60 prosentilla työterveyshuoltoyksiköistä on hyvät tai erinomaiset edellytykset tuottaa laadukasta palvelua
Työterveyspäivät 8.-9.2019, tiedote 45/2019, julkaistavissa 9.10.2019 klo 8.00
Työterveyshuollon toiminta ja laatu Suomessa 2018 -katsaus on julkaistu. Työterveyshuoltoyksiköistä aiempaa suurempi osa saavutti hyvän tai jopa erinomaisen laatutason huolimatta siitä, että laatukriteereitä tuli lisää. Laadun vaihtelu on kuitenkin edelleen suurta.
Työterveyshuoltojen toimintaa kuvaavia kyselyyn pohjautuvia katsauksia on tehty 3–5 vuoden välein vuodesta 1992. Työterveyslaitoksen sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta toteuttama, järjestyksessään yhdeksäs katsaus antaa päivitetyn kuvan työterveyshuoltojen resursseista ja laadusta Suomessa.
Vuoden 2018 lopussa Suomessa oli 442 työterveysyksikköä, joista 81 % (342) vastasi kyselyyn. Yksiköiden lukumäärä on vakiintunut vuoden 2015 tasolle.
Laatua arvioitiin ammattilaisten koulutuksen määrän ja laadun pohjalta sekä työterveyshuoltojen keskeisten toimintojen dokumenteista tekemän itsearvioinnin perusteella.
– Nyt toteutetun katsauksen aineistona hyödynnettiin ensimmäistä kertaa dokumentteihin perustuvaa palveluprosessien itsearviointia, ylilääkäri Timo Leino Työterveyslaitoksesta kertoo.
Laatukriteerien pohjalta katsaukseen laadittiin laatutason luokitus, jonka mukaan erinomaiset edellytykset tuottaa laadukasta työterveyspalvelua oli 47 yksiköllä (18 %) ja hyvät edellytykset 158 yksiköllä (42 %). Perusedellytykset täyttyivät 111 yksikössä (33 %) ja niiden alle jäi 25 yksikköä (7 %).
Yli kaksikolmasosaa Suomen työterveyshuoltosopimuksista kattaa myös sairaanhoidon
Työterveyssopimuksia oli vastanneilla yksiköillä yhteensä lähes 115 000 kpl ja keskimäärin 211 sopimusta yksikköä kohti. Vain lakisääteiset palvelut kattavia sopimuksia oli 29 % ja laajempia myös sairaanhoidon kattavia sopimuksia 71 %. Vastanneiden yksiköiden sopimusten piirissä oli
n. 1,9 miljoonaa suomalaista. Kun huomioidaan vastausprosentti, voidaan arvioida työterveyshuollon sopimusten kattaneen n. 82 % Suomen työllisestä työvoimasta ja 91 % palkansaajista.
Maatalouden työvoimasta vain joka kahdeksas työterveyshuollon piirissä
Työterveyshuollon kattavuus oli suurinta Etelä-Suomessa (yli 90 % työllisestä työvoimasta), kun taas Pohjois-Suomessa se jäi alhaisemmaksi (n. 2/3 työllisestä työvoimasta). Maatalouden työvoimasta vain joka kahdeksas näyttäisi olevan työterveyshuollon piirissä ja yksinyrittäjiä vain alle 5000 henkeä.
Pääosan palveluista tuottavat lääkärikeskukset ja kunnalliset liikelaitokset – moniammatillinen yhteistyö yleistynyt
Suurin osa suomalaisista saa työterveyshuoltopalvelunsa lääkärikeskusten kautta, joiden osuus palveluntuottajista on entisestään kasvanut 2010-luvulla ollen nyt 70 %:n luokkaa. Vastaavasti työnantajien omien ja terveyskeskusten yksiköiden määrä on edelleen pienentynyt. Työterveysyksiköissä työskenteli reilut 6 500 terveydenhuollon ammattilaista. Määrä on hieman vuoden 2015 kartoitusta suurempi, kun huomioidaan nyt pienempi vastausprosentti.
Työterveyshuollon erikoisääkäreiden määrä oli n. 900 ja heistä puolet oli päätoimisia eli tilanne ei ole oleellisesti muuttunut 2015 kyselystä. Työterveyshuoltoon erikoistuvien lääkäreiden määrä oli noin 10 % suurempi kuin vuonna 2015 ollen nyt yli 450. Psykologien ja sosiaalialan asiantuntijoiden määrä on selvästi lisääntynyt. Työ- tai virkasuhteessa olivat työterveyshoitajista lähes kaikki, fysioterapeuteista reilut puolet, psykologeista vajaa puolet ja sosiaalialan ammattilaisista 2/3.
Työterveyshuollon erikoislääkäri ja pätevä työterveyshoitaja oli käytettävissä 80 %:ssa kaikista yksiköistä. Näiden lisäksi oli pätevä työfysioterapeutti ¾:ssa yksiköistä ja pätevä työterveyspsykologi 2/3:ssa yksiköistä.
– Nämä moniammatillisuutta kuvaavat luvut ovat selvästi suurempia kuin v. 2015, Leino huomauttaa.
Työterveyslaitos haluaa omalta osaltaan kannustaa työterveysyksiköitä parantamaan toimintansa laatua ja myöntää vuosittain työterveyshuollon laatupalkinnon. Vuoden 2019 laatupalkinnon voittaja julkistetaan Työterveyspäivillä 9.10. klo 15.00.
Lisätietoja: Timo Leino, ylilääkäri, Työterveyshuollon laatuverkoston puheenjohtaja, Työterveyslaitos, p. 043 825 1894, timo.leino{at]ttl.fi
Mediapalvelut
Kristiina Kulha, viestinnän erityisasiantuntija
Työterveyslaitos, Helsinki
puh. 030 474 2551, 040 548 6914,
kristiina.kulha[at]ttl.fi
Tiina Kaksonen, viestinnän asiantuntija
Työterveyslaitos, Oulu
puh. 030 474 3015, 050 364 3158
tiina.kaksonen[at]ttl.fi
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa. Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot. Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on n. 500. Lisätietoja: www.ttl.fi @tyoterveys
Avainsanat:
