Muutos Suomesta Venäjälle vietäviin ajoneuvokuljetuksiin Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla
Suomesta Venäjälle suuntautuvat autojen kaupalliset kuljetukset siirtyvät 29.5.2008 alkaen Etelä-Karjalan rajanylityspaikoille Nuijamaalle ja Imatralle. Tämä kuljetusmuutos johtuu Venäjän federaation voimaanastuvasta säädösmuutoksesta koskien tavaraliikenteen ohjausta rajaylityspaikoittain. Käsityksemme mukaan Venäjä haluaa tällä rajanylityspaikkojensa erikoistumiseen liittyvällä muutoksella virallistaa hitaammin käsiteltävän tavaran ohjaamisen Vaalimaan kautta (mm. konttikuljetukset) ja nopeamman käsiteltävän tavaran ohjaamisen Nuijamaan ja Imatran kautta (mm. autonkuljetusre-kat).
Venäjän federaation hallituksen asetusmuutos nro 304 käsittää autonkuljetusrekoilla ja omilla pyörillä vietävät ajoneuvot, jotka tulevat muuhun kuin omaan käyttöön. Vaalimaa-Torfjanovka rajanylityspaikan kautta ei enää torstaiaamusta alkaen sallita edellä mainittuja kuljetuksia, vaan ne käännytetään Vaalimaalta Etelä-Karjalan rajanylityspaikoille.
Viime vuoden elokuusta alkaen autonkuljetusrekkaliikennettä on ohjattu voimakkaasti syöttöterminaaleista Etelä-Karjalan rajanylityspaikoille. Tällä toimenpiteellä haluttiin tasata Vaalimaan rajaliikennekuormitusta. Tilastoihin perustuvan arviomme mukaan Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen kautta kulkevien autonkuljetusrekkojen osuus Etelä-Karjalan rajaliikenteessä on tällä hetkellä n. 80 % luokkaa kokonaisvolyymistä. Vaalimaan liikenteestä siirtyvä autonkuljetusrekkamäärä (20 %) on n. 35 000 rekkaa/v (vuonna 2008). Tämän lisäksi siirtyy muita ajoneuvokuljetuksia vuositasolla n. 30 000-40 000 ajoneuvoa. Tasaisen liikennevirran laskukaavalla siirto aiheuttaa n. 100 ajoneuvokuljetusrekan siirtymisen Etelä-Karjalaan päivittäin, mikä jakautuu Nuijamaan ja Imatran rajanylityspaikan kesken tasan. Liikennevirtavaihtelut rajaliikenteessä ovat kuitenkin ajoittain suuria, jolloin muutos niin Nuijamaan kuin Imatran rajaliikenteessä vaihtelee 0-200 lisäajoneuvon välillä vuorokaudessa. Samassa yhteydessä voidaan todeta, että Etelä-Karjalan konttiliikennettä siirtyy vastaavasti Vaalimaan rajaliikenteeseen. Tämä pienentää osaltaan Etelä-Karjalan rajaliikenteen kokonaisvaikutusta.
Muutoksen kaikkia vaikutuksia on tässä vaiheessa vielä vaikea ennustaa, mutta liikenneturvallisuudelle, sujuvuudelle, ympäristölle ja eri viranomaisten ennen kaikkea poliisin resursseille aiheutuu lisähaittaa rajaliikenteen ruuhkaisimpina aikoina. Liikenneturvallisuuteen ja sujuvuuteen liittyvät ongelmat kärjistyvät huonoissa keliolosuhteissa. Valtatien 6 Lappeenranta-Imatra parantamishankkeen häiriötön eteneminen aikataulussaan tulee vaikuttamaan etenkin Nuijamaan rajaliikenteen tilapäisiin potentiaalisiin jo käytössä oleviin rekkaparkkeihin, joita alati lisääntyvä työmaakohteiden määrä pois sulkee valtatiellä 6.
Yksi erityisryhmä, omilla pyörillä vietävät ajoneuvot, voi nousta ongelmaksi, mikäli kuljettajien piirissä esiintyy liikennesääntöjen piittaamattomuutta ja siihen liittyviä ylilyöntitapauksia.
Päähuomio Etelä-Karjalan rajaliikenteen pikaparannustoimissa kohdistuu Valtatielle 26 välille Hamina-Taavetti, Valtatielle 6 välille Taavetti-Imatra ja Valtatielle 13 välille Mustola-Nuijamaa. Näillä osuuksilla lisääntyy tilapäisten alempien nopeusrajoitusten, pysyvien alempien nopeusrajoitusten, täsmäkohdennettujen pysähtymiskieltojen ja Etelä-Karjalan rajanylityspaikkojen viitoituksen tehokkaampi käyttö. Lisäksi tiepiiri tulee lisäämään Nuijamaan ja Imatran rajaliikenteeseen kelikameroita, jotka parantavat kansalaisten rajaliikenteen seurantaa ja viranomaisten välistä yhteyden pitoa kokonaistilanteen hahmottamisessa, jossa rekkajonomuodostumisen nopeus tieparkeissa on mahdollisimman hyvin ennustettavissa. Tiehallinto on laatinut viime kesänä esitteen, jossa kuvataan eri syöttöterminaaleista Etelä-Karjalan rajanylityspaikoille johtavat reittisuositukset. Esitettä jaetaan tullin toimesta edelleen Hangossa, Kotkassa ja Haminassa. Keskeisenä viranomaissuosituksena on Valtatien 26 käytön välttäminen Etelä-Karjalan rajaliikenteessä. Viranomaiset suosittavat Kotkan ja Haminan syöttöterminaaliliikennettä käyttämään valtatietä 15 Kouvolan kautta Etelä-Karjalaan. Ympäristön siisteyteen panostetaan edelleen varustamalla siirrettäviä käymälöitä rekkaparkkiosuuksille, roskien keruuta jatketaan nopeasti roskaantuvilla tieosuuksilla ja levähdys- ja pysäköimisalueiden käytön vaikutuksia seurataan.
Tiehallinto seuraa rajaliikennetilanteiden kehittymistä tieverkolla tiiviisti ja ottaa tarvittavia parannustoimenpiteitä käyttöön viipymättä. Seurantaa varten Tiehallinto on valinnut 5 liikenteen automaatista laskentapistettä, joiden kautta raskaan liikenteen kehitystä Etelä-Karjalaan johtavalla tieverkolla seurataan ennen ja jälkeen asetusmuutoksen. Verrokkipisteet ovat valtatiellä 7 (Lelu), valtatiellä 15 (Uronlampi), valtatiellä 26 (Anjalankoski) ja Valtatiellä 6 (Utti ja Luumäki). Rajaliikenteen viranomaisten yhteistoimintaverkosto (Etelä-Karjalan ja E18 rajaliikenteen seurantaryhmien kattava viranomaisverkko) tekee parhaansa resurssiensa puitteissa ja sovittujen toimintamallien mukaisesti, jotta haitat jäisivät mahdollisimman pieniksi. Etelä-Karjalan rajaliikenteen osalta on sovittu jo vuosi sitten viranomaisten kesken toimintamalli rekkaparkkien käyttöön ottoon, tarvittaessa aina Kouvolaan ja Koskenkylään asti. Tiehallinto toivoo tienkäyttäjiltä malttia ja tarkkaavaisuutta lisääntyvässä rajaliikenteessä.
Lisätietoja asiasta antavat Tiehallinnon Kaakkois-Suomen tiepiiristä viranomaispalveluvastaava Jukka Tamminen, puh. 020 422 6282/0400-137 644 ja liikennejärjestelmävastaava Kari Halme, puh. 020 422 6404/040-5928 208.