Lasten ravitsemus puhuttaa tutkijoita

Report this content

Ravinnon vaikutuksia tutkitaan laajasti ympäri maailmaa. Geeniperimän ohella varhaislapsuuden ympäristöllä on merkittävä vaikutus aikuisiän terveyteen. Suomessa tehdään laadukasta tutkimustyötä muun muassa lasten diabeteksen ehkäisemiseksi.

Vastasyntyneen geeniperimä vaikuttaa lopulta pieneen osaan kokonaisterveydestä. Tutkijoiden mukaan ympäristö ja se miten lapsi syö, liikkuu ja nukkuu, määrittelee 80 prosenttia kokonaisterveydestä.

Tällä hetkellä ravitsemustutkimuksen pääpaino on kansanterveyden kannalta keskeisten kroonisten sairauksien syiden ja ennaltaehkäisyn selvittämisessä. Helsingin Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitoksen dosentti Maijaliisa Erkkolan mukaan Suomessa on käynnissä useita kansainvälisesti arvostettuja tutkimuksia lasten ravitsemukseen liittyen.

- Esimerkiksi DIPP-tutkimuksessa selvitetään tyypin 1 diabeteksen ennustamista ja ehkäisyä sekä allergisten sairauksien syntyä syntymästä kouluikään ulottuvassa seurannassa. Uudessa DAGIS-tutkimuksessa puolestaan selvitetään 3-6 -vuotiaiden lasten elintapoja ja stressin sääntelyä, Erkkola kertoo.

Proteiini altistaa lihavuudelle

Tutkimuksen kohteena yksittäisistä ravintoaineista on ollut erityisen paljon D-vitamiini, esimerkiksi EU:n rahoittamassa Odin-hankkeessa. Euroopan lasten suolistolääkäreiden järjestön ESPGHAN:n asiantuntijoille Ateenassa viime keväänä järjestämässä seminaarissa puheenaiheeksi nousi proteiinin määrä alle kolmivuotiailla.

- Liika eläinproteiinin määrä nousi hyvin selkeästi yhdeksi lihavuuden riskitekijäksi leikki-ikäisillä. Kliinisiä testejä kuitenkin toivottaisiin vielä lisää, yli 10 vuotta taaperoiden tutkimusta THL:llä tutkinut, Taaperoinfon ravitsemusasiantuntija Carina Kronberg-Kippilä kertoo.

Rasvan laatu puhuttaa 

Imeväisikäisille ja taaperoille suunnatut lastenruoat on yksi Suomen tarkimmin valvottu tuoteryhmä. Niissä tutkimustieto näkyy erityisesti rasvan laadussa. Leikki-ikäinen hyötyy pitkäkestoisista rasvahapoista.

- Rasvan laatuun kannattaa kiinnittää huomiota lapsen ruokavaliossa. Kasviöljypohjaista margariinia leivän päälle ja ruoanlaittoon rypsiöljyä, niin ollaan laadun suhteen hyvällä mallilla, Erkkola sanoo.

Erkkolan mukaan tutkimustieto lasten liiallisesta sokerinsaannista sekä suosituksia vähäisemmästä kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutuksesta saisi näkyä vahvemmin uusina innovaatioina lapsille suunnatuissa elintarvikkeissa.

- Ravitsemuksellisesti hyvälaatuisille välipalatuotteille olisi varmasti kysyntää, Erkkola sanoo.

Vanhemmille Erkkolalla on selkeä viesti. Kun lautaselta löytyy riittävästi kasviksia, hedelmiä ja marjoja, eivätkä perheen juomat ole sokeripommeja, ollaan jo pitkällä.

Raudan tarve korostuu

Yksilöllisyyden merkitys näyttää nousevan yhä enenevässä määrin myös ravitsemuksessa.

- Pikkuhiljaa on alettu ymmärtää, että yksi ratkaisu ravinnossa ei välttämättä sovi kaikille. Yksilöllisyyttä tulisi tarkastella eri näkökulmista - ehkäpä historiallisesti vanhempien tai isovanhempien terveyden ja ravitsemuksen valossa, Kronberg-Kippilä kertoo.

Ateenan seminaarissa oli esitys raudan tärkeydestä leikki-ikäisen ruokavaliossa. Tutkimuksessa rautataso pysyi riittävällä tasolla niillä, jotka joivat leikki-ikäisen maitojuomaa. Erityisesti lapsi, joka ei jostakin syystä syö monipuolisesti, voi hyötyä muun muassa raudalla täydennetystä ravinnosta.

- Rauta on tärkeää leikki-ikäiselle, koska se auttaa kuljettamaan happea kudoksille ja toimii monissa eri soluissa, Kronberg-Kippilä kertoo.

Lisätietoja:

Ravitsemusasiantuntija Carina Kronberg-Kippilä, 010 680 86 21, carina.kronberg- kippila@danone.com

info@taaperoinfo.fi 

Taaperoinfo.fi jakaa tietoa 1-3-vuotiaiden ravitsemuksellisista tarpeista. Sivustolla halutaan kiinnittää huomiota erityisesti leikki-ikäisiin, sillä vauvaiän jälkeiset vuodet ovat nopeaa kasvun ja kehityksen aikaa. Tällöin lapsi muun muassa tuplaa pituutensa ja viisinkertaistaa painonsa. Vaikka taaperoikäisen mahalaukku on vielä viisi kertaa pienempi kuin aikuisen, tarvitsee hän aikuiseen nähden jopa kuusi kertaa enemmän ravintoaineita. Siksi pikkuhiljaa itse ruokailemaan ja uusiin ruoka-aineisiin opettelevan lapsen ateriahetket ovat ravitsemuksellisesti tärkeitä. 

Avainsanat: