Ruuhkavuosi-ikäiset varautuvat talouden kriiseihin parhaiten – suurituloisilla ja nuorimmilla vähiten tietoa tulojen äkkiromahduksen suuruudesta
Säästöpankki tutki suomalaisten suhtautumista äkillisiin tulojen menetyksiin ja niihin varautumiseen. Noin joka viides (18 %) sanoi tietävänsä tarkkaan, minkä verran tulot tippuisivat esimerkiksi työttömyyden tai sairauden sattuessa. Yhtä usealla (19 %) ei ole lainkaan tästä tietoa. 66 % on varautunut ja yleisintä varautuminen on ruuhkavuosi-ikäisillä.
Säästöpankin tutkimuksen mukaan 73 % suomalaisista sanoi tietävänsä tarkkaan (18%) tai suurin piirtein (55 %), kuinka paljon heidän tulonsa tippuisivat työttömyyden tai sairauden sattuessa kohdalle.
”Luku on mielestäni ilahduttavan korkea. Tosin luulo ei aina ole tiedon väärti, joten hyvä on etukäteen selvittää, miten omalla kohdalla kävisi”, Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen muistuttaa.
Etenkin nuorille aikuisille voi tulla yllätyksiä, sillä 30 % 18–29-vuotiaista ei tiedä lainkaan, kuinka paljon tulot tippuisivat sairauden tai työttömyyden sattuessa kohdalle. Sen sijaan yli 60-vuotiaista lähes joka kolmas (29 %) sanoo tietävänsä tarkkaan, kuinka paljon tulot tippuisivat.
Suurituloiset tietämättömimpiä tulojen tippumisen vaikutuksista
Pienituloiset (alle 13 500/vuosi tienaavat) ovat keski- ja suurituloisia paremmin tietoisia tulotasonsa pudotuksesta. Pienituloisista 32 % tietää tarkkaan, miten tulojen romahtaminen vaikuttaisi omaan talouteen.
”Tämä on ymmärrettävää, sillä pienituloiset joutuvat muutenkin tarkemmin pohtimaan rahojen riittävyyttä. Samalla tämä on myös ilahduttavaa, sillä usein eri kyselytutkimuksessa nousee esiin, että suurituloiset ovat osaavampia talousasioissa”, Mikkonen huomauttaa.
Suurempi tuloisissa vain 4 % 54 000–67 499 € tienaavista tietää tarkkaan, miten äkkimuutos vaikuttaisi. Samasta ryhmästä 23 %:lla ei ole mitään käsitystä siitä, kuinka paljon heidän tulonsa tippuisivat.
”Myös keski- ja suurituloisten kannattaa selvittää, kuinka paljon tulojen pudotus omalla kohdalla olisi. Mitä suuremmat tulot, sitä isommalla prosentilla myös tulotaso tippuu esimerkiksi työttömyyden kohdatessa. Tällöin suurituloisenkin arkeen voi olla tarve tehdä merkittäviäkin muutoksia rahankäytön osalta”, Mikkonen muistuttaa.
Koronavuosi laittoi vauhtia varautumiseen: ruuhkavuosi-ikäiset innokkaimpia varautujia
66 % vastaajista on jotenkin varautunut tulojen putoamiseen. Suosituin varautumiskeino on säästäminen ja sijoittaminen (37 % vastaajista).
Ikäryhmittäin tarkasteltuna varautuminen on yleisintä 30–39-vuotiailla, joista 72 % on varautunut tulojen tippumiseen jollakin tavoin: heistä 45 % on varautunut sijoittamalla, 45 % kulutusta sopeuttamalla (osa siis molemmin tavoin).
”Koronavuosi on näyttänyt, miten suuri merkitys varautumisella on. Liekö 90-luku jättänyt näihin ”laman lapsiin” varovaisuuden ja halun varautua myös vaikeampiin aikoihin? Tässä iässä voidaan myös hankkia lapsia, jolloin moni havahtuu miettimään oman taloutensa riskejä”, Mikkonen pohtii.
Pienituloisilla tietoisuus tulojen putoamisen määrästä oli parempaa kuin suurempi tuloisilla, mutta käytännön varautuminen heillä on vähäisempää.
”Tämä on helppo selittää sillä, että pienituloisilla ei aina rahat riitä säästämiseen ja kulutuksen sopeuttaminenkin voi olla hankalaa, jos rahat ovat tiukalla. Kannustan kuitenkin kaikkia omien mahdollisuuksiensa puitteissa säästämään edes vähän – pienilläkin summilla pääsee alkuun”, Mikkonen lisää.
Eri varautumisvaihtoehdoista miehet (39 %) suosivat hieman naisia (36 %) enemmän säästämistä tai sijoittamista, kun naiset taas ovat enemmän valmiita sopeuttamaan kulutustaan (38 % vrt. miehet 33 %).
Säästöpankin kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää työssäkäyvien suomalaisten tietämys tulojensa putoamisen suuruudesta työttömäksi tai sairauspäivärahalle joutuessaan ja varautumisen taso tähän tilanteeseen. Tiedot kerättiin sähköisenä kyselynä 26.–29.1.2021 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset palkansaajat.
Lisätiedot:
Henna Mikkonen
Säästöpankkiryhmä, pääekonomisti
henna.mikkonen@saastopankki.fi, 040 564 7918
Säästöpankkiryhmä edistää yksilön ja yhteisön taloudellista hyvinvointia. Tahdomme, että meidät tunnetaan rohkeudesta, asiantuntijuudesta ja intohimosta tehdä erinomaista asiakastyötä. Säästöpankkiryhmän muodostavat paikalliset Säästöpankit ympäri Suomen sekä Säästöpankkikeskus. Tarjoamme asiakkaillemme kattavien vähittäispankkipalvelujen lisäksi sijoittamisen, kodinvaihdon ja vakuuttamisen palveluja.
Avainsanat:
