PwC: Hiilestä irtautumisen aste on pudonnut vain 0,5 prosenttiyksikköön – tilanne vaatii välittömiä toimenpiteitä
Tuore analyysi osoittaa, että talouskasvun irtautuminen päästöistä edistyy nykyisellään huolestuttavan hitaasti siihen nähden, mikä olisi tarpeen ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen.
PwC:n vuoden 2022 Net Zero Economy Index -analyysin mukaan yksikään G20-talous ei ole onnistunut irtautumaan päästöistä tarpeeksi nopeasti, jotta ilmaston lämpeneminen voitaisiin rajata ihmisen kannalta turvalliselle tasolle. G20-maat aiheuttavat yhteensä 80 prosenttia kaikista energian tuotantoon ja kulutukseen liittyvistä hiilidioksidipäästöistä.
Viime vuoden analyysissa PwC totesi, että päästöistä tulisi irtautua 12,9 prosentin vuosivauhdilla, jotta ilmaston lämpeneminen saataisiin rajattua 1,5 asteeseen. Vuonna 2021 maailmanlaajuinen keskiarvo oli kuitenkin vain 0,5 prosenttia. G20-maiden keskuudessa vastaava luku oli vain 0,2 prosenttia, mikä on alhaisin lukema kahteenkymmeneen vuoteen.
Kehityksen seurauksena maailmanlaajuisesti tarvittava vuosittainen päästöistä irtautumisen aste on noussut 15,2 prosenttiyksikköön. Uusi päästövähennystavoite on 11 kertaa viimeisten kahdenkymmenen vuoden keskimääräistä maailmanlaajuista päästövähennystahtia nopeampi.
Elleivät päästöt vähene tätä tahtia, Pariisin sopimuksessa hyväksyttyihin ja viime vuonna YK:n ilmastokonferenssi COP26:ssa vahvistettuihin tavoitteisiin ei ole enää mahdollista päästä.
Maiden nopeutettava tahtiaan
PwC:n Net Zero Economy Index -raportti seuraa G20-maiden energian kulutukseen ja tuotantoon liittyvien hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteiden ja maiden talousalueiden hiilidioksidista irtautumisen edistymistä. Edistymistahtia tutkitaan tarkastelemalla maiden energiankulutusta suhteessa niiden BKT:hen sekä kulutetun energian hiilisisältöä.
Maailman johtavista talousalueista Kiina onnistui vähentämään hiili-intensiteettiään 2,8 prosentilla. Hiili-intensiteetti nousi puolestaan Yhdysvalloissa (+0,1 %), Intiassa (+2,9 %), Japanissa (+0,6 %), Saksassa (+1,7 %) ja Ranskassa (+1,4 %). Osasyynä tähän oli talouden elpyminen koronapandemian jälkeen.
Parhaiten suoriutui Etelä-Afrikka (-4,6 %), ja seuraavina Australia (-3,3 %), Kiina (-2,8 %), Turkki (-2,7 %), Kanada (-2,2 %), Saudi-Arabia (-1,8 %), Etelä-Korea (1,6 %) ja Yhdistynyt kuningaskunta (-1,5 %).
– Hiilineutraaliuden saavuttamiseen ei ole yhtä selkeää tietä, vaan jokainen maa ja alue kulkee omaa polkuaan. Selvää kuitenkin on, että kaikkien maiden on vauhditettava hiilineutraaliuteen tähtääviä toimenpiteitä, sillä hiili-intensiteettiä on saatava laskettua 77 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, PwC Suomen ESG-neuvonantopalveluista vastaava partneri Jussi Nokkala toteaa.
Energiakriisi ja koronapandemia hidastaneet tavoitteiden saavuttamista
Eri maiden hallitukset, osakesijoittajat ja yritykset ovat saavuttaneet yksimielisyyden siitä, että hiilidioksidista on irtauduttava laajamittaisesti ja uusiutuviin energiamuotoihin siirtymistä on vauhditettava.
– Vaikka tahtoa muutokseen löytyy, tavoitteiden saavuttamista on hidastanut hauras geopoliittinen tilanne ja taloudelliset seikat. Koronaviruspandemiaa seurannut talouden elvytystarve sekä energian hinnan nousu ovat myös heikentäneet talouden irtautumista päästöistä, Nokkala sanoo.
Lyhyellä aikavälillä energian hintojen nousu ja toimitusketjujen vaarantuminen ovat nostaneet fossiilisten polttoaineiden kysyntää. Pidemmällä aikavälillä ne kuitenkin vahvistavat uusiutuvaan energiaan suunnattujen investointien kannattavuutta.
Vastaavasti energiatehokkuus näyttäytyy nyt taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna edullisemmassa valossa erityisesti niillä aloilla, joilla energiaa kulutetaan paljon ja päästöjen vähentäminen on vaikeaa. Yritykset tulevat tulevaisuudessa etsimään tapoja vähentää energiankulutustaan ja käyttää energiaa tehokkaammin. Tämä enteilee mahdollista käännettä energiaan liittyvissä ajattelutavoissamme.
– Jotkut tahot saattavat väittää parhaillaan meneillään olevan maailmanlaajuisen energiakriisin osoittavan, että muutosta on hidastettava. Me uskomme, että asia on päin vastoin. Vähähiilisillä polttoaineilla toimiva maailma olisi vähemmän altis geopoliittisten poikkeustilanteiden aiheuttamille häiriöille ja hyötyisi alemmista energian hinnoista, sillä monien uusiutuvan energian tuotannossa käytettävien teknologioiden kustannukset laskevat nopeasti, Nokkala toteaa.
Lisää tietoa:
Jussi Nokkala, partneri, ESG-neuvonantopalvelut, PwC Suomi, puh. +358 20 7878189, jussi.nokkala@pwc.com
Menetelmästä
Net Zero Economy Index -raportin ensisijainen tarkoitus on määrittää maailmanlaajuinen sekä eri maiden kansallinen hiili-intensiteetti (CO2/BKT) sekä seurata muutostahtia, joka vaaditaan ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen.
PwC laskee IPCC:n hiilibudjetin pohjalta, miten paljon päästöjä on vähennettävä tulevaisuudessa. Tämän jälkeen vähennystarve jaetaan ennustetuilla BKT:n kasvuluvuilla. Näin voimme tarkastella sitä, miten paljon päästöjä on vähennettävä BKT:n ennustetun kasvuvauhdin ylläpitämiseksi. Se antaa meille käsityksen siitä, minkä kokoluokan toimia vaaditaan, jotta talouskasvu voitaisiin irrottaa hiilidioksidipäästöistä.
PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista merkittäviä ongelmia. Autamme yrityksiä kasvamaan, toimimaan tehokkaasti ja raportoimaan luotettavasti jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Apunasi on Suomessa yli 1 300 asiantuntijaa ympäri maan. Palveluitamme ovat liikkeenjohdon konsultointi, yritysjärjestelypalvelut, veroneuvonta, lakipalvelut, riskienhallinta, tilintarkastus ja muut varmennuspalvelut. Lisää tietoa: www.pwc.fi. Twitter: @PwC_Suomi.
PwC toimii 152 maassa yli 328 000 asiantuntijan voimin. Nimi PwC viittaa PwC-ketjuun ja/tai yhteen tai useampaan sen jäsenyritykseen, joista jokainen on oma itsenäinen yhtiö. Lisää tietoa: www.pwc.com/structure
