Viidesosa pohjoismaissa havaituista väärinkäytöksistä liittyy korruptioon
Organisaatioiden kohtaamat taloudelliset väärinkäytökset ovat hienoisessa kasvussa, selviää PwC:n Global Economic Crime Survey -tutkimuksesta. PwC:n asiantuntijan Ake Turusen mukaan trendi on ollut vuodesta 2009 lähtien nouseva. Pohjoismaissa erityisesti korruptio näyttää lisääntyneen.
PwC:n maailmanlaajuinen Global Economic Crime Survey toteutetaan joka toinen vuosi, ja se julkaistiin nyt seitsemättä kertaa. Sähköiseen kyselyyn vastasi elo–lokakuun 2013 aikana 5 128 henkilöä 95 eri maasta. Vastaajista yli puolet edustaa organisaatiota, jossa on yli 1 000 työntekijää.
Maailmanlaajuisesti väärinkäytöksiä on viimeisen kahden vuoden aikana kohdannut 37 % vastaajista (34 % vuonna 2011), pohjoismaissa noin joka neljäs. Lähes 70 % vastaajista raportoi kohdanneensa organisaatiossaan varkauksia. Korruption uhriksi on joutunut maailmanlaajuisesti kolmannes vastaajista. Pohjoismaissa (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska) korruption osuus on kasvanut 22 prosenttiin kahden vuoden takaisesta 14 prosentista.
”Huomionarvoista pohjoismaiden tuloksissa on se, että luvut kattavat yksinomaan pohjoismaissa tapahtuneet taloudelliset väärinkäytökset. Kansainvälisesti toimivilla pohjoismaisilla organisaatioilla todennäköisyys kohdata väärinkäytöksiä on epäilemättä lähempänä maailmanlaajuista tasoa. Lisäksi korruptio on ulkomailla huomattavasti useammin osana väärinkäytöskokonaisuutta”, toteaa Ake Turunen, joka johtaa Suomen PwC:llä taloudellisten väärinkäytösten torjuntapalveluja.
Sisäisten valvontamenetelmien merkitys kasvanut
Pohjoismaisissa organisaatioissa paljastuneista taloudellista väärinkäytöksistä 77 % tuli ilmi organisaation omien valvontatoimenpiteiden ja järjestelmien kautta. Keskeisimpiä näistä olivat sisäisen tarkastuksen toiminta, ilmoitusjärjestelmät ja hyvän ja avoimen yrityskulttuurin vaikutus.
Sisäisten kontrollien merkitys on vahvistunut vuosien saatossa: vuonna 2005 niiden avulla paljastui kansainvälisesti 56 % väärinkäytöksistä, vuonna 2013 jo 78 %. Kansainvälisesti yli 60 %:lla vastaajista on käytössään jonkinlainen ilmoituskanava (whistleblowing), kun taas pohjoismaissa sitä hyödyntää alle puolet (45 %) organisaatioista.
”Pohjoismaiset organisaatiot ovat whistleblowing-kanavan käyttämisessä jäljessä kansainvälistä kehitystä, mutta meilläkin kehityssuunta on selvästi kasvava. On ennakoitavissa, että ilmoitusjärjestelmä tulee jossakin muodossa yrityksille pakolliseksi lähitulevaisuudessa ja siksi siihen varautuminen on järkevää. Kuten tutkimus osoittaa, siitä on myös välitöntä hyötyä”, Turunen sanoo.
Edelleen kuitenkin 23 % taloudellisista väärinkäytöksistä tulee ilmi sellaisten tekijöiden kautta, joihin organisaatio ei voi suoranaisesti vaikuttaa kuten sattuma, viranomaistutkinta tai media.
Harva arvioi riskejä
Kansainvälisesti organisaatioiden tulevaisuuden odotukset ovat synkät: taloudellisten väärinkäytösten eri muotojen odotetaan lisääntyvän entisestään. Pohjoismaiset organisaatiot ovat tältä osin hieman optimistisempia. Neljäsosa pohjoismaisista vastaajista uskoo kuitenkin joutuvansa tietoverkkoihin kohdistuvien rikosten uhriksi seuraavan kahden vuoden aikana. Varojen tai resurssien väärinkäyttötapauksia uskoo puolestaan kohtaavansa 22 % pohjoismaisista organisaatioista.
Synkentyneistä odotuksista huolimatta organisaatiot arvioivat väärinkäytösriskejään aiempaa harvemmin. Yli kolmasosa (36 %) pohjoismaisista vastaajista ei ollut arvioinut väärinkäytösriskejään kertaakaan viimeisen kahden vuoden aikana. Maailmanlaajuisesti näitä organisaatioita oli tutkimukseen vastanneista joka neljäs.
Tilaisuus tekee varkaan
Maailmanlaajuisesti 56 prosenttia taloudellisista väärinkäytöksistä oli yrityksen oman työntekijän käsialaa.
Pohjoismaisista vastaajista neljä viidestä oli sitä mieltä, että ilmitulleessa väärinkäytöstapauksessa tilaisuus oli tehnyt varkaan. Väärinkäytöksen tekijälle oli siis tarjoutunut tilaisuus ja hänellä oli riittävä motivaatio ja kyky väärinkäytöksen suorittamiseen. Vain 5 % pohjoismaisista vastaajista oli sitä mieltä, että tulos- tai suoriutumispaineet oli keskeisin syy väärinkäytöksen taustalla.
”Väärinkäytösten ennalta estämisen kannalta tulos on merkittävä, sillä juuri tilaisuus on tekijä, johon organisaatio pystyy parhaiten itse vaikuttamaan. Sisäistä valvontaa ja kontrolleja kehittämällä ennaltaehkäistään tehokkaimmin niitä tilanteita, joissa väärinkäytöksen tekijälle tarjoutuu tilaisuus ja mahdollisuus organisaation kannalta haitalliseen tekoon”, Turunen sanoo.
Lisätietoja:
Ake Turunen, Forensic Services Leader, PwC, puh. 020 787 7978, ake.turunen@fi.pwc.com
Suomenkielinen tiivistelmä tärkeimmistä havainnoista kansainvälisessä raportissa sekä huomioita pohjoismaisista taloudellisiin väärinkäytöksiin liittyvistä erityispiirteistä: www.pwc.fi/fi/julkaisut/tiedostot/economic-crime-survey-nordic-summary-2014.pdf
Infograafi keskeisimmistä kansainvälisistä tuloksista: www.pwc.com/gx/en/economic-crime-survey/assets/gec-infographic.gif
Globaalit tulokset sekä maakohtaiset raportit: www.pwc.com/crimesurvey
Tutkimuksesta
PwC:n maailmanlaajuinen Global Economic Crime Survey toteutetaan joka toinen vuosi, ja se julkaistiin nyt seitsemättä kertaa. Kaikkiaan sähköiseen kyselyyn vastasi elo-lokakuun 2013 aikana 5 128 henkilöä 95 eri maasta. Vastaajista 50 % oli ylintä johtoa, 35 % edusti listattua yritystä ja 54 % organisaatiota, jossa on yli 1 000 työntekijää. www.pwc.com/crimesurvey
Liite
Tyypillisimmät organisaatioiden kohtaamat väärinkäytökset pohjoismaissa:
1. Varojen tai resurssien väärinkäyttö, 50 %
2. Korruptio, 22 %
3. Tietoverkkoihin kohdistuvat väärinkäytökset, 21 %
Tyypillisimmät organisaatioiden kohtaamat väärinkäytökset kansainvälisesti:
1. Varojen tai resurssien väärinkäyttö 69 %
2. Hankintoihin liittyvät väärinkäytökset 29 %
3. Korruptio 27 %
PwC auttaa yrityksiä kasvamaan, toimimaan tehokkaasti ja raportoimaan luotettavasti. Apunasi on Suomessa 775 asiantuntijaa ympäri maan. Olemme sitoutuneita tuottamaan laadukasta palvelua liikkeenjohdon konsultoinnin, yritysjärjestelyiden, veroneuvonnan, tilintarkastuksen ja muun varmennuksen alueilla. Tavoitteenamme on luoda kestävää menestystä.
PwC toimii 157 maassa yli 184 000 asiantuntijan voimin. Nimi PwC viittaa PwC-ketjuun ja/tai yhteen tai useampaan sen jäsenyritykseen, joista jokainen on oma itsenäinen yhtiö. Lisää tietoa: www.pwc.com/structure
Avainsanat:
