PwC:n tutkimus: Väärinkäytösten aiheuttamat kustannukset kasvussa

Yritysten kohtaamien taloudellisten väärinkäytösten määrä on pysynyt vuoteen 2014 verrattuna niin globaalisti kuin Suomessakin ennallaan, mutta yhä useampi niistä on entistä vakavampi. Pohjoismaissa useammalle kuin yhdelle kymmenestä organisaatiosta taloudellinen vahinko oli ollut yli miljoona dollaria, mutta monille huomattavasti enemmän. Tiedot ilmenevät PwC:n Global Economic Crime Survey 2016 -selvityksestä.

PwC:n maailmanlaajuinen Global Economic Crime Survey toteutetaan joka toinen vuosi, ja se julkaistiin nyt kahdeksatta kertaa. Sähköiseen kyselyyn vastasi yli 6 000 henkilöä 115 eri maasta. Vastaajista yli puolet edustaa organisaatiota, jossa on yli 1 000 työntekijää ja näistä lähes puolen organisaatio työllistää yli 10 000 henkeä.

Selvityksen mukaan noin viidesosa (21 %) suomalaisorganisaatioista on kohdannut taloudellisia väärinkäytöksiä viimeisen kahden vuoden aikana. Maailmanlaajuisesti raportoitu taloudellisten väärinkäytösten määrä oli selvästi korkeampi (36 %) kuten myös Pohjoismaissa (27 %).

”Vaikka väärinkäytösten määrä ei ole lisääntynyt, selvityksemme osoittaa talousrikosten kehittyneen ja löytäneen uusia muotoja viimeisen kahden vuoden aikana. Organisaatioille koituneet niin taloudelliset kuin työntekijöiden moraaliin ja yrityksen maineeseen kohdistuvat haitat ovat lisääntyneet”, toteaa PwC:n Forensic-palveluiden johtaja Ake Turunen.

Tyypillisin taloudellinen väärinkäytös Pohjoismaissa on aiempien vuosien tapaan varojen väärinkäyttö (51 %). Kyberrikollisuus on noussut listalla toiseksi (33 %) ohi lahjonnan ja korruption (20 %). Globaali kehitys on noudattanut samaa trendiä.

Pohjoismaissa yli viidennesväärinkäytöksistä huomattiin joko sisäisen tai ulkoisen vihjeen avulla tai ilmoituskanavien kautta. Väärinkäytöksistä 14 % havaittiin sattumalta. Yli puolessa (51 %) tapauksista väärintekijä oli organisaation oma työntekijä.

”Taloudellisilta väärinkäytöksiltä suojautuminen, niiden ennaltaehkäisy ja talousrikoksiin reagoiminen ovat asioita, joihin yritys itse pystyy vaikuttamaan. Johdolla ja yrityskulttuurilla on tässä suuri rooli”, Turunen sanoo.

Kyberuhkiin ei ole varauduttu

Yksi viidestä (21 %) suomalaisvastaajasta kertoi kyberrikollisuuden kohdanneen yritystään viimeisen 24 kuukauden aikana ja yli puolet (59 %) näkee verkkorikollisuuden uhkien kasvaneen. Samaa viestii myös PwC:n kansainvälinen toimitusjohtajatutkimus, jonka mukaan suomalaisjohtajista 71 % näkee kyberrikollisuuden uhkana yrityksensä kasvulle.

Uhkiin varautuminen on kuitenkin puutteellista: vain 35 %:lla suomalaisorganisaatioista  on toimintakykyinen suunnitelma tietoturvapoikkeamien hallintaan. Kolme kymmenestä vastaajasta kertoi, ettei valmiussuunnitelmaa ole lainkaan ja osa ei koe sitä edes tarvitsevansa.

”Kyberuhkia on ymmärrettävä ja niitä varten on varauduttava samalla tavalla kuin kaikkiin muihin yritystoimintaa uhkaaviin riskeihin: etukäteissuunnittelulla, selkeällä roolijaolla ja vastuualueiden määrittelyllä, seurannalla sekä koulutuksella”, toteaa PwC:n kyberasiantuntija Mikko Toivonen.

Selvityksessä kysyttiin myös vastaajien näkemystä viranomaisten resurssien ja koulutuksen riittävyydestä kyberrikosten torjuntaan. Globaalisti 45 % oli sitä mieltä, että paikallisten viranomaisten kyky ja resurssit ehkäistä verkkorikollisuutta ovat riittämättömät. Suomalaisvastaajista tätä mieltä oli noin kolmannes (31 %).

Lisätietoja:

Ake Turunen, johtaja, Forensic Services, PwC, puh. 020 787 7978, ake.turunen@fi.pwc.com

Tutkimuksesta

PwC:n maailmanlaajuinen
Global Economic Crime Survey toteutetaan joka toinen vuosi, ja se julkaistiin nyt kahdeksatta kertaa. Kaikkiaan sähköiseen kyselyyn vastasi heinäkuun 2015 ja helmikuun 2016 välisenä aikana 6 337 henkilöä 115 eri maasta. 45 % vastaajista kuuluu ylimpään johtoon, 30 % on osastojen tai yksiköiden vetäjiä. 59 % kaikista vastanneista on monikansallisista yrityksistä ja 37 % edustaa listayhtiöitä.

Pohjoismaista mukana selvityksessä olivat Suomen (80 vastausta) lisäksi Norja, Ruotsi ja Tanska. Pohjoismaisia vastaajia oli yhteensä 256.

Tyypillisimmät organisaatioiden kohtaamat väärinkäytökset pohjoismaissa:

  1. Varojen väärinkäyttö 51 %
  2. Verkkorikollisuus 33 %
  3. Lahjonta ja korruptio 20 %

PwC auttaa yrityksiä kasvamaan, toimimaan tehokkaasti ja raportoimaan luotettavasti. Apunasi on Suomessa yli 830 asiantuntijaa ympäri maan. Palveluitamme ovat liikkeenjohdon konsultointi, yritysjärjestelypalvelut, veroneuvonta ja lakipalvelut sekä tilintarkastus- ja muut varmennuspalvelut. Tavoitteenamme on luoda kestävää kasvua. Lisää tietoa: www.pwc.fi. Twitter: @PwC_Suomi.

PwC toimii 157 maassa yli 208 000 asiantuntijan voimin. Nimi PwC viittaa PwC-ketjuun ja/tai yhteen tai useampaan sen jäsenyritykseen, joista jokainen on oma itsenäinen yhtiö. Lisää tietoa: www.pwc.com/structure.

Yrityksestä

PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista merkittäviä ongelmia. Autamme yrityksiä kasvamaan, toimimaan tehokkaasti ja raportoimaan luotettavasti jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Apunasi on Suomessa yli 1 200 asiantuntijaa ympäri maan. Palveluitamme ovat liikkeenjohdon konsultointi, yritysjärjestelypalvelut, veroneuvonta, lakipalvelut, riskienhallinta, tilintarkastus ja muut varmennuspalvelut. Lisää tietoa: www.pwc.fi. Twitter: @PwC_Suomi. PwC toimii 157 maassa yli 276 000 asiantuntijan voimin. Nimi PwC viittaa PwC-ketjuun ja/tai yhteen tai useampaan sen jäsenyritykseen, joista jokainen on oma itsenäinen yhtiö. Lisää tietoa: www.pwc.com/structure

Tilaa

Lainaukset

Vaikka väärinkäytösten määrä ei ole lisääntynyt, selvityksemme osoittaa talousrikosten kehittyneen ja löytäneen uusia muotoja viimeisen kahden vuoden aikana. Organisaatioille koituneet niin taloudelliset kuin työntekijöiden moraaliin ja yrityksen maineeseen kohdistuvat haitat ovat lisääntyneet.
PwC:n Forensic-palveluiden johtaja Ake Turunen
Kyberuhkia on ymmärrettävä ja niitä varten on varauduttava samalla tavalla kuin kaikkiin muihin yritystoimintaa uhkaaviin riskeihin: etukäteissuunnittelulla, selkeällä roolijaolla ja vastuualueiden määrittelyllä, seurannalla sekä koulutuksella.
PwC:n kyberasiantuntija Mikko Toivonen