Joka viides suuryritys vaihtoi 2015 toimitusjohtajaansa – nimitys useimmiten talon sisältä
Maailman suurimmista pörssiyhtiöistä lähes joka viides (17 prosenttia) vaihtoi viime vuonna toimitusjohtajaansa. Tulos selviää PwC:n strategiakonsultoinnin yksikön Strategy&:n tuoreesta CEO Success Study -tutkimuksesta, jossa selvitetään vuosittain 2 500 maailman suurimman pörssiyhtiön toimitusjohtajatilanne.
Strategy&:n tutkimus toteutettiin jo kuudennentoista kerran. Suomesta maailman 2 500 suurimman pörssiyhtiön listalle mahtui 11 pörssiyhtiötä, joista toimitusjohtaja vaihtui kahdessa, Wärtsilässä ja Fortumissa.
Ruotsissa toimitusjohtajia vaihdettiin erityisen vilkkaasti. Maailman 2 500 suurimman pörssiyhtiön listalla on 32 ruotsalaista, ja näissä 14:ssä toimitusjohtaja vaihtui.
Toimitusjohtajavaihdokset ovat yleistyneet Pohjoismaissa 2010-luvun aikana yleisemminkin, niin suunnitelmien mukaiset kuin erottamiset. Kun vuonna 2011 toimitusjohtaja vaihtui vajaassa 13 prosentissa suurimmissa yrityksissä, viime vuonna luku oli 33. Lukua nostaa erityisesti Ruotsin poikkeuksellinen vuosi, mutta trendi on ollut kasvussa tästä huolimatta. Suurin osa, lähes 75 %, pohjoismaisista johtajamuutoksista oli suunniteltuja.
”Globaalisti katsottuna yksi syy toimitusjohtajavaihdoksiin ovat isot muutokset liiketoimintaympäristössä ja omassa liiketoiminnassa, mihin esimerkiksi ns. neljäs suuri teollistumisen murros, Industry 4.0, ajaa yrityksiä. Tällä tarkoitan, että teolliset yritykset digitalisoivat arvoketjunsa, tuotteensa, palvelunsa ja liiketoimintamallinsa ja tukevat tätä muutosta analytiikalla”, kertoo PwC:n partneri ja Strategy&-yksikön vetäjä Tuomas Törmänen.
”Tässä yhteydessä kannattaa usein päivittää myös yrityksen johtamismalli, kulttuuri, ydinosaamiset, avainprosessit, rakenne ja yhteistyömallit kumppaneiden kanssa. Yritykset tekevät ns. Corporate 4.0 -päivityksen tukemaan ja nopeuttamaan muutostaan.”
”Valtaosassa yrityksissä nykyjohto on jo lähtenyt edistämään tätä muutosta ja nykyjohtoon luotetaan”, Törmänen toteaa.
Ulkoinen johtaja Pohjoismaissa yhtä yleinen kuin muualla
Pitkän aikavälin suuntaus on, että Pohjoismaissa toimitusjohtaja valitaan yhä useammin talon sisältä. Muualla trendi on päinvastainen. Vertailussa näkyy, että tilastot lähestyvät toisiaan.
”Vuodesta 2004 alkaen johtaja on tullut Pohjoismaissa yhä harvemmin talon ulkopuolelta. Vuosina 2004–2007 pohjoismaiset suuryritykset nimittivät jopa 43 prosenttia johtajistaan talon ulkopuolelta. Kolmen viime vuoden aikana ulkoisia nimityksiä oli 28 prosenttia, mikä on linjassa Euroopan ja globaalin keskiarvon kanssa”, kertoo Törmänen.
Globaali trendi on ollut päinvastainen. Vuonna 2004 ulkoisia johtajia nimitettiin globaalisti 14 prosenttia, kun kolmen viime vuoden aikana vastaava luku oli 24 prosenttia (Länsi-Euroopassa 30 %). Ulkoisten johtajien osuus nimityksistä nousi 2015 noin kymmenen prosenttiyksikköä sekä Euroopassa että Pohjoismaissa. Pohjoismaiden lukua selittää Ruotsin vilkas vaihtuvuus.
”Tutkimuksemme mukaan toimitusjohtajaksi valitaan talon ulkopuolinen erityisesti toimialoilla, joissa muutosvauhti on kova, kuten telekommunikaatio-, terveys- ja energia-aloilla”, Törmänen sanoo.
Kokemusta muistakin yhtiöistä arvostetaan
Toimitusjohtajaksi tavoittelevan kannattaa hankkia kokemusta useammasta yrityksestä: Pohjoismaissa vain 12 prosenttia uusista toimitusjohtajista oli työskennellyt koko uransa samassa yhtiössä.
Myös muualla kokemus muualta on hyväksi, mutta Japani on poikkeuksellinen. Siellä saman talon kokemusta arvostetaan merkittävästi enemmän, sillä 76 prosenttia uusista toimitusjohtajista oli ollut pelkästään nykyisen työnantajansa palveluksessa.
Toimitusjohtaja tulee yleisimmin kotimaasta. Tutkimus osoitti, että reilu viidennes pohjoismaisista yrityksistä nimittää toimitusjohtajakseen ihmisen, jonka kotimaa on eri kuin pääkonttorin. Luku oli korkeampi vain Länsi-Euroopassa, 30 prosenttia.
Yhdysvalloissa ja Kanadassa suositaan vahvemmin samaa kansallisuutta, sillä muun maan kansalaisia on uusista toimitusjohtajista 16 prosenttia. Kaikkein vähiten muita kansallisuuksia on Brasilian, Venäjän ja Intian toimitusjohtajissa (10 %) sekä Kiinassa (6 %) ja Japanissa (3 %).
Japanissa arvostetaan korkeampaa ikää
Uuden toimitusjohtajan keski-ikä on Pohjoismaissa 52 vuotta, ja samaa ikää suositaan muissakin länsimaissa. Japanissa kokemuksen arvostus näyttää kaikkein vankimmalta, sillä siellä juuri nimitetyt toimitusjohtajat ovat keskimäärin 60-vuotiaita.
2015 ei ollut naisten vuosi
Maailmanlaajuisesti viime vuosi ei ollut naisten vuosi. Naisten osuus uusista toimitusjohtajista oli alle kolme prosenttia, mikä oli alhaisin vuoden 2011 jälkeen. Kun toimitusjohtajaksi nimitetään nainen, hän tulee keskimääräistä useammin yrityksen ulkopuolelta.
Lisätietoja:
Tuomas Törmänen, PwC:n strategiakonsultoinnin yksikön Strategy&:n partneri
Tutkimusraportti: http://www.strategyand.pwc.com/media/file/2015-CEO-Success-Study-Outsider-CEOs.pdf
Tutkimuksen verkkosivu: http://www.strategyand.pwc.com/ceosuccess
PwC ja Strategy&
PwC auttaa yrityksiä kasvamaan, toimimaan tehokkaasti ja raportoimaan luotettavasti. Strategy& on osa PwC:tä ja PwC:n globaali tiimi käytännön strategisteja. Apunasi on Suomessa yli 830 asiantuntijaa ympäri maan. Palveluitamme ovat liikkeenjohdon konsultointi, yritysjärjestelypalvelut, veroneuvonta ja lakipalvelut sekä tilintarkastus- ja muut varmennuspalvelut. Tavoitteenamme on luoda kestävää kasvua. Lisää tietoa: www.pwc.fi. Twitter: @PwC_Suomi. Strategy&:stä saat lisää tietoa sivulta www.strategyand.pwc.com.
PwC toimii 157 maassa yli 208 000 asiantuntijan voimin. Nimi PwC viittaa PwC-ketjuun ja/tai yhteen tai useampaan sen jäsenyritykseen, joista jokainen on oma itsenäinen yhtiö. Lisää tietoa: www.pwc.com/structure.
Avainsanat:
