PwC:n tutkimus: Taksonomiaraportointi ottaa ensimmäisiä askeleitaan, tavoittena pääomien allokointi kestäviin kohteisiin
PwC:n Suomen ja Aalto-yliopiston toteuttama A study on Nordic companies’ EU Taxonomy Reporting -tutkimus paljastaa, että vain harva pohjoismainen listayhtiö täyttää EU taksonomian mukaisen toiminnan kriteerit. Pohjoismaisella tasolla toteutettu tutkimus on ensimmäinen laatuaan ja siihen osallistui yhteensä 359 yritystä kaikista viidestä Pohjoismaasta.
EU-taksonomian eli kestävän kasvun rahoittamisen toimintasuunnitelma on osa EU:n vihreän kehityksen Green Deal -ohjelmaa, jonka tavoitteena on Euroopan Unionin talousalueen hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Toimintasuunnitelman myötä yritysten täytyy määritellä omien investointikohteidensa kestävyysriskit.
- Havaitsimme yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa, että taksonomiaraportoinnin ympärillä oli selvä tutkimusaukko. Tutkimus on myös erittäin ajankohtainen, sillä käynnissä on raportoinnin ensimmäinen vuosi ja raportointikäytännöt hakevat parhaillaan muotoaan, PwC:n partneri ja ESG-liiketoiminnan johtaja Mikael Niskala alustaa.
Taksonomian eli kestävien taloudellisten toimintojen luokittelujärjestelmä muuttaa yhtiöiden tekniset ja taloudelliset toiminnot numeroiksi. Raportoinnissa seurataan kolmea eri tunnuslukua:
1. Taksonomian mukainen liikevaihto kertoo, kuinka suurelta osin yrityksen nykyinen toiminta on taksonomiakriteerien mukaista.
2. CapEx eli tulevaisuuden investointeja kuvaava luku kertoo, miten paljon yritys aikoo tulevaisuudessa sijoittaa vihreän siirtymän edistämiseen.
3. OpEx on investointisuunnitelmia täydentävä, toimintamenoja kuvaava tunnusluku.
Pohjoismaisten listayhtiöiden välillä eroja – Norja aktiivisin vihreän siirtymän edistäjä
Tutkimuksessa selvisi, että vain viisi prosenttia suurista pohjoismaisista listayhtiöistä täyttää taksonomian mukaisen, kestävän rahoituksen kriteeristön. Norjalaisyhtiöiden keskimääräinen kestävän rahoituksen mukainen osuus liikevaihdosta on Pohjoismaiden korkein (10 %). Suomessa vastaava osuus on 7 % ja Ruotsissa 4 %.
Norjalaisyhtiöt ilmoittavat tekevänsä vihreää siirtymää tukevia investointeja pohjoismaisia kanssasisariaan enemmän. Norjassa kestävän kehityksen osuus investoinneista on 17 %, Suomessa 10 % ja häntäpäätä pitävässä Ruotsissa 4 %.
Myös toimialojen välillä on eroja. Energia- ja teollisuusyhtiöt raportoivat korkeimpia lukemia taksonomian mukaisuudessa.
Taksonomiaraportointi luo uutta tietoa ja avaa väylän kohti kestävyyden huomioivaa pääomamarkkinoita
Haastattelujen perusteella EU taksonomialla on toistaiseksi vain vähäisiä vaikutuksia yritysten investointiprosesseihin. Haastateltavat ilmaisivat, että EU:n taksonomiaraportointi ei ole tähän mennessä merkittävästi kannustanut heidän yrityksiään vihreämpään toimintaan. Vastaajien mukaan asiakkaat päättävät, mitä tuotteita ostavat, oli taksonomia mukautettuna tai ei.
Suomessa eniten kehitettävää löytyy tietotekniikan ja teollisuuden aloilla. Ruotsissa kehityskohteet löytyvät kiinteistöalalta, Norjassa teollisuudesta ja materiaaliteollisuudesta sekä Tanskassa teollisuudesta ja tietotekniikasta.
Vaikka raportointivelvoite ei ehkä vielä ohjaa yritysten investointivalintoja, Niskala korostaa raportoinnin merkitystä uuden tiedon tuottajana.
- EU-alueella noin 50 000 yritystä tulee kestävyysraportoinnin piiriin. Raportoinnin kautta syntyy uudenlaista tietoa, jota voidaan käyttää myös kaupallisesti liiketoiminnassa. Tulevaisuudessa kestävyysraportointi tullaan nostamaan samalle tärkeysasteelle kuin vuosiraportointi eli saamme enemmän tietoa myös riskeistä ja mahdollisuuksista. Taksonomiaraportointi on yksi askel sitä kohti, että tehdään kestävää rahoitusta. Raportoinnin tarkoitus on vauhdittaa pääoman allokointia kestäviin kohteisiin ja ottaa huomioon kestävyysvaikutukset, Niskala perustelee.
Lisätietoja:
Mikael Niskala, mikael.niskala@pwc.com, puh. 020 7877003
Tiina Puukkoniemi, tiina.puukkoniemi@pwc.com, 020 787 7594
