Maatilojen kriisi herättää suurta huolta Säästöpankissa: ”Ruoantuotannon hiipuminen on uhka Suomen huoltovarmuudelle”
Maatalouden ahdinko uhkaa Suomen huoltovarmuutta. Säästöpankin mukaan moni tilallinen pohtii nyt lopettamista, millä olisi vakavat seuraamukset huoltovarmuudelle. Maataloutta kurittava tuotantokustannusten nousu, lannoitepula ja rahoituksen vaikeutuminen uhkaavat kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuutta. Turvaamalla tilojen rahoitus turvattaisiin kotimaisen ruoantuotannon jatkuvuus koko maassa myös poikkeusaikoina.
”Suomen huoltovarmuus on uhattuna, mikäli kotimainen ruoantuotanto loppuu”, tiivistää Säästöpankkiryhmän yritysliiketoiminnan johtaja Kari Suutari ytimekkäästi.
Suomalaisilla maatiloilla ei mene nyt hyvin. Ukrainan sodan myötä polttoaine-, rehu- ja lannoitekustannukset ovat karkaamassa pilviin, sillä lannoitteissa käytettävästä typestä ja kaliumista noin 80 % tulee Venäjältä ja Ukrainasta.
Moni tilallinen saattaa nyt pohtia lopettamista. Jos näin käy, poikkeustilanteissa yhä harvemmat kotimaiset maatilat joutuisivat kantamaan vastuun koko Suomen elintarvikesaatavuudesta.
”Suomelle on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että meillä on elinvoimainen maatalous ja ruoan raaka-aineiden tuotanto koko maassa, Itä- ja Pohjois-Suomea unohtamatta”, Suutari korostaa.
”Poikkeustilanteessa markkinat eivät toimi normaalisti, jolloin elintarvikkeiden tuominen ulkomailta voi olla vaikeaa. Korona opetti, että tarvitsemme hajautettuja ketjuja. Suomen pitää ylläpitää vahvaa omavaraisuutta ruokatuotannossa”, Suutari summaa.
Säästöpankki peräänkuuluttaa: Valtion takaukset turvaisivat ruokatuotannon säilymisen koko Suomessa
Maatilojen rahoituksen turvaamisella turvattaisiin kotimaisen ruoantuotannon jatkumo Suomessa. Etenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa valtion takaamilla lainoilla on kriittinen vaikutus toiminnan jatkuvuuden kannalta.
”Valtion lainojen takaus on tärkeä, koska silloin pankit voivat tehdä oman osuutensa eli myöntää lainoja maatiloille”, Suutari lisää.
Rahoituksen turvaaminen on yksittäinen toimenpide, jolla kotimaista ruokaa on pöydissä ja kaupoissa jatkossakin.
”Suomelle on luvassa herätys: omaa ruokatuotantoa on välttämätöntä ylläpitää yli ajan, vaikka hyvinä aikoina kiusaus luopua siitä esimerkiksi kustannussyistä houkuttaa. Raaka-aineriippuvuudesta emme pääse, mutta omavaraisuuden toive kasvaa koko ajan. Ihmiset katsovat tarkemmin, onko tuote meillä tuotettu ja tehty. Miksi tehdä tuote muualla, kun tietyt asiat olisi hyvä tehdä täällä”, Suutari pohtii.
”Tuottajahinta ylös” – näin kuluttajat ymmärtävät hintojen korotukset
Säästöpankkiryhmän pääekonomistin Henna Mikkosen mukaan havaittavissa on asenneilmapiirin muutos: esimerkiksi tämänhetkinen öljyn hinnannousu ei hermostuta kuluttajia niin paljon, kun he ymmärtävät, mistä se johtuu. Kuluttajat voivat tässä tilanteessa suhtautua ymmärtäväisemmin myös elintarvikkeiden hinnannousuun.
”Moni kuluttaja olisi ehkä valmis maksamaan lisää elintarvikkeista, jos hinnannoususta hyötyisi erityisesti suomalainen tuottaja”, Mikkonen toteaa.
Jos tuottajat saisivat enemmän tuloja, he voisivat pitää tilat käynnissä. Jos tuottajahinta ei nouse, moni laittaa pillit pussiin.
Näin tuet kotimaista huoltovarmuutta ja ruoantuotantoa:
1. Osta kotimaista
Osta ensisijaisesti Suomessa tuotettuja ja suomalaisista raaka-aineista tehtyjä elintarvikkeita. Mutta ole tarkkana! Kaikki suomalaiselta kuulostavat tuotteet eivät ole kotimaisia.
2. Lue tarkasti tuotemerkinnät ja leimat
Tarkista tuotteen merkinnät, kuten raaka-aineen alkuperä ja onko elintarvike tuotettu Suomessa. Hyvää Suomesta -merkki kertoo, että pakatun elintarvikkeen raaka-aine on kotimaista ja työ on tehty Suomessa. Hyvää Suomesta -merkityissä tuotteissa liha, kala, muna ja maito ovat aina 100 % suomalaista. FI-alkuinen lihantarkastusleima taas paljastaa, että tehdas sijaitsee Suomessa, mutta raaka-aine voi tulla myös muualta. Avainlippu taas kertoo pääosin Suomessa tehdystä työstä.
3. Ymmärrä hintojen nousun syyt
Poikkeustilanteessa hinnat voivat nousta. On hyvä ymmärtää, mikä vaikutus globaalilla tilanteella on hintoihin Suomessa, ja toimia niin, että ostokäyttäytymisellä tukee suomalaisia tuottajia ja yrittäjiä.
Lisätiedot:
Kari Suutari
Säästöpankkiryhmä, liiketoimintajohtaja / yritysasiakkaat,
044 207 1905, kari.suutari@saastopankki.fi
Henna Mikkonen
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti
040 564 7918, henna.mikkonen@saastopankki.fi
Säästöpankkiryhmä on edistänyt yksilön ja yhteisön taloudellista hyvinvointia jo 200 vuoden ajan. Tahdomme, että meidät tunnetaan rohkeudesta, asiantuntijuudesta ja intohimosta tehdä erinomaista asiakastyötä. Säästöpankkiryhmän muodostavat paikalliset Säästöpankit ympäri Suomen sekä Säästöpankkikeskus. Tarjoamme asiakkaillemme kattavien vähittäispankkipalvelujen lisäksi sijoittamisen, kodinvaihdon ja vakuuttamisen palveluja. Säästöpankkien asiakkaina on lähes 10 % suomalaisista pienistä pk-yrityksistä.
Avainsanat:
