosaaminen ei ole kehittynyt riittävän nopeasti kuluneen vuosikymmenen aikana tiedon määrän kasvaessa samaan aikaan räjähdysmäisesti.

Henkilöstömäärämme on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana 42 prosenttia eli 329 hengellä ja liikevaihto 45 prosenttia.

Tekoälysovellukset ja -algoritmit eivät ole päämäärä vaan työkaluja, joilla tuotetaan liiketoiminta-arvoa. Koko organisaation, niin johdon kuin kenttätyöntekijöiden, täytyy panostaa datalukutaitoihin. Kun datalukutaidot kasvavat, ihmiset osaavat avata mielensä datan hyödyntämisen ja tekoälyn mahdollisuuksiin.

Liikevaihtomme kasvoi nyt seitsemättä vuotta peräkkäin. Kasvumme kertoo hyvän työmme lisäksi siitä, että markkinoilla on selvä tarve hyvin toimitetulle asiantuntija-avulle.

Jatkamme rohkeaa rekrytointia ja haemme niin nuorempia kuin kokeneempia osaajia joukkoomme. Arvioimme rekrytoivamme alkaneella kaudella noin 100 uutta työntekijää ja 120 kisälliä eli harjoittelijaa, jotta voimme palvella asiakkaitamme mahdollisimman hyvin.

Monien hallitusjäsenten tiedonnälkä vastuullisuusasioita kohtaan on kasvanut muutoksen myötä. Hallituksen huolellisuusvelvollisuus on myös johtanut kysymään, onko tietojen luotettavuus varmistettu esimerkiksi varmennuksen avulla. Nyt yritysvastuuraporttinsa varmentavien yhtiöiden määrä on 39; muutama enemmän kuin viime vuonna.

Vaikka kasvihuonekaasupäästöistä raportoidaan hyvin, eivät ilmastonmuutoksen taloudellisten riskien arviointi sekä pitkän aikavälin tavoitteet vielä ole raportoinnissa yleistyneet. Sidosryhmien odotukset tätä kohtaan ovat selvästi lisääntyneet.

Monissa digitalisaation polulla jo edenneissä yrityksissä on koottu irralliset ja usein liiketoimintakohtaiset kehitysponnistelut kokonaisvaltaiseksi ja läpi koko yrityksen sitoutetuksi suunnitelmaksi, joka toimii strategiana digitalisoituvassa markkinassa menestymiselle.

Suomessa kyberriskit eivät ole yhtä laaja ongelma kuin muualla maailmalla. Tämä johtunee osaltaan markkinan pienuudesta ja toimijoiden rajallisesta lukumäärästä. Lisäksi toimijat ovat hyvin valistuneita mahdollisten uhkien osalta.

Toimialan sääntely on pitänyt riskiasteikon korkeinta sijaa kolmessa edellisessä kartoituksessa, mutta tänä vuonna se jäi kärkiviisikon ulkopuolelle. Globaalisti tämä johtuu pitkälti siitä, että sääntelymuutoksista on hiljalleen tullut osa normaalia liiketoimintaa (esim. Solvenssi II), vaikkakin sääntelyn hinta ja monimutkaisuus ovat edelleen huolenaihe.

Kuluttajien mieltymykset vaihtelevat tiuhaan, teknologia kehittyy nopeasti ja liiketoimintamallit ovat pysyvässä muutoksessa. Viihde- ja mediayritysten strateginen fokus on nyt muuttaa asiakkaat faneiksi keksimällä ja kehittämällä houkuttelevia, kiehtovia ja vaistonvaraisia sisältöjä ja käyttäjäkokemuksia.

Olennaista on, että arvot viestitään, niiden mukaiseen toimintaan koulutetaan ja huolehditaan niiden sisältymisestä yrityksen johtamisen käytäntöihin. Tämä tarkoittaa myös sitä, että arvojen vastaiseen toimintaan puututaan ja siitä on seuraamuksia.

Asiakaslähtöisyyttä lähestytään Suomessa teknologian ja automaation näkökulmasta, kun maailmalla painottuvat uudet palvelukonseptit ja liiketoimintamallit.

Lukujen, haastatteluiden ja muiden asiakkaiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella tuntuma on, että usko kasvuun on nyt Suomessakin selvästi aiempaa korkeammalla.

Kiinnostavimpia kohteita Suomessa ovat reguloidut sähköverkot, syöttötariffilla tuetut tuulivoimahankkeet sekä lämmön tuotanto ja jakelu. Näitä kohteita katselevat aktiivisesti eurooppalaisten lisäksi Aasiasta, Pohjois-Amerikasta ja Australiasta asti tulevat sijoittajat.

Suomessa regulaatio- ja liiketoimintaympäristö sekä valuutta tekevät energiamarkkinastamme kansainvälisille sijoittajille kiinnostavan. Suurin heikkous on ohut markkina. Kiinnostavia kohteita ja yhtiöitä olisi runsaasti ja ostolaidalla on ruuhkaa, mutta omistajien myyntihalukkuus on ollut laimeaa.

Uskon vaisuhkosta vuodesta 2016 huolimatta listautumisantimarkkinoiden pysyvän avoimina ja likviditeettiä olevan tarjolla oikeille yrityksille oikeaan hintaan. Suomessa vuodesta 2017 odotetaan viime vuotta parempaa. Myös pörssi oli ylävireisempi tammikuussa kuin se oli vuoden 2016 aikana.

Suomalaisten perheyritysten kansainvälisen kaupan kasvusuunnitelmat ja -odotukset ovat selvityksemme mukaan selvästi vahvemmat kuin esimerkiksi vertaisyrityksissä Ruotsissa ja Saksassa.

Digitaalinen toimintaympäristö ei tunne rajoja, joten jokainen organisaatio on tässä mielessä samassa veneessä nauttien sen tuomista mahdollisuuksista mutta kohdaten myös digiympäristön varjot.

Selvityksemme mukaan yritykset, joiden liikevaihto kasvaa kilpailijoihin verrattuna nopeimmin, ovat siirtäneet 25 prosenttia enemmän T&K-budjetistaan ohjelmistokehitykseen kuin hitaamman kasvun yritykset.

Arvioimme rekrytoivamme alkaneella kaudella 140 uutta työntekijää ja 120 kisälliä eli harjoittelijaa, jotta voimme palvella asiakkaitamme mahdollisimman hyvin.

Vuoden 2015 raporteista ilmeni, että yritysvastuun rooli yrityksen lisäarvon luomisessa halutaan ymmärtää paremmin. Tämä on edellyttänyt raportoinnissa arvoa tuottavien eli liiketoiminnan kannalta ratkaisevien tekijöiden tunnistamista ja aktiivista johtamista. Kuten muiltakin toiminnoilta, myös yritysvastuulta edellytetään myönteistä vaikutusta yrityksen tulokseen ja menestykseen.

Ilmaston lämpenemisen myötä isoja muutoksia tulisi joka tapauksessa, kun maapallon olosuhteet muuttuvat. Ottamalla asian ajoissa vakavasti yritykset pystyvät sopeutumaan tilanteeseen ja muutokset liiketoiminnassa ovat hallitumpia. Monille tämä merkitsee innovaatioiden kautta syntyviä liiketoimintamahdollisuuksia.

Brexit ei ole merkittävästi vaikuttanut Suomeen. Ainakin maaliskuulle 2017 jatkuvat EKP:n tukiostot tarkoittavat että rahaa on liikkeellä ja se vaikuttaa positiivisesti meilläkin. Uskon että näemme listautumisia Helsingin pörssin päälistalle vielä tämän vuoden aikana.

Odotamme sijoittajien tulevien kvartaalien aikana suosivan listautujakandidaatteja, joilla on joko globaalia liiketoimintaa ja/tai jotka tarjoavat säännöllistä tuottoa.

Viihdettä ja mediaa kulutetaan useilla eri päätelaitteilla, ja ihmiset päivittävät mobiilit ja kiinteät verkkoyhteytensä nopeiksi. Kuluttajien mukana myös mainonta siirtyy yhä enemmän verkkoon.

Pelikenttä digitalisoituu ja muuttuu nopeasti, joten kilpailu on yhä avoimempaa ja globaalimpaa. Kuluttajat ovat valmiita käyttämään rahaa huippusisältöön ja nopeisiin yhteyksiin, viettävät paljon aikaa eri päätelaitteilla ja mainostajat seuraavat perässä. Sekä paikalliset että kansainväliset toimijat yrittävät löytää omat kohderyhmänsä paketoimalla joko sisältöä, yhteyksiä tai molempia. Uudenlaiset paketoinnit tarjoavat mahdollisuuksia myös Suomessa.

Globaalisti katsottuna yksi syy toimitusjohtajavaihdoksiin ovat isot muutokset liiketoimintaympäristössä ja omassa liiketoiminnassa, mihin esimerkiksi ns. neljäs suuri teollistumisen murros, Industry 4.0, ajaa yrityksiä

Suomalaisyritykset tavoittelevat digitalisaation kautta keskimäärin vastaavia kannattavuusparannuksia kuin muut yritykset maailmalla, tosin edelläkävijäyrityksiä on Suomessa suhteellisesti vähemmän kuin useissa muissa maissa. Kilpailukyvyn säilyttämiseksi tavoitetasoa ja muutosnopeutta pitäisi uskaltaa haastaa rohkeammin.

Painopiste Suomen teollisuudella on kasvattaa liikevaihtoa uusien digitaalisten palveluiden ja liiketoimintamallien myötä. Muihin maihin verrattuna Suomen teollisuus näkee vähemmän potentiaalia kustannusten alentamisessa ja tehokkuuden lisäämisessä digitaalisten ratkaisujen avulla.

Digitaalisuus on ilmiselvä alue, jossa sukupolvien välinen kuilu on edelleen iso. Monet seuraavan sukupolven edustajat ponnistelevat vakuuttaakseen vanhempansa siitä, että yrityksen on tehtävä enemmän digitaalisella saralla. Vain 41 % uskoo, että yrityksen strategia on sopiva digitaaliseen maailmaan ja 29 % uskoo perheyritysten olevan muita yritystyyppejä hitaampia uuden teknologian tahdissa pysymisessä.

Uusissa teknologioissa nähdään Pohjoismaissa vähemmän mahdollisuuksia kuin globaalisti. Täällä fintech nähdään myös suurempana uhkana kuin muualla.

Jotta suomalaiset finanssitoimialan yritykset pysyvät kehityksessä mukana, niiden tulee sisäistää uusia teknologioita ja liiketoimintamalleja esimerkiksi yritysostojen ja kumppanuuksien kautta. Tästä hyvänä esimerkkinä on espanjalainen BBVA-pankki, joka osti suomalaisen fintech-yhtiö Holvin.

Yritysten johdon tulisi sitoutua ohjelmaan, jossa naiset saadaan tietoisiksi uramahdollisuuksistaan ja jossa ne taataan heille. Myös mahdollisuudet päästä ulkomaille.

Nopeasti kehittyvissä talouksissa otetaan suoraan käyttöön uusimmat tekniset ratkaisut. Kuluttajat hylkäävät vanhat toimimattomat ratkaisut nopeasti. Kiinan edelläkävijyyttä tukee myös nopeasti kasvanut keskiluokka: markkinoille on jatkuvasti tullut uusia ostokykyisiä kuluttajia.

Vaikka väärinkäytösten määrä ei ole lisääntynyt, selvityksemme osoittaa talousrikosten kehittyneen ja löytäneen uusia muotoja viimeisen kahden vuoden aikana. Organisaatioille koituneet niin taloudelliset kuin työntekijöiden moraaliin ja yrityksen maineeseen kohdistuvat haitat ovat lisääntyneet.