Suusta huolehtiminen on kuusikymppisen tärkein terveysteko
Suun terveydellä on yhteyksiä moniin pitkäaikaissairauksiin ja ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Terveystalon ylilääkärin Tanja Ketola-Kinnulan mielestä suun terveyden vaikutuksista yleisterveyteen pitäisi puhua nykyistä enemmän, sillä iän myötä riskit erilaisiin tulehduksiin kasvavat.
Kaikkien tulisi huolehtia suun terveydestä, mutta erityisen tärkeää se on kuusikymppiselle, sanoo Terveystalon suun terveyden ylilääkäri Tanja Ketola-Kinnula.
Suun tulehdukset ovat usein oireettomia, mutta niistä voi aiheutua monenlaista harmia.
‒ Tulehdukset voivat estää tai viivyttää lääkkeiden aloituksia, leikkauksia ja syöpähoitoja. Hampaat ovat kiinnityskudoksineen yhteydessä verenkiertoon, joten bakteerit voivat aiheuttaa hengenvaarallisen yleistulehduksen. Suun tulehdukset on yhdistetty myös reumaan ja neurologisiin sairauksiin, kuten Alzheimeriin, Parkinsoniin ja MS-tautiin.
‒ Lisäksi hampaan kiinnityskudosten sairaus paradontiitti on itsenäinen sydäninfarktin riskitekijä erityisesti kuusikymppisillä miehillä, Ketola-Kinnula jatkaa.
Suun alueen tulehdukset aiheuttavat myös matala-asteista tulehdusta, joka kuormittaa elimistöä ja voi vaikuttaa monien pitkäaikaissairauksien kuten kakkostyypin diabeteksen, valtimokovettumataudin ja metabolisen oireyhtymän sairastumisriskiin ja hoidettavuuteen. Hyvä uutinen on, että tulehdukset hoitamalla myös muu terveys usein kohenee.
‒ Esimerkiksi diabeteksessa sokeritasapaino paranee ja valtimoiden seinämien toiminta elpyy, kun suun tulehdukset on hoidettu.
"Jokaisella on suussaan tulehdus, kunnes toisin todistetaan"
Suun tulehdukset eivät ole lainkaan harvinaisia. Päinvastoin, Ketola-Kinnula sanoo.
‒ Hammaslääkärit tietävät, että lähtökohtaisesti jokaisella suomalaisella aikuisella on suussaan hoidettava tulehdus, kunnes toisin todistetaan. Niitä ei voi itse todeta, ja siksi säännöllinen hammastarkastuksissa käyminen on niin tärkeää.
Paras tapa ehkäistä riskejä on käydä hammastarkastuksessa, jossa määritellään sopiva tahti hammaslääkärillä ja suuhygienistillä käymiseen sekä se, miten ja millä välineillä hampaita kannattaa hoitaa itse.
‒ Ei pidä ihmetellä, jos hammaslääkäri tarjoaa aiempaa tiheämpää tarkastusväliä. Se on reaktio siihen, mitä suussa iän myötä tapahtuu.
Koska kuusikymppisen suuhun on todennäköisesti tehty kruunuja, paikkoja, siltoja ja ehkä implanttejakin, suun puhdistus on aiempaa vaikeampaa ja vaatii pidemmän ajan. Suuhygienistikäynnille kannattaa ottaa mukaan oma sähköhammasharja, Ketola-Kinnula neuvoo.
‒ Suun puhdistaminen vaatii paljon sorminäppäryyttä ja kolmiulotteista ymmärrystä. Suuhygienisti voi kameran ja näytön avulla näyttää ja opastaa, miten mitkäkin kohdat kannattaa putsata.
Koskaan ei ole myöhäistä
Mitä sitten voi vielä tehdä, jos hampaat ovat vanhemmiten päässeet huonoon kuntoon? Paljon, sanoo Ketola-Kinnula.
‒ Koskaan ei ole myöhäistä hoitaa suuta kuntoon. Infektiot voidaan hoitaa ja suuhun tehdä laminaatteja, kruunuja, siltoja ja irtoproteeseja. Hyvällä omahoidolla niistä saa pitkäikäisiä.
Hampaiden hoito on ylipäätään muuttunut paljon niistä ajoista, kun nykyisten kuusikymppisten vanhemmat aikanaan saivat rippilahjaksi tekohampaat. Hampaita voi hoitaa laserilla, koneellinen juurihoito on aiempaa nopeammin ohi jo 1‒2 hoitokerralla ja pelkopotilaita voidaan hoitaa nukutettuina.
‒ Eräs seitsemänkymppinen asiakas kysyi kerran, voiko hänen hampaansa vielä oikoa. Vastasin, että voi tietenkin, mutta nyt alkaa olla kiire, Ketola-Kinnula sanoo.
Reikiintyminen voi alkaa kuusikymppisenä uudelleen
‒ Reikiintyminen liittyy tyypillisesti lapsuuteen ja nuoruuteen ja rauhoittuu yleensä työikäisillä aikuisilla. Noin kuusikymppisenä reikiä alkaa tulla uudelleen, ja tämä on monille yllätys, Tanja Ketola-Kinnula kertoo.
Keskeinen syy kuusikymppisen suun terveyden heikkenemiseen on se, että suuta suojaavan syljen eritys vähenee. Tätä tapahtuu luonnostaan ikään liittyen, mutta myös monet lääkkeet kuivattavat suuta.
‒ Happohyökkäys aiheutuu joka kerta, kun pistät suuhusi jotain muuta kuin vettä. Hampaat ja suu kestävät 4‒6 happohyökkäystä päivässä, jos syljeneritys on kunnossa. Vähemmän, jos syljeneritys on vähäisempää.
Kuusikymppisellä reiät ilmaantuvat tyypillisesti tiettyyn kohtaan, kertoo Ketola-Kinnula.
‒ Reikiintymisen mielipaikka on tässä iässä hampaan kaulaosa, jossa karies tuhoaa nopeasti hammasluuta. Puhutaan juurikarieksesta, mutta sitä voidaan onneksi hyvin ehkäistä.
KUKA?
Tanja Ketola-Kinnula on Terveystalon suun terveyden ylilääkärinä työskentelevä erikoishammaslääkäri, lääkäri ja alansa uranuurtaja. Hän on pitänyt pitkäjänteisesti esillä suun sairauksien yhteyksiä moniin kansansairauksiin. Vuonna 2021 Mediuutiset valitsi hänet terveydenhuollon pitkäjänteisten kehittäjien TOP10 -listalle.
Haastattelupyynnöt ja muut tiedustelut:
Terveystalon mediapäivystys
050 358 1170
viestinta@terveystalo.com
Terveystalo lyhyesti
Terveystalo on liikevaihdoltaan ja verkostoltaan Suomen suurin yksityinen terveyspalveluyritys ja johtava toimija työterveydessä Pohjoismaissa. Tarjoamme monipuolisia perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sekä hyvinvoinnin palveluja yritys- ja yksityisasiakkaille ja julkiselle sektorille. Terveystalon digivastaanotto palvelee ajasta ja paikasta riippumatta, 24/7. Terveyden ja hyvinvoinnin palveluja tarjoaa myös noin 360 toimipaikkaa eri puolilla Suomea. Ruotsissa tarjoamme työterveyden palveluita 120 toimipaikassa. Terveystalo on Helsingin pörssissä listattu yhtiö, jolla on vahva suomalainen omistus.
Vuonna 2021 Suomen Terveystalossa asioi 1,3 miljoonaa yksittäistä asiakasta ja asiakaskäyntejä tehtiin noin 8 miljoonaa, joista noin neljännes toteutui etäkanavissa. Terveystalossa työskentelee yhteensä yli 15 500 terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaista. Terveystalon palveluilla on Avainlippu-tunnus ja yhtiö on Suomalaisen työn liiton jäsen. www.terveystalo.com
Avainsanat:
