• news.cision.com/
  • Taitotalo/
  • Osaamiskartoitus auttoi Prysmian Group Finlandia kohdentamaan kunnossapitoasentajien koulutuksen todelliseen tarpeeseen

Osaamiskartoitus auttoi Prysmian Group Finlandia kohdentamaan kunnossapitoasentajien koulutuksen todelliseen tarpeeseen

Report this content

Prysmian Group Finland kartoitti yhdessä Taitotalon kanssa kunnossapitoasentajien osaamisen. Nyt asentajille tarjotaan koulutusta aiheisiin, joissa heillä on eniten kehitysmahdollisuuksia. Koulutusten ansiosta kunnossapidon prosessi on nopeutunut.

Kirkkonummen ja Siuntion kuntien rajalla Pikkalassa sijaitseva Prysmian Group Finlandin tehdas on viime vuosina ollut tapahtumien keskipisteessä. Tehtaalla valmistetaan meri- ja maakaapelia sekä matalajännitekaapelia. Maaliskuussa 2022 yhtiö ilmoitti 100 miljoonan euron tehdasinvestoinnista. Kesäkuussa 2023 uutisoitiin vielä uudesta, 120 miljoonan euron investoinnista. Investoinnit tuovat merkittävää lisäkapasiteettia tehtaan merikaapelin tuotantoon.

Prysmian Group toimii yli 50 maassa. Sillä on yhteensä 108 tehdasta ja noin 30 000 työntekijää. Suomessa on Pikkalan lisäksi tehdas myös Oulun Ruskossa.

Taito-testistä tuli Pikkalassa osaamiskartoitus

Osana yrityksen kehittämistä yritys alkoi parantaa myös kunnossapitoasentajien osaamista. Ennen koulutuspäätöksiä he halusivat tietää, mitä koulutusta asentajat erityisesti tarvitsevat.

Kunnossapitopäällikkö Toni Haakana kuuli Taitotalon Taito-testistä kollegaltaan, jolla oli kokemusta Taitotalon palveluista aiemmassa työpaikassaan.

– Tulosten perusteella voisimme suunnitella, mitä koulutusta tarvitsemme. Siitä ajatus lähti liikkeelle, Haakana sanoo.

Haakanan mukaan Prysmianin Pikkalan tehtaalla on avoin ja vastaanottavainen työilmapiiri. Hänellä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa kunnossapidon toteuttamiseen. Käytännössä se tarkoittaa, että omat ja tiimien ideat saa usein läpi. Siksi Taito-testikin saatiin toteutukseen melko nopeasti.

Pikkalassa Taito-testiä alettiin kutsua osaamiskartoitukseksi.


Pikkalan tehtaan kunnossapito kattaa kolme osa-aluetta: korjaava, ennakoiva ja kiinteistökunnossapito. Kaikista näistä vastaa kunnossapitopäällikkö Toni Haakana (vasemmalla). Tehtaalla on lisäksi oma kunnossapidon investointeihin keskittyvä projektiryhmä.

Tuotantolaitteiden kunnossapidossa työskentelee kolmisenkymmentä henkilöä. He ovat toimihenkilöitä ja kunnossapitoasentajia. Kuvassa keskellä työnjohtaja Tommi Mäkinen ja oikealla kunnossapitoasentaja Pasi Toivanen.  Kuva on otettu tehtaan rannassa ja taustalla näkyy yksi merikaapelin laskualuksista.

Laaja ja kattava kartoitus varmisti perusteelliset tulokset

Kartoitukseen valittiin Taitotalon vakiokysymysten lisäksi Prysmianin itse laatimia kysymyksiä, jolloin testistä saatiin Pikkalan tehtaalle räätälöity kokonaisuus. Mekaanisille asentajille ja sähköasentajille tehtiin eri kartoitukset.

– Aiheiksi valittiin muun muassa kaapeliosaamista eli osaamista tehtaan prosesseihin liittyen, hydrauliikkaa, vianhakua, piirustusten lukua, laakerointia ja koneiden linjauksia. Myös turvallisuuteen liittyviä asioita kysyttiin. Kartoitus koostettiin niin, että tulosten avulla voitaisiin tarkastella osaamisen tasoa aihealueittain, Haakana sanoo.

Lähes kaikki asentajat tekivät osaamiskartoituksen. Yksi heistä oli kunnossapitoasentaja Pasi Toivanen.

– Kartoituksessa näytettiin esimerkiksi erilaisia vikatilanteita ja kysyttiin, mistä niiden kanssa lähdetään liikkeelle, Pasi Toivanen kertoo.

– Joillakin kartoituksen tekeminen kesti jopa kaksi tuntia, mutta itse sain tehdyksi sen alle tunnissa, Pasi Toivanen kertoo.

Vaikka osaamiskartoitus oli enimmäkseen kunnossapitoasentajien mielestä hyvä ja asiallinen, mahtui joukkoon muutamia soraääniäkin.

– Alkuun kentällä oli vähän skeptisyyttä sitä kohtaan, että minkä vuoksi kartoitusta tehdään. Väki pohti, pääsevätkö he oikeasti koulutuksiin. Nyt kun koulutuksia on jo järjestetty, väki on huomannut meidän olevan tämän kehittämisen kanssa tosissamme, Toni Haakana toteaa.

Aiemmin koulutukset toteutettiin tehtaan sisäisesti. Vanhemmat asentajat opettivat uusia ja näin osaaminen siirtyi eteenpäin.

Taitotalon toteuttamien koulutusten hyöty on, että koulutuksista saadaan tietoa uusista työkaluista ja työmenetelmistä, joita voidaan hyödyntää omassa työssä. Lisäksi ulkopuolinen koulutus auttaa asentajia ymmärtämään syitä, miksi asiat tehdään, kuten ne tehdään.

Aiemmin ulkopuoliset koulutukset olivat suurimmaksi osaksi lakisääteisiä peruskoulutuksia, kuten tulityökursseja ja työturvallisuuskoulutuksia.

Pikkalan tehtaan korjaavan ja ennakoivan kunnossapidon piirissä ovat kaikki tuotantokoneet, joilla kaapelia valmistetaan. Tehtaalla on vähän alle sata tuotantolinjaa. Kuvassa vasemmalta Toni Haakana, Pasi Toivanen ja Tommi Mäkinen. Taustalla hallissa näkyy valmista merikaapelia.

Kaikki asentajat pääsivät koulutukseen

Osaamiskartoitus paljasti, että mekaanisen kunnossapidon puolella kehittymismahdollisuuksia oli kunnonvalvonnassa. Sähkö- ja automaatiopuolella osaamisen kehittämisen painopisteet löytyivät sähkötekniikan perusteista ja vianhausta.

Kunnonvalvonnassa kehitysmahdollisuuksia löytyi melko monelta henkilöltä, ja siksi Prysmian järjesti kunnonvalvontakoulutuksen kaikille kunnossapitoasentajille. Lisäksi kaikille sähköasentajalle tarjottiin mahdollisuutta osallistua kunnossapidon sähkö- ja automaatiokoulutukseen. Koulutuskokonaisuuksien valinnassa auttoivat Taitotalon asiantuntijat. Koulutukset räätälöitiin yhteistyössä Prysmianille sopiviksi.

Muutamilta yksittäisiäkin koulutustarpeita nousi esiin ja niihin etsittiin ratkaisut Taitotalon koulutustarjonnasta.

– Minä kävin Taitotalossa kunnonvalvontakoulutuksessa sekä laakerien asennus- ja huoltokurssilla. Kumpikin näistä oli kaksipäiväinen, kertoo Pasi Toivanen.

Kartoitus paljasti kehittymismahdollisuuksia, mutta näytti myös asentajien vahvuuksia

– Kartoituksen perusteella saimme määriteltyä koulutusten tärkeysjärjestyksen.  Meidän ei kannata aloittaa koulutusta siitä, missä jo olemme hyviä, vaan sieltä, missä tarvetta on eniten, työnjohtaja Tommi Mäkinen sanoo.

Mäkinen toimii työnjohtotehtävissä korjaavan kunnossapidon puolella. Kunnossapitopäällikkö Toni Haakana on hänen esimiehensä ja Pasi Toivanen kuuluu Mäkisen kunnossapitotiimiin.

Mäkinen kertoo, että tuotannon puolella tukipyyntöjä tulee kunnossapitoon vähän yli 5 000 vuodessa. Mäkisen tehtävä työnjohtajana on ohjata asentajien työtä, priorisoida töitä, löytää oikea resurssi ratkomaan kutakin ongelmaa ja ennen kaikkea mahdollistaa asentajien hyvä työsuoritus.

– Tukipyynnöt voivat olla koneiden rikkoontumisia tai muita puutteita. Esimerkiksi yleisiä mekaanisia ongelmia ovat sellaiset, joissa jokin liikkuva osa on hajonnut, vaihdelaatikossa on vikaa tai ketju on katkennut. Sähköpuolella puolestaan vika voi olla, kun jokin laite lakkaa toimimasta, kone ei käynnisty tai jokin raja ei toimi, Mäkinen sanoo.

Vikaantumisesta johtuvat tukipyynnöt ovat yleensä kiireellisiä. Lisäksi on kiireettömämpiä pyyntöjä, joista osa voi vaatia isoakin suunnittelua.

Asentajien parempi osaaminen näkyy työnjohdon työssä

Asentajien koulutuksen jälkeen työnjohdon ei ole tarvinnut olla niin paljon mukana ratkomassa päivittäisiä ongelmia.

– Nykyään minulle tulevat asiat ovat valmiimmaksi mietittyjä kuin aikaisemmin, Mäkinen sanoo.

Turvallisuus on Mäkiselle, kuten koko Prysmian Groupille, yksi tärkeimmistä asioista. Mäkisen tavoitteena on tunnistaa riskejä etukäteen. Hän on esimerkiksi jalkauttanut työnaloituslomakkeen, joka liittyy riskien arviointiin ennen työn aloittamista. Nyt kehittämiseen jääkin enemmän aikaa, kun asentajat osaavat toimia tehokkaammin.


Kaapelia valmistetaan Pikkalan tehtaalla vuorokauden ympäri. Kun tieto laitteen rikkoontumisesta tulee, on kiire, sillä koneiden seisominen maksaa. Koneiden saaminen takaisin käyttökuntoon on asentajan työn hienoja hetkiä.

Koulutuksien hyödyt näkyvät selvästi päivittäisessä työssä

Koulutuksen ansiosta vikoja pystytään välttämään entistä tehokkaammin ja alkavia vikoja tunnistamaan aiemmin. Korjauksetkin saadaan suoritettua nopeammin ja turvallisemmin.

Käytännön asennustyötä tekevä Toivanen kiteyttää tähänastisen kartoitus- ja koulutusrupeaman hyödyn yhdessä lauseessa:

– Koulutuksen jälkeen meillä ovat asiat nopeutuneet melko lailla.

Koulutukseen käytetty raha maksaa itsensä takaisin melko nopeasti. Äkillisissä vikaantumisissa koneet saadaan nopeammin käyttökuntoon ja lisäksi paljon vikoja pystytään välttämään kokonaan tai havaitsemaan hyvissä ajoin, jolloin vältetään suunnittelemattomat pysähdykset.

Uusien, koulutuksesta saatujen oppien siirtyminen kunnossapitoprosessiin vaatii kuitenkin aikaa. Asentajat tuovat ehdotuksia työnjohtajalle ja sitä kautta uudet opit alkavat hiljalleen jalkautua prosesseihin.

– Koulutuksen jälkeen olen tehnyt joitain turvallisuuteen liittyviä parannuskehotuksia tiettyihin laitteisiin. Sellaisia, että siinä kohteessa voisi seuraavan kerran työskennellä turvallisemmin, Toivanen kertoo.


Pikkalassa rakennetaan muun muassa kaapelinvalmistuksessa käytettävää 185 metrin koruista tornia, joka tulee olemaan Suomen korkein rakennus. Uuden tornin perustukset ovat nyt valmiit. Tehtaan nykyinen torni on rakennettu 1974 ja sen korkeus on 75 metriä.

Yksi kouluttamisen hyödyistä on työmotivaation kasvaminen

Kunnossapitopäällikkö Haakanan korviin on viime aikoina kantautunut sellaista palautetta, että asentajien työmotivaatio on parantunut.

– Koulutuksen tulokset näkyvät heti, Haakana sanoo.

– Omalla kohdallani koulutus on helpottanut työtä ja muuttanut ajattelutapaa. Minulla on varmempi olo, Toivanen jatkaa.

Koulutuksen näkyminen KPI-mittareissa

Asentajien käymien koulutusten tehoa on pyritty todentamaan myös KPI-mittareilla.

– Olemme kolmen vuoden aikana saaneet kunnossapidon tunnusluvut kääntymään oikeaan suuntaan. Se on ollut isossa kuvassa meidän onnistumisemme viime aikoina, Haakana sanoo.

– Asentajien osaamisen kehittäminen on tosin vain yksi osa tekemistämme toimista. Meillä on meneillään kymmenkunta eri hanketta, jotka kaikki tähtäävät samaan suuntaan. Teknisten vikojen aiheuttamien tuotantokatkojen määrä ja kesto on laskusuunnassa, Haakana kertoo.

Teksti ja kuvat: Minna Moshnikoff

Teuvo Kukkonen
asiakkuuspäällikkö, teollisuus
020 746 1350
teuvo.kukkonen@taitotalo.fi

Taitotalo = AEL + Amiedu

Taitotalo syntyi, kun AEL ja Amiedu yhdistivät voimansa. Aikuiskoulutusalan suurimpana toimijana meillä on pitkä historia muuttuvan maailman koulutustarpeisiin vastaamisessa. Koulutustarjontamme ja asiantuntijaverkostomme on toimialan laajin. Asiakkuudenhoitomallissamme on panostettu siihen, että yrityksillä ja opiskelijoilla on ainutlaatuiset puitteet kehittää prosessejaan ja käytännön osaamistaan.
taitotalo.fi

Tilaa

Multimedia

Multimedia

Pikafaktat

Aiemmin Prysmian Group Finland koulutti väkeä tehtaan sisäisesti. Vanhemmat asentajat opettivat uusia ja näin osaaminen siirtyi eteenpäin. Taitotalon toteuttamien koulutusten hyöty on, että koulutuksista saadaan tietoa uusista työkaluista ja työmenetelmistä, joita voidaan hyödyntää omassa työssä. Lisäksi ulkopuolinen koulutus auttaa asentajia ymmärtämään syitä, miksi asiat tehdään, kuten ne tehdään.
Tweettaa

Lainaukset

– Olemme kolmen vuoden aikana saaneet kunnossapidon tunnusluvut kääntymään oikeaan suuntaan. Se on ollut isossa kuvassa meidän onnistumisemme viime aikoina.
Prysmian Group Finlandin kunnossapitopäällikkö Toni Haakana
– Kartoituksen perusteella saimme määriteltyä koulutusten tärkeysjärjestyksen. Meidän ei kannata aloittaa koulutusta siitä, missä jo olemme hyviä, vaan sieltä, missä tarvetta on eniten.
Prysmian Group Finlandin työnjohtaja Tommi Mäkinen