Enemmistö 18–24-vuotiaista nuorista haluaisi asua omakotitalossa

Säästöpankin Säästämisbarometri 2021 -tutkimuksen mukaan 58 prosenttia suomalaisista haluaisi asua omakotitalossa. Nuoria aikuisia omakotitaloasuminen houkuttelee vieläkin enemmän, sillä 18–24-vuotiaista 65 prosenttia sanoo omakotitalon mieluisimmaksi asumismuodokseen. Lähes joka toinen nuori haaveilee myös omasta vapaa-ajan asunnosta.

– Nuorten aikuisten asumisen preferensseissä on tapahtunut muutos koronapandemian myötä. Urbaanin keskusta-asumisen suosio on laskenut, ja toive omakotitalossa asumisesta noussut selvästi, kertoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.
– Omakotitalo on kuitenkin vielä harvan nuoren ensiasunto. Suomalaisten asumisen elinkaari on siinä mielessä hassu, että me muutamme omakotitaloon yleensä siinä vaiheessa, kun lapset alkavat lentää pesästä.

– Unelma omakotitalossa asumisesta on kuitenkin tänä päivänä helpommin toteuttavissa kuin ennen. Hintojen eriytyminen eri asuntotyyppien välillä on saanut aikaan sen, että monilla paikkakunnilla perheiden lisäksi myös nuoret ovat voineet ostaa omakotitaloja, Rantanen jatkaa. – Kaupungistumisen seurauksena esimerkiksi Helsingin kantakaupungin kerrostalokaksion hinnalla saa nyt omakotitalon pk-seudulta.

Odotukset asuntojen hintojen noususta ovat kasvaneet kaikkialla Suomessa

–  Suomalaisten odotukset asuntojen hintojen noususta ovat kasvaneet vuodessa selvästi, myös pienillä paikkakunnilla. Viime syksynä Säästämisbarometri-tutkimukseemme vastanneista 48 prosenttia arvioi asuntojen hintojen nousevan omalla alueellaan seuraavien 2–3 vuoden aikana. Nyt oman alueen hintojen nousuun uskoo 63 prosenttia suomalaisista, kertoo Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen.

– Nuoret ovat vieläkin luottavaisempia oman alueensa hintojen kehityksen suhteen. Heistä 68 prosenttia uskoo hintojen nousevan lähivuosina, jatkaa Mikkonen.

– Ennen koronaa asuntojen hinnat nousivat pk-seudulla ja muutamissa kasvukeskuksissa, ja polkivat paikallaan tai jopa laskivat muualla Suomessa. Nyt hinnat ovat nousseet kaikkialla Suomessa, ja monissa pienemmissä kaupungeissa jopa nopeammin ja enemmän kuin pk-seudulla ja muissa isoissa kaupungeissamme, kertoo Rantanen.

– Kuluvan vuoden aikana myös pienemmät kaupungit ovat päässeet hintojen nousun imuun mukaan. Asuntokauppa on myös käynyt prosentuaalisesti vilkkaammin muualla kuin suurissa kaupungeissamme. Tämä tarkoittaa, että markkinoilla riittää kysyntää. Kysyntä ja tarjonta ohjaavat aina hintojen nousua ja laskua, selittää Rantanen. – Kannattaa kuitenkin muistaa, että sijainti vaikuttaa asuntokaupan volyymimäärään ja hintoihin eniten.

– Jämsä on hyvä esimerkki asuntomarkkinoiden kehityksestä. Kaipolan paperitehtaan sulkeminen ei aiheuttanut notkahdusta alueen asuntokaupassa. Jämsän liikenteellisesti erinomainen sijainti isojen kaupunkien välissä, asuntojen halvat hinnat sekä etätyön yleistyminen ovat houkutelleet perheitä muuttamaan Jämsään pk-seudulta asti, kertoo Rantanen.

Suomalaiset uskovat myös korkojen nousuun

– Valtaosa suomalaisista (62 %) uskoo euribor-korkojen nousevan jonkin verran lähivuosina. Tämä on hyvin linjassa markkinaodotusten kanssa, toteaa Mikkonen. – Nuorilla odotukset korkojen noususta ovat muita selvästi vähäisempiä. Heistä vain 47 prosenttia odottaa korkojen nousevan.

– Tämä on ymmärrettävää siinä valossa, ettei heillä ole vielä kokemusta korkojen noususta tai edes positiivisesta korkotasosta. Vanhemmat ikäluokat sen sijaan muistavat jopa kaksinumeroisen korkotason. Nyt olisikin tärkeää saada nuoret ymmärtämään, että korot voivat hyvinkin nousta ja siihen on hyvä jo nyt varautua, Mikkonen jatkaa. – Korot voivat myös nousta nopeammin ja enemmän kuin on ennustettu. Inflaation nousu on jo osoittautunut pysyvämmäksi ilmiöksi kuin vielä hetki sitten arvioitiin.

– Korkosuojausta kannattaa harkita, jos korkojen nousu huolettaa ja haluaa varmuuden, ettei korkotaso nouse tietyn rajan yli. Jos oma työ- ja taloustilanne on vakaa ja säästöjä paljon, silloin korkosuojaus ei välttämättä ole tarpeen, Mikkonen kertoo.

Joka toinen nuori aikoo hankkia oman vapaa-ajan asunnon

–  Nuorten vastauksissa yllätti sekin, että lähes joka toinen (48 %) ilmoitti aikovansa hankkia vapaa-ajan asunnon tulevaisuudessa. Tämä näkyy meillä nuorten tekemien mökki- ja vapaa-ajan asuntokauppojen määrien kasvussa, kertoo Rantanen. – Enää ei voi sanoa, etteikö mökkeily kiinnostaisi suomalaisia nuoria!

– Erityisesti nuorille haluaisin korostaa ammattitaitoisen välittäjän merkitystä asunto- ja kiinteistökaupassa. Asuinhuoneiston, omakotitalon tai mökin ostamisessa on syytä olla tarkkana, eikä antaa ensivaikutelman tai tunteiden sokaista. Kohteen todellinen kunto ja mahdolliset korjaustarpeet kustannuksineen kannattaa selvittää huolella ennen ostopäätöstä, eikä itseään kannata laittaa taloudellisesti liian tiukille.

Ota yhteyttä, niin keskustellaan aiheesta lisää:

Jukka Rantanen
Toimitusjohtaja, Sp-Koti Oy
050 341 1391, jukka.rantanen@spkoti.fi

Henna Mikkonen
Pääekonomisti, Säästöpankkiryhmä
040564 7918, henna.mikkonen@saastopankki.fi

Sp-Koti on Säästöpankkiryhmään kuuluva, franchising-pohjalta toimiva ja aidosti paikallinen kiinteistönvälitysketju, joka palvelee asiakkaita yli 80 toimipisteessä eri puolilla Suomessa. www.spkoti.fi www.saastopankki.fi

Avainsanat: