Varovaista optimismia päästötalkoisiin: Hiilidioksipäästöjen kasvu suhteessa talouskasvuun hidastunut

Maailmantalouden päästöintensiteetti laski vuonna 2014 eniten sitten vuoden 2000, selviää PwC:n vuosittaisesta hiilipäästöjen vähenemistä kartoittavasta indeksistä. Globaali talouskasvu oli 2014 vuonna 3,2 %, kun samaan aikaan energian tuotannon ja kulutuksen aiheuttamat päästöt nousivat vain 0,5 %. Kehitys luo uskoa siihen, että hiiliriippuvuuden ja talouskasvun kytkös saattaisi olla katkeamassa.

PwC:n Low Carbon Economy Index tutkii maailman merkittävien talousalueiden päästöintensiteettiä eli hiilidioksidipäästöjen suhdetta bruttokansantuotteeseen. Indeksi osoittaa globaalin päästöintensiteetin laskeneen viime vuonna 2,7 %; lasku on merkittävin PwC:n analyysin historiassa.

Edistysaskelista huolimatta globaali tavoite kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä jäi saavuttamatta jo seitsemäntenä peräkkäisenä vuotena. Pitkän aikavälin tavoitteena on vähentää päästöjä siten, että maapallon keskilämpötila nousee enintään kahdella asteella vuosisadan loppuun mennessä. Tavoitteen toteutuminen vaatisi, että päästöintensiteetti laskee globaalisti 6,3 % vuosittain.

“Tulokset luovat varovaista optimismia talouskasvun ja hiilidioksidipäästöjen välisen kytköksen heikkenemisestä. Globaalilla tasolla ilahduttavat etenkin Kiinan toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi, esimerkkeinä panostus uusiutuviin energianlähteisiin sekä kansallinen päästökauppa. Olemme kuitenkin vielä kaukana tavoitteesta rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu kahteen asteeseen”, PwC:n ilmastoasiantuntija Elina Raivio kommentoi.

EU:ssa talous kasvoi vuonna 2014 maltillisesti 1,3 %, mutta päästöintensiteetti laski jopa 6,7 %. Euroopan ulkopuolisista maista Kiina laski päästöintensiteettiään 6 % talouden kasvuvauhdin ollessa 7,4 %. Australia menetti aiemman kärkisijansa indeksissä suurimpana päästöjen vähentäjänä, mutta laski silti päästöintensiteettiään viime vuonna 4,7 % BKT:n noustessa 2,5 %.

Ilmastokokouksen lähestyessä valtiot ovat julkistaneet suunnitelmiaan päästöjen selättämiseksi. INDC-tavoitteina tunnetut suunnitelmat antavat viitteitä siitä, että maat ovat sitoutumassa aiempaa nopeampaan päästöjen leikkaamiseen. PwC:n raportti tunnustaa kansallisten suunnitelmien merkityksen positiivisena askeleena kohti hiilestä irtautumista, mutta toteutuessaankin niiden yhteisvaikutus riittäisi ainoastaan hillitsemään ilmaston lämpenemistä 3 °C:seen vuosisadan loppuun mennessä. PwC:n mukaan Pariisin sopimuksen tulisikin sisältää prosessi kansallisen edistyksen arvioimiseksi ja kunnianhimon kasvattamiseksi jatkossa, jotta lämpeneminen rajoitettaisiin 2 °C:seen.

Ilmastomuutoksen hillintä vaatii investointeja

EU:n viime vuonna sovitun ilmasto- ja energiapaketin mukaan EU vähentää CO2-päästöjä 40 % vuoden 1990 tasolta vuoteen 2030 mennessä. Suomellekin tämä tarkoittaa kunnianhimoista energia- ja ilmastopolitiikkaa.

”Suomessa on jo kansainvälisesti verrattuna matala päästöintensiteetti, joten lisävähennysten toteuttaminen kustannustehokkaasti ja kansantaloudellisesti järkevällä tavalla vaatii kaikkien osapuolien sitoutumista yhteiseen tavoitteeseen”, Raivio toteaa.

Sitoumukset tulevat näkymään suomalaisille yrityksille tiukentuvana sääntelynä sekä päästöjen aiheuttamien kustannusten nousuna. Pelkkää kurjuutta ei kuitenkaan ole tarjolla, sillä murros tarjoaa myös mahdollisuuksia.

”Ilmastonmuutoksen hillintä tulee vaatimaan todella mittavia investointeja uusien ratkaisujen kehittämiseen ja energian tuotantorakenteen uudistamiseen, mikä tarjoaa suomalaisillekin yrityksille mittavat kasvumahdollisuudet”, muistuttaa PwC:n ilmastoasiantuntija Jussi Nokkala.

Nokkala huomauttaa, että Pariisin neuvottelujen tavoitteiden asettamiseen on kiinnitetty paljon huomioita, mutta toistaiseksi on pohdittu vähemmän sitä, miten suunnitelmien vaatimat investoinnit kerätään. Investointien rahoittamiseksi sijoittajat on saatava liikkeelle. Toistaiseksi rahoitusta on houkuteltu etenkin tuotantotukien, kuten syöttötariffien, muodossa. Mittavien investointien aikaansaaminen vaatii kuitenkin myös uudenlaisia rahoitustuotteita, kuten niin kutsutut green bondit eli vihreät velkakirjat.

Lisätietoja:

Elina Raivio, PwC, puh. 020 787 8570, elina.raivio@fi.pwc.com

Jussi Nokkala, PwC, puh. 020 787 8189, jussi.nokkala@fi.pwc.com

www.pwc.co.uk/lowcarboneconomy

Taustatietoa:

1. Hiilibudjetti: tämä tavoite on arvio siitä, kuinka paljon valtioiden on pienennettävä energian tuotantoon ja kulutukseen liittyviä päästöjä talouden kasvaessa, jotta globaali ilmaston lämpeneminen ei ylitä 2 °C:ta. Kahden celsiusasteen lämpeneminen on raja, jonka tiedeyhteisö katsoo riittävän ilmastonmuutoksen kestämättömien seurausten pysäyttämiseksi.
2. 2014 oli ensimmäinen vuosi, jona useampi kuin yksi maa vähensi päästöintensiteettiään 6 % tai enemmän.
3. YK:n ilmastosopimuksessa kaikkien maiden odotetaan esittävät INDC-sitoumuksia (Intended Nationally Determined Contributions), joiden yhteistavoitteena on pienentää kasvihuonepäästöjen määrää maailmanlaajuisesti niin, että globaali ilmaston lämpeneminen jää vuoteen 2100 mennessä 2 °C:een.
4. Globaali 3 °C:een ilmaston lämpeneminen merkitsisi IPCC:n viidennen arviointiraportin mukaan kestämättömiä seuraamuksia, kuten merien happamoitumista, lämpöaaltoja ja kuivuuden aiheuttamaa ruoka- ja tavarapulaa, jotka lisäisivät osaltaan konflikteja sekä väestöjen muuttoliikettä. Lisäksi kolmen asteen lämpeneminen saattaisi johtaa myös yhä useampien lajien sukupuuttoon ja äärimmäisten sääilmiöiden lisääntymiseen, jotka aiheuttaisivat kuolemia, vahinkoja infrastruktuurille, kuolemantapauksia ja merkittävää haittaa yritysten liiketoiminnoille.
5. LCEI-indeksi (Low Carbon Economy Index): LCEI-malli yhdistää energian tuotantoon ja kulutukseen liittyvät hiilidioksidipäästöt historialliseen ja ennakoituun BKT-dataan sekä IPCC:n hiilibudjetteihin. Malli käsittää energian ja makrotaloudellisen datan yksittäisistä G20-maista sekä maailman kokonaisarvot. Tarkempia tietoja mallista on saatavilla LCEI-raportin liitteestä. Pariisin tavoitteiden analyysi perustuu arvioihin päästövähennyssitoumuksista, jotka käyvät ilmi valtioiden YK:n ilmastosopimukselle lähettämistä INDC-tavoitteista ja jotka sisältävät koko kansallisen päästöinventaarion (eli päästöt maankäytön muutoksista, metsätaloudesta ja teollisista prosesseista).

PwC auttaa yrityksiä kasvamaan, toimimaan tehokkaasti ja raportoimaan luotettavasti. Apunasi on Suomessa yli 830 asiantuntijaa ympäri maan. Palveluitamme ovat liikkeenjohdon konsultointi, yritysjärjestelypalvelut, veroneuvonta ja lakipalvelut sekä tilintarkastus- ja muut varmennuspalvelut. Tavoitteenamme on luoda kestävää kasvua. Lisää tietoa: www.pwc.fi. Twitter: @PwC_Suomi.

PwC toimii 157 maassa yli 208 000 asiantuntijan voimin. Nimi PwC viittaa PwC-ketjuun ja/tai yhteen tai useampaan sen jäsenyritykseen, joista jokainen on oma itsenäinen yhtiö. Lisää tietoa: www.pwc.com/structure.

Avainsanat: