Vetovoimaindeksi: Ruotsi on yritysten kannalta Suomea houkuttelevampi
PwC:n vuoden 2023 EMEA Private Business Attractive Indexista käy ilmi, että Euroopan vetovoimaisin maa yksityisesti omistettujen yritysten kannalta on jo kolmatta vuotta peräkkäin Sveitsi. Suomi piti kahdeksannen tilansa ja Ruotsi nousi sijalle kaksi.
Sveitsin kokonaispistemäärä oli PwC:n vuoden 2023 EMEA Private Business Attractive Indexissa 73,1, Ruotsin 72,1 ja kahdeksanneksi tulleen Suomen 63,6. Suomea paremmin pärjäsivät myös Iso-Britannia, Norja, Tanska ja Hollanti ja Saksa. Indeksiä varten vertailtiin 33 EMEA-alueen maata kaikkiaan 64 mittarilla, jotka jakautuivat yhdeksään pääluokkaan. Kaikki vertaillut tiedot ovat peräisin julkisista lähteistä.
Suomen pistemäärä laski edellisvuodesta hieman, 1,3 pistettä. Suomi pysyi Euroopan vetovoimaisimpien maiden Top 10 -listalla, mutta jäi muita Pohjoismaita heikommaksi. Pohjoismaista erityisesti Ruotsi on parantanut asemiaan kaksi vuotta peräkkäin.
Suomi menestyi parhaiten toisessa kahdesta ESG-pääluokasta, sosiaalinen vastuu ja hallinto, jossa se oli neljäs. Suomen suoritus oli vahva myös kestävyydessä ja ilmastoteoissa sekä teknologiassa ja infrastruktuurissa.
Suomi oli indeksin paras mittarissa, jossa vertailtiin valtion sitoutumista ilmastotavoitteisiin, sillä Suomen nollapäästötavoite 2035 on muita kunnianhimoisempi. Suomessa on myös verrattain paljon ympäristösertifioituja rakennuksia. Tästä huolimatta Ruotsi vei ympäristöpääluokan voiton, sillä se sijoittui hyvin muun muassa fossiilittomien energianlähteiden käytössä.
”Pohjoismaat menestyivät ylipäätään indeksissä hyvin. Tähän vaikuttavat esimerkiksi laadukas koulutusjärjestelmä, edistyksellisyys vastuullisuusasioissa sekä laaja startup-ekosysteemi. Myös Pohjoismaiden haasteissa on paljon yhteistä. Yksikään niistä ei päässyt Top 10 -listalle makrotaloudessa, jossa pärjäsivät parhaiten vahvan talouskasvun ja alhaisten elinkustannusten maat”, PwC Suomen Private Business Leader ja partneri Anne Launis kommentoi.
Ruotsi oli parempi terveydenhuollossa, Suomi teknologiassa
Ruotsi vei ykkössijan ympäristöasioiden lisäksi toisessakin pääluokassa: julkisessa terveydenhuollossa. Ruotsissa on pienempi lapsikuolleisuus ja korkeampi eliniän odote sekä esimerkiksi enemmän lääkäreitä asukasta kohti kuin Suomessa.
”Suomi nousi tässä pääluokassa kymmenen parhaan joukkoon vahvuutenaan sairaalapaikkojen määrä asukasta kohti, mutta jäi silti selvästi jälkeen Ruotsista”, Launis kertoo.
Suomen sijoitus laski eniten teknologian ja infrastruktuurin pääluokassa, jossa olimme viime vuonna parhaita ja tällä kertaa kuudensia. Suomen vahvuuksia ovat joustavat toimitusketjut, laaja internetin ja älypuhelinten käyttö sekä hyvät mobiiliyhteydet. Ruotsiin verrattuna toimitilat ovat meillä edullisia. Ruotsi ei sen sijaan sijoitu aivan kärkipäähän tietoturva-asioissa, ja jää sen vuoksi seitsemänneksi tässä pääluokassa.
Suomi menetti myös Top 10 -sijoituksensa koulutusta ja osaamista koskevassa pääluokassa.
”Suomen tulevaisuuden vetovoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta meillä ei olisi yhtään varaa menettää asemiamme tällä osa-alueella suhteessa kilpailijoihin”, Launis toteaa.
Vetovoimaisessa maassa perusasiat ovat kunnossa
Ruotsi paransi suoritustaan edelliseen vertailuun verrattuna erityisesti yritysten liiketoimintaympäristöön liittyvissä mittareissa, kuten yrityskauppamarkkinan aktiivisuudessa ja ulkomaisten sijoitusten ja sijoittajien määrässä. Myös sen vero- ja sääntely-ympäristöä koskevat tunnusluvut paranivat.
Suomen Ruotsia vaatimattomampaa sijoitusta vero- ja sääntely-ympäristössä selittävät pitkälti regulaatioon liittyvät seikat kuten esimerkiksi hitaat toimilupaprosessit.
”Vetovoimaindeksiin liittyvän korrelaatioanalyysin mukaan verotusasiat eivät ole vetovoiman kannalta tärkeimpien tekijöiden joukossa, vaikka usein ajatellaan, että ne ovat yksityisomisteisille yrityksille erityisen tärkeitä”, Launis pohtii.
”Paras keino houkutella yrityksiä ja yrittäjiä on panostaa perusasioihin, kuten yritysten liiketoimintaympäristöön, teknologiaan ja infrastruktuuriin. Myös startup-yritysten määrä ennustaa hyvin maan vetovoimaisuutta. Valtion vetovoimaisuus muodostuu tasapainoisesta sekoituksesta vakautta, innovaatiota ja kestävyyttä”, Launis toteaa ja jatkaa:
”Suomen korkeasta sijoituksesta indeksissä huolimatta meillä on edelleen töitä tehtävänä, jotta pysymme mukana kilpailussa ja säilytämme kilpailukykymme. Toimintaympäristön on oltava tulevaisuudessakin houkutteleva sekä yritysten että osaajien näkökulmasta.”
Lisätietoja:
PwC Suomen Private Business Leader ja partneri Anne Launis, s-posti: anne.launis@pwc.com, puh. 020 787 8017 (paikalla 3.-4.1.2024 sekä taas 8.1. alkaen)
Tutustu tutkimusraporttiin: https://www.pwc.com/gx/en/services/entrepreneurial-private-business/emea-private-business.html
Näin vetovoimaindeksi tehtiin:
PwC:n EMEA Private Business Attractiveness Index tarjoaa yleiskatsauksen 33 EMEA-maan suhteelliseen houkuttelevuuteen yksityisten yritysten ja yrittäjyyden kannalta. Se perustuu julkisiin lähteisiin, jotka mittaavat konkreettisesti toimintaa kussakin maassa sekä määrällisesti että laadullisesti. Vetovoimasijoitukset perustuvat pisteisiin, jotka on saatu 64 mittarista yhdeksässä eri kategoriassa: makrotalous, yritysten liiketoimintaympäristö, verotus- ja sääntely-ympäristö, kestävyys ja ilmastoteot, yhteiskuntavastuu ja hallinto, kansanterveys, koulutus, taidot ja lahjakkuus, teknologiainfrastruktuuri sekä startup-ekosysteemi.
PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista merkittäviä ongelmia. Autamme yrityksiä kasvamaan, toimimaan tehokkaasti ja vastuullisesti sekä raportoimaan luotettavasti jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Apunasi on Suomessa 1 350 asiantuntijaa ympäri maan. Palveluitamme ovat liikkeenjohdon konsultointi, yritysjärjestelypalvelut, veroneuvonta, lakipalvelut, riskienhallinta, tilintarkastus ja muut varmennuspalvelut. Lisää tietoa: www.pwc.fi.
PwC toimii 151 maassa yli 360 000 asiantuntijan voimin. Nimi PwC viittaa PwC-ketjuun ja/tai yhteen tai useampaan sen jäsenyritykseen, joista jokainen on oma itsenäinen yhtiö. Lisää tietoa: www.pwc.com/structure.
