Säästöpankkiryhmän Digitutka: 22 % suomalaisista on luovuttanut pankkitunnuksensa läheiselleen
Säästöpankkiryhmän Digitutka -kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset tiedostavat hyvin verkkorikollisuuden uhkia, sillä 75 % suomalaisista tunnistaa huijausyritysten lisääntyneen kuluneen vuoden aikana. Samalla asiakkaiden odotukset pankin valvontaa kohtaan kasvavat. Laaja enemmistö arvioi osaavansa toimia turvallisesti, mutta useampi kuin joka viides on luovuttanut henkilökohtaiseksi tarkoitetut pankkitunnuksensa läheisensä tietoon. Joulukuu on yksi vuoden vilkkaimmista huijaussesongeista, joten juuri nyt on erityisen tärkeää pysyä valppaana.
Kyselytutkimuksen mukaan eniten suomalaisia huolestuttavia digiturvallisuusuhkia ovat haittaohjelmat (46 %), tietomurrot (45 %) sekä kalasteluyritykset ja verkkohuijaukset (44 %). Todennäköisimmin suomalaiset arvioivat kohtaavansa huijausyrityksen sähköposti- tai tekstiviestinä, joka ohjaa klikkaamaan linkkiä huijaussivustolle. Noin puolet nuorista aikuisista eli 18–29-vuotiaista piti sosiaalista mediaa todennäköisenä alustana huijausyrityksille, mikä oli selvästi enemmän kuin koko väestössä keskimäärin.
90 % kaikista vastaajista oli sitä mieltä, että omalla huolellisuudella on tärkeä rooli verkkorikollisuudelta suojautumisessa. Reilu 80 %:n enemmistö kertoi esimerkiksi hyödyntävänsä maksukorteissaan turvarajoja ja huolehtivansa laitteidensa tietoturvasta pitämällä niiden käyttöjärjestelmäpäivitykset ajan tasalla. Kuitenkin peräti 22 % suomalaisista on luovuttanut pankkitunnuksensa toiselle henkilölle, kuten perheenjäsenelle, jonkin asian hoitamista varten. Nuorista aikuisista, eli 18–29-vuotiaista, näin on tehnyt jopa 31 %.
”Tuloksista nähdään, että suomalaiset tiedostavat hyvin digitaaliseen turvallisuuteen liittyviä riskejä ja pyrkivät aktiivisesti suojautumaan niiltä. Kuitenkin tulos siitä, että noinkin suuri osuus on luovuttanut pankkitunnuksensa läheisensä tietoon, on huolestuttava. Pankkitunnukset on tarkoitettu vain henkilökohtaiseen käyttöön, ja siitä ei tulisi lipsua edes perheenjäsenten kohdalla”, korostaa petostorjunnan asiantuntija Mikko Liljavirta Säästöpankkiryhmästä.
Enemmistö asiakkaista toivoo pankilta omien maksutapahtumiensa aktiivista valvontaa
Oma osaaminen verkkorikollisuudelta suojautumiseen liittyen huoletti vain 15 % vastaajista. Tämä korostui yli 50-vuotiailla vastaajilla (n. 20 %) selvästi enemmän kuin nuoremmissa ikäluokissa (11 %). Oma osaaminen huoletti naisia enemmän kuin miehiä.
”Huijaukset ovat olleet viime vuosina koko ajan yleistyvä vitsaus, ja siihen nähden omasta osaamisesta huolestuneiden osuus on yllättävänkin pieni. Verkkorikollisuuden kehittyessä jatkuvasti myös omaa tietoisuutta uusista uhista kannattaa päivittää seuraamalla uutisointia ja pankkien ohjeistuksia, sillä kaikki tämän vuoden suojautumistoimet eivät ehkä riitä enää ensi vuonna. Ja toki samaan aikaan asiakkaiden odotukset pankkien roolista talousrikollisuuden torjunnassa kasvavat”, kertoo Säästöpankkiliiton vt. toimitusjohtaja Kai Koskela.
78 % vastaajista on sitä mieltä, että pankin pitäisi valvoa pankkiasiointia ja varoittaa, kun tilillä havaitaan epätavallisia maksuja. Peräti 65 % vastaajista haluaa, että pankki viivästyttää tai estää epätavallisia maksuja, ja ainoastaan 4 % vastaajista oli tästä täysin eri mieltä. Tämä viittaa siihen, että osa suomalaisista toivoisi turvallisuuden parantamista käyttökokemuksen kustannuksella, vaikka aiemmin suuri osa asiakkaista on asettanut käytön helppouden ykköskriteeriksi.
”Koko toimialalla on tehty runsaasti toimia digiturvallisuuden parantamiseksi. Samaan aikaa myös rikolliset etsivät jatkuvasti uusia keinoja iskeä kuluttajien kukkaroon. Tämä on jatkuva kilpajuoksu, jossa pyrimme tasapainottelemaan niin, että turvatoimenpiteitä on asiakkaille tarjolla riittävästi ja pystymme samalla kuitenkin mahdollistamaan asiakkaillemme sujuvan asiointikokemuksen”, Koskela toteaa.
Finanssiala ry muistuttaa oman huijausten vastaisen kampanjansa tiimoilta siitä, että pankkien korvausvastuun kiristäminen saattaisi jopa kannustaa rikollisia tekemään yhä enemmän huijauksia. Pankkien asiakkaat tuudittautuisivat vääränlaiseen turvallisuudentunteeseen ja varovaisuus saattaisi unohtua, jos joku muu oletusarvoisesti korvaisi menetetyt varat. Tämä kannustaisi rikollisia uusien huijausten kehittämiseen.
Säästöpankkiryhmä varoittaa: Joulu on yksi verkkohuijausten huippusesongeista
Verkkorikollisuus elää samassa vuosirytmissä kuin tavalliset ihmiset. Joulukuussa ihmiset ovat tavallista enemmän ostoksilla ja lähettävät paketteja, jolloin huijausyritys saattaa tulla esimerkiksi joululahjalähetykseen liittyvän sähköposti- tai tekstiviestin muodossa. Joululahjaostoksilla kannattaa kiinnittää erityistä huomiota myös kauppapaikan luotettavuuteen.
”Jos tilaa joululahjaa verkkokaupasta, joka ei ole yleisesti luotettavaksi tunnettu toimija, sen taustaa kannattaa tutkia tarkemmin, ennen kuin syöttää sivustolle omia maksutietojaan. Myös nettikirpputoreilla ja vastaavilla kaupankäyntialustoilla liikkuu huijareita. Alustan maksu- ja toimituskäytäntöihin kannattaa tutustua huolella, niin tunnistat helpommin, jos huijari yrittää kalastella tietojasi alustan käytännöistä poiketen”, Liljavirta toteaa.
Kolme vinkkiä turvalliseen digiasiointiin:
- Varo viestillä saapuvaa linkkiä. Älä kirjaudu linkkien kautta mihinkään pankkitunnuksilla.
- Älä luovuta pankkitunnuksiasi kenellekään toiselle, edes perheenjäsenelle tai viranomaiselle. Pankki tai viranomaiset eivät koskaan pyydä kertomaan pankkitunnuksia tai salasanoja.
- Kun kirjaudut virallisiin palveluihin pankkitunnuksilla, älä siirry sivulle hakukoneen kautta. Kirjoita sivun osoite huolellisesti suoraan osoitekenttään.
”Tärkeä hälytysmerkki huijausten tunnistamisessa on myös kiireen tai hädän tunne. Huijarit pyrkivät usein saamaan uhrinsa toimimaan niin nopeasti, että he eivät ehtisi pysähtyä kyseenalaistamaan huijarin ohjeita. Tärkeintä on siis pysähtyä rauhassa miettimään, mitä tarkalleen on tekemässä”, Liljavirta lisää.
Säästöpankkiryhmän teettämä Digitutka-kyselytutkimus toteutettiin verkkokyselynä 15.–18.11.2024 ja siihen vastasi 1012 henkilöä. Kohderyhmänä oli valtakunnallisesti edustava otos yli 18-vuotiaista suomalaisista. Tutkimuksen toteutti YouGov Finland.
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Kai Koskela
Säästöpankkiliiton vt. toimitusjohtaja
+358 40 549 0430
kai.koskela@saastopankki.fi
Säästöpankkiryhmä on edistänyt yksilön ja yhteisön taloudellista hyvinvointia jo yli 200 vuoden ajan. Tahdomme, että meidät tunnetaan rohkeudesta, asiantuntijuudesta ja intohimosta tehdä erinomaista asiakastyötä. Jaamme osan tuloksestamme paikallisen yhteisön hyvinvointiin, koulutukseen ja tutkimukseen. Säästöpankkiryhmän muodostavat paikalliset Säästöpankit ympäri Suomen sekä Säästöpankkikeskus. Tarjoamme asiakkaillemme kattavien vähittäispankkipalvelujen lisäksi sijoittamisen, kodinvaihdon ja vakuuttamisen palveluja.
Avainsanat:
