Kilpailu nuorten ajasta, alan vetovoimaisuus ja työllistyminen ovat musiikkikoulutuksen tulevaisuuden haasteita

Musiikkialan toimijat ovat yhtä mieltä siitä, että suomalainen musiikkikoulutus ei ole kriisissä. Edessä on kuitenkin haasteita, jotka voidaan ratkaista yhteistyötä tiivistämällä.

Taideyliopiston Sibelius-Akatemia kutsui musiikkialan ammattilaiset keskustelemaan suomalaisen musiikkikoulutuksen tilasta ja tulevaisuudesta 18. marraskuuta. Teemoiksi nousivat suomalaisten ja ulkomaalaisten muusikkojen osuus ammattiorkestereissa, musiikkialan koulutuspaikkojen riittävyys, alan vetovoimaisuus ja musiikin harrastaminen. Vilkasta keskustelua pohjusti viisi valmisteltua puheenvuoroa. Tilaisuuteen osallistui noin sata henkeä.

Koulutetaan mahdollisimman hyviä muusikkoja

Alkusyksyllä julkisuudessa esitettiin huoli siitä, että ulkomaalaiset hakijat menestyvät suomalaisia paremmin orkesterien koesoitoissa. Radion sinfoniaorkesterin intendentin Tuula Sarotien mukaan orkesteriin on kymmenen viime vuoden aikana rekrytoitu ulkomaalaisia muusikkoja aiempaa enemmän.

- Tämän olemme kokeneet pelkästään rikastuttavaksi. Orkesterin soinnin kannalta on tärkeintä, että jokaisessa instrumenttiryhmässä on aktiivisia ja näkemyksellisiä muusikkoja. Jokaisen uuden rekrytoinnin pitäisi tehdä orkesterista vähän aiempaa parempi.

Myös Sibelius-Akatemian rehtori emeritus Tuomas Haapanen asetti huolen kyseenalaiseksi.

- Jos koesoitoissa menestyneiden joukkoon on valikoitunut ulkomaalaisia, merkitseekö se sitä, että suomalaiset muusikot ovat huonoja tai heidän koulutuksensa on huonoa? Onko koesoittomenestys vedenpitävä mittari tälle? Minusta on harhakäsitys, että vain orkesteristemmoja soittamalla kasvatettaisiin ammattitaitoisia muusikkoja. On tarpeen kouluttaa mahdollisimman hyviä muusikkoja ja luoda valmiuksia ammattiin, ei eritellä solisteja ja orkesterisoittajia.

Musiikkiala houkuttelevaksi työnantajaksi

Useassa puheenvuorossa pohdittiin, kiinnostaako ala nuoria työpaikkana. Monella musiikkia ammatikseen harkitsevalla on käsitys, että alalle ei mahdu eivätkä palkat ole riittäviä. Pop & Jazz Konservatorion rehtori Janne Murto pohti, onko sinfoniaorkesteri suomalaisille nuorille enää houkutteleva työympäristö. Murron mukaan kulttuurialan työllistymistä on kuitenkin vaikea tilastoida, sillä työllistyminen ei ole yhtä suoraviivaista kuin ammattiopinnoissa keskimäärin.

Keski-Helsingin musiikkiopiston rehtori Petri Aarnio muistutti, että musiikilla on tulevaisuudessa yhä suurempi merkitys hyvinvoinnin kannalta. Hänen mielestään musiikkiterapeuttien ja terveydenhoitajien väliin mahtuisi uusi ammattikunta. Musiikkihoiva-ala on tulevaisuuden ala.

Vaikka musiikkialan työttömyysaste on alhaisempi kuin muilla kulttuurialoilla – musiikkialan perustutkinnon suorittaneilla alle 7 prosenttia –, alalta on vähennetty tai esitetty vähennettäväksi sekä perus- että ammattikorkeakoulutuksen aloituspaikkoja.

Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Maarit Palonen peräänkuulutti koulutuskentän työnjaon uudelleentarkastelua.

- Alan koulutuksessa on tärkeä löytää tasapaino ja jatkumo eri koulutusasteiden välillä. Myös korkeakoulusektorin välistä työnjakoa tulisi kehittää. Tarkoitus on muodostaa korkeakoulujen koulutusvastuiden kokonaisuus, joka olisi nykyistä selkeämpi, suurempiin kokonaisuuksiin keskittyvä ja antaisi korkeakouluille nykyistä joustavammat mahdollisuudet vastata työvoimatarpeisiin.

Haasteena kilpailu nuorten ajasta

Nykylapsia ja -nuoria on vaikeaa saada sitoutumaan pitkäjänteiseen musiikkiharrastukseen. Musiikkiopistoihin on tulijoita, mutta oppilaita on vaikea saada pysymään harrastuksen parissa. Tarvitaan hyviä pedagogeja, harrastukseen kannustavia lasten vertaisryhmiä ja yhteys vanhempiin.

Moni keskustelija oli sitä mieltä, että laaja harrastajapohja mahdollistaa myös huiput. Tällä hetkellä erityisesti harvinaisempiin instrumentteihin, kuten oboeen ja fagottiin, on vaikeaa löytää riittävästi harrastajia. Musiikkiharrastukseen innostaa muun muassa orkestereiden tekemä yleisötyö. RSO:n intendentin Tuula Sarotien mukaan orkesterit tekevät lasten ja nuorten parissa enemmän töitä kuin koskaan aikaisemmin.

Sibelius-Akatemian dekaani Tuomas Auvinen kertoi akatemian olevan kehittämässä opetussuunnitelmaansa niin, että opiskelija voi paremmin rakentaa yksilöllisen opintopolkunsa. Opiskelija voi keskittyä tiettyyn asiaan ja hioa sen huippuunsa tai kasvaa laaja-alaiseksi musiikin moniosaajaksi.

- Musiikkikouluttajien yhteisiä foorumeita tarvitaan jatkossakin. Olemme mielellämme myös opetus- ja kulttuuriministeriön keskustelukumppanina valtakunnallisen ammattikoulutuksen suunnittelussa.

Sibelius-Akatemia järjesti avoimen keskustelutilaisuuden vastauksena syksyllä julkisuudessa käytyyn keskusteluun, jossa suomalaisen musiikkikoulutuksen esitettiin olevan kriisissä.

Lisätietoja:
Elisa Ylinen
viestintä- ja markkinointipäällikkö
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
elisa.ylinen@siba.fi
puh. 040 710 4280

Taideyliopiston Sibelius-Akatemia vastaa musiikin alan ylimmästä opetuksesta Suomessa. Se kouluttaa itsenäiseen taiteelliseen työhön kykeneviä taiteilijoita, pedagogeja ja musiikin asiantuntijoita. Taideyliopisto aloitti toimintansa vuoden 2013 alussa, kun Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu yhdistyivät.

www.siba.fi | www.uniarts.fi

Avainsanat: