Raaseporin kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelman laadinta etenee

Raaseporin kaupunki ja Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri käynnistivät keväällä 2009 koko kaupungin aluetta ja kaikkia liikkumismuotoja koskevan liikenneturvallisuussuunnitelman laatimisen. Kuluvan vuoden aikana suunnittelun pääpaino on ollut liikenteen nykytilanteen ongelmien ja kehittämistarpeiden kartoituksessa. Seuraavassa työvaiheessa kaupungin liikenneturvallisuustyölle ja liikennejärjestelmän kehittämiselle asetetaan tavoitteet. Toimenpiteiden suunnittelu asetetun tavoitetilan saavuttamiseksi käynnistetään niin ikään syksyn aikana. Suunnitelma valmistuu keväällä 2010.

Raaseporilaiset aktiivisena liikenneturvallisuuskyselyssä – puutteita niin liikenneympäristössä kuin liikennekäyttäytymisessäkin Yhtenä keskeisimpänä lähtökohtana laadittavalle liikenneturvallisuussuunnitelmalle ovat asukkaiden mielipiteet ja kokemukset alueen liikenneturvallisuusongelmista sekä muista liikkumiseen ja liikenteeseen liittyvistä ongelmista. Raaseporin kaupungin asukkaiden kokemia liikenneturvallisuusongelmia ja liikenneympäristön kehittämistarpeita selvitettiin laajalla liikenneturvallisuuskyselyllä. Asukkailta kysyttiin muun muassa paikkoja, joissa liikkuminen koetaan turvattomaksi esimerkiksi lukuisten "läheltä piti" -tilanteiden, kevyen liikenteen väylien puuttumisen tai korkeiden ajonopeuksien vuoksi. Kyselyllä selvitettiin myös asukkaiden nykyistä liikkumis- ja liikennekäyttäytymistä, mahdollisia liikkumisen esteitä sekä asukkaiden näkemyksiä turvattomista liikkujaryhmistä. Kevään ja kesän 2009 aikana järjestettyyn liikenneturvallisuuskyselyyn saatiin yhteensä 265 vastausta. Vastausten perusteella raaseporilaiset kokevat kotikaupunkinsa liikenneturvallisuustilanteen kohtalaiseksi ja esimerkiksi hieman paremmaksi kuin lähikunnissa Inkoossa, Siuntiossa, Kirkkonummella tai Hangossa. Naiset kokivat liikenneturvallisuustilanteen paremmaksi kuin miehet. Liikkujaryhmistä turvattomimmissa asemassa oleviksi koetaan koululaiset ja pyöräilijät. Ongelmallisimmiksi liikenteen osa-alueiksi raaseporilaiset kokevat teiden ja katujen liittymäjärjestelyt ja kuntotason sekä yleisellä tasolla liikennekäyttäytymisen, kuten liikennesääntöjen noudattamatta jättäminen ja välinpitämättömyys. Vastaajien päivittäin liikenteessä havaitsemista rikkomukset liittyivät useimmiten nopeusrajoitusten noudattamiseen, turvavälin liian lyhyeen pituuteen, vilkun käyttöön ja mopoilijoiden liikennekäyttäytymiseen. Myös kyselyyn vastanneiden omassa liikennekäyttäytymisessä on parannettavaa, sillä vastanneista vain reilu kolmannes ilmoitti käyttävänsä pyöräilykypärää pyöräilleissään ja vain aniharva pyörän kyydissä ollessaan. Myös Hands free -laitteen käyttö autoillessa on niin ikään vähäistä. Kevyen liikenteen väylien puuttuminen koetaan erityisesti pyöräilyn esteeksi. Liikkumista kävellen tai pyörällä haittaavat lisäksi pitkäksi koetut etäisyydet. Asuinpaikan valinnoissa palveluiden tai harrastusten läheisyydelle ei kuitenkaan ole annettu suurta painoarvoa. Joukkoliikenteen käytön esteet liittyvät ensisijaisesti heikkoon palvelutasoon (vähän yhteyksiä, aikataulujen sopimattomuus). Myös matkalipun hinta koetaan käyttöä rajoittavaksi tekijäksi. Autoilun kalleus koetaan keskeisimmäksi autoilua rajoittavista tekijöistä. Erilaisia vaaranpaikkojen tai ongelmakohteiden kuvauksia vastauksissa oli esitetty lähes viisisataa. Eniten palautetta sai valtatie 25 kokonaisuudessaan sekä yksittäiset valtatien 25 liittymät Karjaalla (mm. Ratakatu) ja Tammisaaressa (mm. Tenholantie, Österbyntie ja Horsbäckintie). Myös kevyen liikenteen väyläpuutteita tuotiin esille runsaasti. Valtaosa ongelmakohteista tullaan työn kuluessa tarkistamaan paikanpäällä. Hirvieläinonnettomuudet ja valtatien 25 liikenneturvallisuusongelmat korostuvat onnettomuustilastoissa Asukaskyselyn ohella liikenneturvallisuusongelmia on kartoitettu poliisin ja Tilastokeskuksen liikenneonnettomuustilastojen avulla. Raaseporin kaupungin alueella tapahtui tarkasteluvuosina 2004–2008 yhteensä 2 060 poliisin tilastoimaa liikenneonnettomuutta (keskimäärin 412 onnettomuutta vuodessa). Henkilövahinkoihin kaikista tarkastelujakson onnettomuuksista johti reilu kymmenes (keskimäärin 46 onnettomuutta vuodessa). Tarkastelujakson onnettomuuksissa kuoli yhteensä kymmenen henkeä ja loukkaantui 336 henkeä. Asukasmäärään tai liikenteen määrään tieverkolla suhteutettuna Raaseporin kaupungin tieliikenteen onnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä on sekä valtakunnan että Uudenmaan maakunnan keskitasoa korkeampi. Kuolleista ja loukkaantuneista yli puolet (59 %) oli henkilöauton kuljettajia tai matkustajia. Kevyen liikenteen (jalankulkijat, pyöräilijät ja mopoilijat) osuus henkilövahingoista oli noin viidennes. Ikäryhmittäin tarkasteltuna ja ikäryhmän kokoon suhteutettuna selvästi eniten onnettomuuksia tapahtuu 18-vuotiaille, myös 15-vuotiaiden onnettomuudet korostuvat. Pääosa (70 %) liikenneonnettomuuksista tapahtui maantieverkolla. Maanteiden liikenneonnettomuuksissa yleisin onnettomuusluokka oli peuraonnettomuus (58 %). Seuraavaksi yleisimpiä onnettomuusluokkia olivat yksittäisonnettomuus (13 %) ja hirvionnettomuus (10 %). Raaseporin maanteillä tapahtui yhteensä peräti 968 hirvieläinonnettomuutta (143 hirvionnettomuutta ja 825 peuraonnettomuutta). Hirvieläinonnettomuuksista keskimäärin yksi prosentti on johtanut henkilövahinkoon. Valtatien 25 osuus kaikista tarkastelujaksolla tapahtuneista liikenneonnettomuuksista on ollut noin neljännes ja maanteillä tapahtuneista onnettomuuksista reilu kolmannes. Maanteiden henkilövahinko-onnettomuuksista peräti puolet tapahtui valtatiellä 25. Valtatiellä 25 tapahtuneissa henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa korostuvat erityisesti yksittäisonnettomuudet (31 %) ja erilaiset risteysonnettomuudet (37 %). Selvinä valtatien 25 onnettomuuskasaumina tilastoissa näkyvät mm. Kantatien 51 liittymäalue, Ratakadun liittymä ja Horsbäckintien liittymä sekä Tammisaaressa koko tiejakso keskustan ja Trollbölen välillä.