• news.cision.com/
  • Taitotalo/
  • Panostajan kurssit päivittivät pihtiputaalaisen louhinta-alan osaajan pätevyysvaatimukset

Panostajan kurssit päivittivät pihtiputaalaisen louhinta-alan osaajan pätevyysvaatimukset

Report this content

Pihtiputaalainen yrittäjä Heikki Hämäläinen päivitti panostusasiat lupakirjojen vaatimalle tasolle Taitotalon koulutuksissa. Hämäläinen on pitkän linjan ammattilainen ja tietää panostuksesta melko lailla, mutta oppi koulutuksessa uuttakin.

Hämäläinen on työskennellyt kivien parissa yli 30 vuotta. Hänellä on vuoriteknikon tutkinto ja kokemusta erilaista panostustöistä niin paljon, ettei listaus mahdu edes pienellä fontilla yhdelle A4:lle.

– Panostajalakia muutettiin ensin vuonna 2009 ja uudestaan vuonna 2021. Tällöin minun panostajan lupakirja kärsi inflaation eli sillä samalla muovikortilla, jolla aiemmin tehtiin vaativia louhintatöitä rakennusten läheisyydessä, ei saanut ampua enää kuin peltokiviä, yrittäjä Heikki Hämäläinen Pihtiputaan louhintapalvelu Oy:stä sanoo.

Hämäläisen piti hankkia itselleen lisäpätevyyttä säilyttääkseen louhinta-alan yrityksensä toimintakyvyn.

Taitotalo on osaava infra-alan kouluttaja

Hämäläinen valitsi koulutuspaikakseen Taitotalon, vaikka lupakirjojen päivitykseen oikeuttavaa koulutusta olisi löytynyt muualtakin. Kouluttaja, ylipanostaja, rtv Juha Koskisen ammattitaito vakuutti Hämäläisen ja sai hänet ilmoittautumaan juuri Taitotalon koulutuksiin.

– Lisäksi valintaan vaikutti, että Taitotalo järjestää panostajan koulutuksia myös Keuruulla. Sinne ei ole niin pitkä matka lähteä Keski-Suomesta, Hämäläinen toteaa.

Tavoitteena oli yksi todistus, mutta niitä tulikin lopulta kolme

Hämäläinen kävi ylipanostajan kurssin suunnitellusti helmi-maaliskuussa 2021 ja anoi sen jälkeen ylipanostajan lupakirjan Aluehallintovirastolta.

– Kurssille mennessäni aikaisemmasta koulutuksesta oli kulunut jo 30 vuotta, Hämäläinen naurahtaa.


Panostajan pätevyyskirja myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan. Pätevyyskirjan hakijan on oltava terveydeltään sopiva, hyvämaineinen ja koulutukseltaan pätevä. Lisäksi edellytetään riittävästi työkokemusta.

Kouluttautumisen makuun päästyään Hämäläinen antoi eräällä työmaalla näytöt myös maanrakennusalan ammattitutkintoa varten. Tutkinnon voi suorittaa ilman koulutusta pelkillä näytöillä, jos osaaminen on riittävällä tasolla. Hämäläisellä oli.

Seuraavaksi Hämäläinen osallistui räjäytystyön vastuuhenkilön kurssille tammikuussa 2023.

Nyt ovat pätevyysasiat kunnossa, mutta Hämäläisen työ on edelleen jatkuvaa oppimista.

– Ensi talvena aion opetella litkukentän räjäytystä elektronisin nallein. Minulla on tiedossa yksi työmaa, jossa pääsen sitä harjoittelemaan ja sitten voin hakea pätevyyttä näiden nallien valmistajalta.

Panostajan koulutuksissa tietoa saa sekä kouluttajalta että muilta kurssilailta

Hämäläinen kertoo, että hänen käymänsä koulutukset ovat olleet hyödyllisiä. Kiitosta saavat myös koulutusmateriaalit ja kouluttajien asenne jakaa auliisti tietoa.

– Yrittäjältä koulutus vei tietysti aikaa ja maksoihan se. Hyöty tuli kuitenkin siitä, että kun tekniikka on kehittynyt 30 vuoden aikana, niin sain päivitettyä osaamisen tähän päivään. Esimerkiksi elektronisista nalleista ei ollut tietokaan 1990-luvulla.


Vasemmalla raskailla suojamatoilla peitetty kanaali Jyväskylässä Alva Rauhalahti Oy:n voimalaitoksella. Taustalla kuvassa näkyy suojausta kuvaamassa RTV:nä toiminut Tuomo Reijonen. Oikeanpuoleisessa kuvassa suojamattoja Viitasaaren räjäytyskohteessa.


– Koulutuksen etu oli, että sinne kokoontui monenlaista tekijää ja keskustelut jatkuivat illalla saunan lauteilla. Tällaista verkostoitumista ja kokemusten vaihtoa pidin tärkeänä.

– Olen pitänyt kurssikavereihin yhteyttä edelleen sekä ammatillisessa mielessä, mutta on kurssilta tullut ihan kaveruussuhteitakin.

Pihtiputaan louhintapalvelu on pieni keskisuomalainen louhinta- ja maanrakennusalan yritys

Hämäläinen työllistää Pihtiputaan louhintapalvelussa itsensä lisäksi satunnaisesti myös muita.

– Tällä hetkellä minulla on yksi kausityöntekijä töissä, koska töitä on paljon.

Hämäläisen yritys tekee pieniä, muutamasta neliöstä muutamaan kymmeneen neliöön kooltaan olevia louhintatöitä. Tällaisia ovat esimerkiksi kaapeliurien louhinnat tai vaikka portaalipylväiden perustusten louhinnat.

– Teen eniten patrunoitua työtä, koska teen paljon asutuskeskuslouhintoja. Pienen toimijan ei kannata tehdä niin sanottuja litkutöitä. Patruunoilla saa tarkemman panostuksen ja pienessä työssä patruunoiden käyttö ei ole suhteessa edes niin kallista, kuin jos sillä tehtäisiin isoja kenttiä.

Pulttausreiän poraamista Äänekoski–Haapajärvi-radan korjausurakasta välillä Kannonkoski–Keitelepohja.
 


Yrityksellä on pieni poravaunu ja siihen liittyvää kalustoa. Lisäksi tarvitaan käsiporauskalusto pienempiin, ahtaisiin ja hankaliin paikkoihin. Yrityksellä on kuljetuksia varten täysperävaunuauto, jolla myös siirretään työmaille porauskalustoa, kuten räjäytysmattoja tai räjähdeainekontteja.

Asiakkaat yritykselle tulevat suositusten perusteella.

– Viidakkorumpu on toiminut markkinoinnissa hyvin ja siksi yrityksen mainosbudjetiksi on riittänyt 165 euroa vuodessa. Minulla on aikaisemmat työt onnistuneet, joten uudet tulevat sitä kautta. 

– Suomessa on tällä hetkellä panostajista ja louhijoista pulaa, sekin auttaa töiden saamisessa. Kaukaakin on tullut siis kyselyjä.

Vaativissa töissä onnistuminen on Hämäläisen työn suola ja sokeri

Vaativista töistä puhuttaessa Hämäläinen kertoo käyneensä kaksi kertaa louhimassa kantaverkko Finngridin portaalipylväiden perustuksia Keminmaalla.

– Siellä oli hankalampi kohde, jossa oli sähköä ja särkyviä asioita kohteen ympärillä, tiukat tärinärajat ja kaikki muukin mahdollinen hankaluus louhinta-alueella.

– Haastetta toi 1950-luvulla tehty posliinikytkin, jolle annettiin aivan mitätön tärinäarvo. Louhintapaikka oli 5,8 metrin päässä tästä. Teimme hyvät laskelmat ja lisäksi mittasimme tärinää.

– Vertasimme saatuja arvoja laskettuihin ja huomasimme, että mitatut arvot jäivät paljon laskettujen alle. Yllättäen pystyimme tekemään kohteen lähes normilouhintana. Olimme varautuneet siihen, että olisimme joutuneet louhimaan kiilaamalla. Se olisi ollut hidasta ja kallista.


Hämäläinen on koulutukseltaan vuoriteknikko. – Olen valmistunut 1992 Lappeenrannasta, entiseltä kaivostekniikan linjalta. Sitä ei enää ole. Lappeenrannassa saimme koulutusta maanpäälliseen ja maan alaiseen louhintaan.

Hämäläisen ensimmäinen Keminmaan louhintatyö onnistui, joten hän pääsi tekemään siellä vuoden päästä myös toisen.

– Tässä työssä parasta on vaativuus ja vaihtelevuus. Kaikki kohteet ovat aina erilaisia ja niissä joutuu miettimään, miten ne pitää toteuttaa. Liukuhihnatyötä en jaksaisi.

Louhintatöitä turvallisuus edellä

Aktiivinen louhinta-alan ammattilainen ei voi välttyä satunnaisilta kivien sinkoiluilta, vaikka pääsääntöisesti työ on lakien ja asetusten vuoksi turvallista. Ala on tarkasti säädeltyä. Hämäläisen kohteissa ei ole loukkaantunut kukaan, eikä myöskään joutunut sairaalaan.

– Olen itse onneksi päässyt aika vähillä vahingoilla. Vahingoiksi lasken muutaman kattotiilen ja yhden Mersun tuulilasin.

– Mersun tuulilasi hajosi, kun peukalonpään kokoinen kivi lensi 150 metriä ja pamahti tuulilasin läpi vänkärin penkille. Onneksi autossa ei ollut ketään.


Äänekoski–Haapajärvi-radan korjausurakassa välillä Kannonkoski–Keitelepohja "tönäistiin alas hyllyltä" radalle kaatumassa ollut n. 60 kuution kivenjärkäle.


Aiempi työkokemus tekee Hämäläisestä monipuolisen osaajan

– Yrittäjä minusta tuli vuonna 2014, kun aiempi työpaikka katosi. Takkojen ja tulipesien valmistaja Hopealoimu Oy ulkoisti louhintatyöt. Yrityksen koneet menivät myyntiin ja minua pyydettiin tekemään niistä tarjous. Minä tein. Kuorma-auto, joka minulla on käytössä, on vielä niiltä ajoilta.

Hopealoimulla Hämäläinen toimi raaka-ainepäällikkönä eli hän louhi pihtiputaalaista kyhmyistä liusketta rakennuskiveksi. Rakennuskiven louhinnassa kiveä ei hajoteta, vaan se otetaan kokonaisena toisin kuin raivauslouhinnassa.


Kamin pienimistä poraamalla ja kiilaamalla.

– Rakennuskivitekniikassa kallioon porataan tiheään reikiä ja kivi irrotetaan mitättömän pienillä räjähdysainepanoksilla isona 500-kuutioisena kappaleena, kamina. Sellaisen paino on 1,5 miljoonaa tonnia.

Kappaleet ovat siinä mielessä pieniä, että graniittimiehet saattavat irrottaa 2 000 kuutiota kerrallaan.

Irrotuksen jälkeen kami pienitään sellaisiksi kappaleiksi, että niitä voi käsitellä. Kivestä voidaan sahata 10-millisiä lattialevyjä tai käyttää luonnonkivipintaisena eli käsittelemättömänä.

– Rakennuskiven louhinta oli sellaista spesiaalialaa. Nyt teen myös muuta louhintatyötä.

Kuvat: Minna Moshnikoff ja Heikki Hämäläinen

Juha Koskinen
kouluttaja, ylipanostaja, rtv, Taitotalo
050 343 2095
juha.koskinen@taitotalo.fi

Taitotalo = AEL + Amiedu

Taitotalo syntyi, kun AEL ja Amiedu yhdistivät voimansa. Aikuiskoulutusalan suurimpana toimijana meillä on pitkä historia muuttuvan maailman koulutustarpeisiin vastaamisessa. Koulutustarjontamme ja asiantuntijaverkostomme on toimialan laajin. Asiakkuudenhoitomallissamme on panostettu siihen, että yrityksillä ja opiskelijoilla on ainutlaatuiset puitteet kehittää prosessejaan ja käytännön osaamistaan.
taitotalo.fi

Tilaa

Multimedia

Multimedia