Kovan rahan vuokra-asuntotuotanto ei vastaa tämän päivän asumisen tarpeisiin

Korona-aika ja etätöiden yleistyminen ovat muuttaneet suomalaisten asumisen tarpeita. Lisäneliöiden tarve näkyy omakotitalojen ja rivitaloasuntojen kysynnän ja kauppamäärien voimakkaana kasvuna kaikkialla Suomessa. Vapaarahoitteisessa omistusasuntotuotannossa kuluttajien lisäneliöiden tarpeisiin on reagoitu – toisin kuin vuokra-asuntojen rakentamisessa, jossa asuntokoot päin vastoin pienenevät entisestään.

– Asumisen trendit ovat muuttuneet. Korona ja akuutti lisätilan tarve ovat saaneet suomalaiset hakeutumaan pienistä kerrostaloasunnoista pihallisiin pientaloihin. Monilla paikkakunnilla on tällä hetkellä huutava pula isoista kerrostaloasunnoista, rivitaloasunnoista ja omakotitaloista. Pienten asuntojen kysyntä sen sijaan on selvästi vähentynyt, mikä näkyy myös toteutuneissa kauppamäärissä, sanoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen. 

– Uusissa vapaarahoitteisissa kerrostalokohteissa asuntojen keskikoot ovat kasvaneet jo jonkin aikaa. Asuntojakauma on muuttunut kysynnän seurauksena. Perheasuntoja rakennetaan nyt selvästi enemmän kuin vuosina 2014–2019, jolloin asuntorahastot ostivat paljon kokonaisia kerrostaloja. Niissä lähes kaikki asunnot olivat pieniä yksiöitä ja kaksioita, koska ne kiinnostivat eniten asuntosijoittajia. 

– Parin viime vuoden aikana rakentajat ovat ottaneet paremmin huomioon omistusasujien toiveet isommista asunnoista. Asiaan on vaikuttanut myös se, että monista uudiskohteista perheasunnot on varattu heti ja ne ovat menneet pieniä asuntoja nopeammin kaupaksi, sanoo Rantanen. – Uusissa vuokratalokohteissa asuntojen koot sen sijaan pienenevät entisestään. Asuntojen keskikoot ovat laskeneet selvästi.

– Vuokra-asuntotuotannossa tehdään asunnoista nyt niin pieniä kuin vain mahdollista. Jos ajatellaan asumisen preferenssejä, kannattaisi pohtia, kuinka järkevää tämä on pitkällä tähtäimellä.

– Vuokra-asuntotuotannossa haetaan koko ajan maksimineliövuokraa. Ainoa tapa maksimoida neliöhinnat ja vuokratuotto on pienentää asuntokokoa, sanoo Rantanen. – Uusien asuntojen neliömäärien supistuksilla kikkaillaan, jotta vuokrat saadaan tuntumaan kohtuullisilta suhteessa tarjolla oleviin vanhoihin asuntoihin. Esimerkiksi Hämeenlinnassa on 100 vuokra-asunnon uudiskohde, jossa kolmiot ovat vain 44 m2:n kokoisia. Vuokra tullee olemaan niissä suunnilleen sama kuin vanhoissakin kolmioissa, mutta neliöitä on noin 30 vähemmän. Arjen asumisviihtyvyyden kannalta se on paljon.

– Jää nähtäväksi, miten hyvin 44 m2:n kolmiot käyvät tulevaisuudessa kaupaksi, jos asunnot ostanut sijoittajataho päättää jonakin päivänä alkaa myymään niitä, Rantanen jatkaa. – Markkinaehtoisessa tekemisessä on aina se huono puoli ja riski, ettei välttämättä tule mietittyä asioita 10–20 vuotta eteenpäin.

Ei vuokrasääntelylle

– En kannata 1990-luvulla alas ajetun vuokrasääntelyn palauttamista vuokrankorotusten hillitsemiseksi tai sitä, että rakentamisessa alettaisiin säännellä asuntojen keskikokoa. Sääntely ei ole tätä päivää. Sen negatiiviset seuraukset olisivat hyötyjä selvästi suuremmat, sanoo Rantanen. – Vuokrasääntelyn seurauksena sijoittajien kiinnostus asuntosijoittamiseen laskee ja rakentaminen vähenee. 

– Myös ekonomistit torjuvat harvinaisen yksimielisesti vuokrasääntelyn. Sijoittajien kiinnostuksen ja tarjonnan vähenemisen lisäksi riski asuntojen kunnossapidon laiminlyönteihin kasvaa, jos asunnoista ei saa riittävän hyvää tuottoa, sanoo Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen. – Ruotsi on hyvä esimerkki vuokrasääntelyn toimimattomuudesta. Esimerkiksi Tukholmassa on jopa 20 vuoden jonot vuokra-asuntoihin.

– Vuokrasääntely voi tukahduttaa markkinan kokonaan, kuten Berliinissä on tainnut käydä. Siellä vuokrasääntelystä on nyt luovuttu vain reilun vuoden kokeilun jälkeen, jatkaa Rantanen. 

– Koronavuoden uusin ilmiö vuokra-asuntomarkkinoilla on se, että vuokralaiset ovat alkaneet tehdä tarjouksia vuokrapyynnöistä. Tämä kertoo siitä, että vuokra-asunnoista alkaa paikoin olla niukan kysynnän vuoksi ylitarjontaa, Rantanen kertoo.

Ota yhteyttä, niin keskustellaan aiheesta lisää:

Jukka Rantanen
Toimitusjohtaja, Sp-Koti Oy
050 341 1391, jukka.rantanen@spkoti.fi

Henna Mikkonen
Pääekonomisti, Säästöpankkiryhmä
 040 564 7918, henna.mikkonen@saastopankki.fi

Sp-Koti on Säästöpankkiryhmään kuuluva, franchising-pohjalta toimiva ja aidosti paikallinen kiinteistönvälitysketju, joka palvelee asiakkaita yli 70 toimipisteessä eri puolilla Suomessa. www.spkoti.fi www.saastopankki.fi

Avainsanat: