Uuden Liikenneviraston haasteena väylien kunnon säilyttäminen

Tiet, radat ja vesiväylät pidetään kunnossa perusväylänpidon määrärahoilla. Rahoitusta vuo-delle 2010 on liikenne- ja viestintäministeriön budjettiehdotuksessa varattu 889 milj. euroa, josta tienpitoon 533, radanpitoon 299 ja vesiväylänpitoon 57 milj. euroa. Liikenneverkon kehittämisinvestoinneilla parannetaan liikenneoloja ja niihin on varattu 592 milj. euroa.

Perusväylänpito sisältää väylien päivittäisen hoidon ja ylläpidon, loppuun käytettyjen rakenteiden korvaamisen, liikenteen ohjauksen sekä pienet investoinnit. Kehittämisinvestoinneista pääosa käytetään jo käynnissä olevien hankkeiden jatkorahoittamiseen. Uusina kohteina aloitetaan E18 Haminan ohikulkutie sekä elinkaarirahoituksella E18 Koskenkylä-Kotka maantien ja Kokkola-Ylivieska radan toisen raiteen rakentaminen Liikennevirasto aloittaa toimintansa vuoden 2010 alussa Uuteen Liikennevirastoon yhdistetään Tiehallinnon keskushallinto, Ratahallintokeskus ja Merenkulkulaitoksen väylätoiminto. Liikennevirastolla ja maarakennusalalla on hyvä valmius ja suunnitelmat työllisyyttä tukevien investointi- ja ylläpitokohteiden aikaistamiseen, jos jatkovalmistelussa tarkoitukseen voidaan osoittaa lisämäärärahoja. Tienpidossa keskitytään päivittäisten matkojen turvaamiseen hoidon ja ylläpidon toimin sekä jo päätettyjen isojen kehittämisinvestointien läpivientiin. Tienpidossa on haasteena erityisesti päällystettyjen teiden ja siltojen kunnon turvaaminen. Radanpidossa keskitytään koko rataverkon pitämiseen liikennöitävässä kunnossa ja priorisoidaan junaliikenteen turvallisuus, täsmällisyys ja vilkasliikenteisen verkon osat. Radanpidon kriittinen haaste on rataverkon peruskorjausurakan läpivienti ja sen laajentaminen myös ratapihoille. Hoidon ja käytön kustannuksia nostavat myös rataverkon laajeneminen ja teknistyvän verkon käyttökulut. Vesiväylänpidossa keskitytään kauppamerenkulun ja muun vesiliikenteen tarvitsemien vesiväylien ja liikennepalveluiden palvelutason ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä merenkulun turvallisuuden edistämiseen. Peruskorjaus- ja kunnostustarve kohdistuu mm. madaltumien poistamiseen, meriliikenteen ohjauksen laitteistojen ja järjestelmien päivittämiseen ja uusimiseen, kiinteiden turvalaitteiden, kanavien ja sulkurakenteiden sekä silta- ja uittojohteiden korjauksiin. Rakennusalan työllisyyttä ja elinkeinoelämän kilpailukykyä voidaan parantaa mm. jatkamalla Seinäjoki-Oulu radan peruskorjausta, lisäämällä päällystystöitä sekä tie- ja ratasiltojen ja ratojen peruskorjauksia, parantamalla ratapihojen toimivuutta, uusimalla maantielauttoja sekä kunnostamalla merenkulun turvalaitteita ja kanavia.