PwC:n katsaus suomalaisyrityksiin: Riskienhallinnan merkitys korostunut
Viimeaikaiset tapahtumat maailmalla, kuten koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota, ovat nostaneet riskienhallinnan merkityksen suomalaisyrityksissä aiempaa suurempaan rooliin. Näin todetaan PwC Suomen tekemässä katsauksessa, johon haastateltiin riskienhallinnan ammattilaisia Suomen suurimmista teollisuus- ja palveluyrityksistä.
Selvityksessä kartoitettiin sekä suomalaisyritysten riskienhallinnan nykytilannetta että millaisia riskejä yritykset ovat tunnistaneet omalle toiminnalleen.
‒ Haastattelujen perusteella vallitseva maailmantilanne on herättänyt yritysten johtoryhmät huomioimaan riskit entistä paremmin yrityksen päätöksenteossa. Lähes kaikkien vastaajien mielestä heidän on nyt aiempaa helpompi saada asiansa johtoryhmän agendalle, PwC:n riskienhallinnan asiantuntija ja partneri Jarkko Sihvonen toteaa.
‒ Useat haastateltavat mainitsivat myös, että johtoryhmät ovat entistä aktiivisempia pyytämään tietoa ja toimenpiteitä riskienhallintaan liittyen.
Konkreettisia toimia kaivataan lisää
Kasvanut kiinnostus riskienhallintaan ei ole johtanut riittävästi konkreettisiin toimiin; osa haastatelluista asiantuntijoista kertoi, että johto oli perehtynyt yritystason riskeihin ja nostanut riskilistoille uusia riskejä, mutta itse riskien hallinnasta puuttui vielä konkretiaa ja systemaattisuutta.
Haastatteluiden perusteella suurten yritysten haasteena on varsinkin riskienhallinnan ulottaminen koko organisaatioon ja sen eri yksiköihin. Esimerkiksi tukifunktiot ja muut ydinliiketoiminnan ulkopuoliset toiminnot sekä erilaiset organisatoriset välitasot jäävät usein lähes kokonaan systemaattisen riskitarkastelun ulkopuolelle.
‒ Suomalainen riskienhallinta on selvityksen mukaan myös varsin kevyesti resursoitu, ja teknologian hyödyntäminen prosesseissa on vähäistä. Vaikka riskienhallinnan ymmärrys ja merkitys on kasvanut viime aikoina, riskienhallinnan toimintoihin liittyvät lisäpanostukset niin henkilö- kuin teknologisiin resursseihin eivät ole kasvaneet samassa suhteessa, PwC:n riskienhallinnan asiantuntija Timo Kangas kertoo.
Riskienhallinnalta vaaditaan entistä nopeampaa reagointikykyä
Riskienhallinnan merkityksen kasvaessa siltä odotetaan myös aiempaa enemmän. Yritykselle tuotettavan tiedon pitää olla entistä tarkempaa, ja sen pitää olla huomattavasti nopeammin johdon saatavilla kuin aikaisemmin.
Riskilistojen läpíkäyntiin ei riitäkään enää kerran vuodessa tapahtuva päivitys, vaan johdolle on tuotettava tietoa riskinäkymistä useammin, ainakin erityisiltä riskialueilta. Myös johtoryhmät ovat aktivoituneet itse tuomaan esille havaintoja mahdollisista uusista riskeistä. Haastattelujen perusteella tunnistetuista riskeistä tehdään aiempaa useammin erilaisia skenaarioita riskeihin varautumisen tueksi.
Kriisienhallintaan toivotaan lisää ennakointia
Kaikkia riskejä, joita yritys kohtaa toiminnassaan, ei voida tunnistaa ennalta. Yrityksellä tuleekin olla kyky reagoida myös yllättäviin tilanteisiin ja kriiseihin sekä suunnitelma, miten hallita poikkeustilannetta sekä miten palautua mahdollisimman tehokkaasti takaisin normaaliin tilanteeseen. Selvityksen perusteella yritysten kypsyystaso jatkuvuussuunnittelussa ja kriisienhallinnassa on kuitenkin riskienhallintaan verrattuna huomattavasti matalammalla.
‒ Jatkuvuussuunnittelua on tehty yrityksissä kriittisimpiin toimintoihin, mutta laajempi kokonaisvaltainen jatkuvuussuunnittelu on selvityksen perusteella liian vähäistä monessa yrityksessä. Myös tähän asiaan on kuitenkin kiinnitetty viime aikoina entistä enemmän huomiota, Kangas pohtii.
Osassa haastateltujen edustamista yrityksistä oli nimetty organisaatio ja ohjeet kriisienhallintaan. Joissakin yrityksissä toteutettiin myös kriisienhallintaan liittyviä harjoituksia. Pääsääntöisesti tekeminen perustui kuitenkin tilannekohtaiseen toimintaan enemmän kuin ennalta suunniteltuun ja harjoiteltuun toimintamalliin.
Riskilistan kärjessä odotetut teemat
Haastatellut riskienhallinnan asiantuntijat listasivat oman yrityksensä toiminnan kannalta merkittävimmiksi riskeiksi Ukrainan sodan ja sen taloudelliset johdannaisvaikutukset sekä kyberriskit ja geopoliittiset riskit. Riskeinä mainittiin myös osaamiskato ja työtekijäpula sekä toimitusketjujen jatkuvuus ja niihin liittyvät vastuullisuusriskit.
‒ Merkittävimpien riskien lista oli melko arvattava ja ajankohtainen. Haastatellut odottavat Ukrainan sodan aiheuttaman talouden epävarmuuden vaikuttavan yritysten liiketoimintaan myös tulevaisuudessa, Kangas kommentoi.
‒ Kyber- ja IT-riskit pysyivät riskilistojen korkeimpina riskeinä totuttuun tapaan. Tähän ei odoteta muutosta, koska yritykset ovat riippuvaisia digitalisesta infrasta yhä enenevissä määrin, Kangas jatkaa.
Geopoliittisista riskeistä nousi esille erityisesti Kiina valtiona. Kiinan markkinaan liittyvästä riippuvuudesta koettiin olevan vaikea päästä eroon. Lisäksi Kiina katsottiin globaaliksi riskiksi, koska sillä voi eskaloituessaan olla hyvin laajat vaikutukset globaaliin talouteen.
Osaamispulan ja työntekijöiden saatavuuden kanssa yritykset painivat jo nyt, eikä tähän nähty tällä hetkellä selkeää ratkaisua ainakaan nopealla aikataululla.
Toimitusketjujen riskien merkityksen katsottiin nousevan sekä operatiivisesti että toimitusketjun vastuullisuuden näkökulmasta.
Lisää tietoa:
Jarkko Sihvonen, partneri, Riskienhallinnan palvelut, puh. 020 787 7771, jarkko.sihvonen(at)pwc.com
Timo Kangas, riskienhallinnan asiantuntija, Riskienhallinnan palvelut, puh. 020 787 7831, timo.kangas(at)pwc.com
Selvityksestä:
Selvitykseen haastateltiin yli kahtakymmentä suomalaista riskienhallinnan ammattilaista Suomen suurimmista teollisuus- ja palveluyrityksistä. Haastattelut toteutettiin syyskuun 2022 ja tammikuun 2023 välisenä aikana. Kaikki vastaajat olivat riskienhallinnan ammattilaisia, joilla oli pitkä kokemus alalta, ja heidän vastuualueena oli yrityksen riskienhallinta joko kokonaisuudessaan tai osittain.
PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista merkittäviä ongelmia. Autamme yrityksiä kasvamaan, toimimaan tehokkaasti ja raportoimaan luotettavasti jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Apunasi on Suomessa 1 300 asiantuntijaa ympäri maan. Palveluitamme ovat liikkeenjohdon konsultointi, yritysjärjestelypalvelut, veroneuvonta, lakipalvelut, riskienhallinta, tilintarkastus ja muut varmennuspalvelut. Lisää tietoa: www.pwc.fi. Twitter: @PwC_Suomi.
PwC toimii 152 maassa lähes 328 000 asiantuntijan voimin. Nimi PwC viittaa PwC-ketjuun ja/tai yhteen tai useampaan sen jäsenyritykseen, joista jokainen on oma itsenäinen yhtiö. Lisää tietoa: www.pwc.com/structure.
Avainsanat:
