Nuoret aikuiset odottavat työltä vapautta, merkityksellisyyttä ja vaikuttamismahdollisuuksia
TYÖ2030-ohjelma tiedottaa 18.1.2021, julkaisuvapaa klo 9:00
Tulevaisuuden työelämässä nuoret aikuiset haluavat tulla nähdyiksi yksilöinä, joilla on omat vahvuudet, näkemykset ja intohimot, selviää TYÖ2030-ohjelman somehaasteen kautta kerätyissä sisällöissä.Marras-joulukuussa järjestetty kampanja keräsi kaikkiaan kymmeniä videoita ja kuvia sekä satoja kommentteja yli 18-vuotiailta nuorilta aikuisilta. Kokonaisuudessaan #muntyö2030-kampanja saavutti yli puoli miljoonaa näyttökertaa somessa.
– Työntekijöitä pitäisi ruveta näkemään enemmän yksilöinä ja persoonina, koska se vaikuttaa
Työterveyslaitoksen tuore raportti tuo uutta tietoa siitä, millaisia digihaasteita suomalaisessa työelämässä esiintyy. Tutkijat tunnistivat palkansaajista kolme haasteellista ryhmää: intensiiviset käyttäjät, huolestuneet käyttäjät ja rutiinikäyttäjät. Kukin ryhmä tarvitsee erilaisia tukitoimia digikuilun kaventamiseksi ja eriarvoistumisen pysäyttämiseksi.Työterveyslaitos tiedottaa 22.12.2020
Noin puolet (49,5 %) digivälineitä käyttävistä palkansaajista pärjää hyvin digitalisoituvassa työelämässä. Tuoreen Digitaaliset kuilut ja digivälineiden erilaiset käyttäjät Suomen työelämässä -
Tiedote 43/2020, WOW Symposium 13.11.2020, Espoo Julkaistavissa 13.11.2020 klo 10Tuoreet pohjoismaiset tutkimukset osoittavat, että hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin vähentävät sairauspoissaolojen, tapaturmien sekä mielenterveys- ja tuki- ja liikuntaelinoireiden riskiä. Myös työn ja muun elämän yhteensovittaminen helpottuu.Ajasta ja paikasta riippumaton työ on yleistynyt viime vuosina ja koronapandemia on vain vauhdittanut kehitystä. Suomessa säännöllisesti etätyötä tekevien osuus on noussut 16 prosentista 28 prosenttiin viimeisten viiden vuoden aikana – jo ennen COVID-19
Tiedote 44/2020, WOW Symposium 13.11.2020, Espoo Julkaistavissa 13.11.2020 klo 10Pohjoismaiset tutkimukset osoittavat uusia yhteyksiä vuorotyön ja terveyden välillä. Yötyötä sisältävä vuorotyö on yhteydessä työtapaturmiin, sairauspoissaoloihin sekä esimerkiksi keskenmenoihin ja rintasyöpään. Terveyshaittoja voidaan ehkäistä hyvällä työvuorojen suunnittelulla. Tutkimuskonsortio on päivittänyt suositukset vuorotyön terveys- ja turvallisuusriskien ehkäisemiseksi.Noin 20 prosenttia kaikista palkansaajista Euroopassa on vuorotyössä. Pohjoismaisessa tutkimushankkeessa Työajat, terveys,
Mediakutsu 19.10.2020
Tervetuloa tiedotustilaisuuteen 13.11. klo 10–11
Miten vuorotyö ja epäsäännölliset työajat vaikuttavat terveyteen ja työhön osallistumiseen?
Tarjolla uutta tutkimustietoa ja uusia suosituksia.Kerromme uutta tutkimustietoa vuorotyön riskeistä ja riskejä vähentävistä toimintamalleista sekä esittelemme tutkimuskonsortion laatimat suositukset vuorotyön suunnitteluun. NordForskin rahoittamassa pohjoismaisessa WOW-hankkeessa 50 tutkijaa Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta on tuottanut jo yli 100 tieteellistä julkaisua.
Työterveyslaitos tiedottaa 1.10.2020, tiedote 33/2020
Työn proaktiivista, omatoimista muokkaamista eli työn tuunaamista voi oppia verkkovalmennuksessa, ja työn tuunaaminen parantaa työhyvinvointia. Tämä käy ilmi Työterveyslaitoksen käynnissä olevasta tutkimuksesta, johon osallistui Petäjäveden kunnan henkilöstö.Tutkimuksessa selvitettiin Työterveyslaitoksen kehittämän Työn imua työtä tuunaamalla -verkkovalmennuksen vaikuttavuutta. Valmennuksen tavoitteena on edistää työhyvinvointia lisäämällä työn tuunaamista.
Työn tuunaaminen tarkoittaa työntekijälähtöistä työn kehittämistä, jonka
Työterveyslaitos tiedottaa 5.2.2020 klo 9.00, tiedote 07/2020
Työsuhteen laatu ei ole ensisijaisesti työntekijän uupumista aiheuttava tekijä. Työsopimuksen määräaikaisuutta, toistaiseksi voimassaoloa tai vuokratyösuhdetta enemmän työuupumukseen vaikuttavat työn vaatimukset, kuten kiire, ja työn imuun voimavarat, kuten työn tulosten näkeminen, työyhteisön sosiaalinen ilmapiiri ja esimiehen tuki. Tulokset käyvät ilmi Työterveyslaitoksen ja KU Leuvenin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, eroavatko erilaisissa työsuhteissa olevien
Tiedote 5/2020, 27.1.2020
Sote-muutoksen aikaansaaminen on välttämätöntä, mutta uudistustyön pitkittyminen näkyy sote-alan henkilöstön hyvinvoinnissa. Alalla työskentelevät kokevat voimakkaasti, että vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat vähentyneet. Samalla asiakaskunta on entistä vaativampaa ja esimerkiksi väkivaltakokemukset ja eettinen kuormitus ovat yleistyneet huolestuttavasti. Tiedot käyvät ilmi laajoista sote-alan henkilöstön hyvinvoinnin seurantatutkimuksistamme.Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kenttä on isossa murroksessa, ja tämä näkyy jo monin tavoin sote-alan
Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus tiedottavatTiedote 54/2019, 11.12.2019
Työpaikan organisaatio- ja henkilömuutokset sekä työssä jaksaminen puhututtavat työpaikoilla työsuojeluväkeä. Työsuojelun yhteistoimintaa ja työsuojelukäytäntöjä kehitetään muutosten mukana. Tämä käy ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille suunnatusta Työsuojelupaneelista.Noin kolmannes (36 %) työsuojeluvaltuutetuista ja lähes puolet (49 %) työsuojelupäälliköistä arvioi, että oman työpaikan työsuojelutoiminta on kehittynyt parempaan suuntaan
Työterveyslaitoksen tiedote 52/2019, julkaisuvapaa 28.11.2019 klo 14.00
Työhyvinvointi ennustaa yleistä mielenterveyttä. Työpaikoilla on keinoja, joilla työntekijöiden hyvinvointia voi parantaa. Niin esimiestä kuin työntekijää tukee ilmapiiri, jossa sekä työn vaatimukset että voimavarat huomioidaan ja yksilön työkyvyn vaihtelu hyväksytään.Mielenterveysongelmien kustannukset ovat Suomessa jo 5,3 % bruttokansantuotteesta. Osuus on kasvanut viime vuosina, ja on EU-alueen korkeimpia. Mielenterveysongelma on merkittävin lyhyttä työuraa ennustava tekijä.
– Mielenterveyssyistä menetämme jopa
Työterveyspäivät 8.-9.2019, tiedote 45/2019, julkaistavissa 9.10.2019 klo 8.00
Työterveyshuollon toiminta ja laatu Suomessa 2018 -katsaus on julkaistu. Työterveyshuoltoyksiköistä aiempaa suurempi osa saavutti hyvän tai jopa erinomaisen laatutason huolimatta siitä, että laatukriteereitä tuli lisää. Laadun vaihtelu on kuitenkin edelleen suurta.Työterveyshuoltojen toimintaa kuvaavia kyselyyn pohjautuvia katsauksia on tehty 3–5 vuoden välein vuodesta 1992. Työterveyslaitoksen sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta toteuttama, järjestyksessään yhdeksäs katsaus antaa päivitetyn kuvan
Työterveyspäivät 8.-9.10.2019, Helsingin MessukeskusTiedote 43/2019, Julkaistavissa 8.10.2019 klo 11.35
Työuupumuksen tiedetään lisäävän fyysisiä ja mielenterveyden ongelmia sekä työkyvyt-tömyyden riskiä. Työuupumus heikentää elämänlaatua ja työssä suoriutumista.Vaikka työuupumusta on tutkittu paljon, sen tunnistaminen ajoissa on edelleen haastavaa. Työterveyslaitoksen tuore tutkimushanke testaa uutta menetelmää työuupumuksen arvioimiseen. Hanke tuottaa työpaikkojen ja työterveyshuoltojen käyttöön raja-arvot työuupumuksen hälytysmerkeistä ja vakavasta työuupumuksesta sekä vastaa
Työterveyspäivät 8.-9.10.2019, Helsingin Messukeskus, Tiedote 44/2019, Julkaistavissa 8.10.2019 klo 11.35
Tiedon määrän räjähdysmäinen kasvu synnyttää laajoja tietoaineistoja, joiden avulla ihmisten oletetaan ratkaisevan yhteiskunnan ongelmia. Ihmisen ajatustyöllä on kuitenkin reunaehtoja, jotka pitää ottaa huomioon, kun tietojärjestelmiä ja tekoälyn käyttöä suunnitellaan. Ihmisen ja datan välistä yhteistyötä voidaan helpottaa yhdistämällä kognitiivisen ergonomian ja teknologian keinoja, osoittaa Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimus. Tutkimus julkistettiin
Tiedote 42/2019, 7.10.2019
Työterveyslaitos julkaisee Työelämätieto-sivuillaan kaksi uutta työkalua. Työn kuormitustekijöiden aineisto eli kuormitustekijämatriisi kertoo työntekijöiden altistumisesta fyysisille kuormitustekijöille eri ammateissa. Sairauspoissaolot ja työn raskaus -työkalu kuvaa, miten työn fyysinen raskaus on yhteydessä sairauspoissaoloihin. Työkaluja esitellään Työterveyspäivillä 8.-9.10.2019.Kuormitustekijämatriisin avulla voidaan vertailla fyysisiä kuormitustekijöitä eri ammateissa. Monet fyysiset kuormitustekijät ovat yhteydessä työkyvyttömyyteen.
Tiedote 39/2019, julkaistavissa 19.9.2019 klo 9.30
Työllisyysasteen nousu ei ole mahdollista ilman, että osaamisen ja työkyvyn tuki on kunnossa, muistuttaa Työterveyslaitos. Samalla, kun pyritään saamaan aiempaa enemmän ihmisiä työelämään, on estettävä siellä jo olevien luisuminen pois. Siksi työikäisten työkykyä, terveyttä ja osaamista on ennakoitava ja tuettava etenkin digitalisaation tuomissa muutoksissa.”Kun työllisyysastetta pusketaan ylös, lähtevät työkyvyttömyyseläkkeet ja sairauspoissaolot kasvuun, ellei osaamisen ja työkyvyn tuki ole kunnossa”, sanoo Työterveyslaitoksen
Tiedote 38/2019, 10.9.2019
Työterveyslaitoksen ja Tampereen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan työterveysneuvottelut koetaan tukevan työhön paluun lisäksi työurien pidentämistä. Neuvotteluissa on kuitenkin kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota osapuolten tasapuoliseen osallistumiseen ja työntekijän yksityisyydensuojaan.Suomen hallitus on esittänyt tavoitteekseen nostaa työllisyysasteen 75 prosenttiin. Työllisyyden nostaminen edellyttää, että työkyvyiltään erilaisia työntekijöitä tuetaan. Työterveysneuvottelut on yksi tapa tukea työhön kiinnittymistä ja työssä jaksamista.
Tiedote 37/2019, Julkaistavissa 14.8.2019
Opettajat, sote-alan ammattilaiset ja maaviljelijät ovat usein työn imussa työn kuormittavuudesta huolimatta. Myös johtajat ja asiantuntijat nauttivat työn imusta keskimääräistä useammin. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen ja belgialaisen KU Leuvenin yliopiston tutkimuksesta, jossa selvitettiin ensimmäistä kertaa työn imuun vaikuttavia tekijöitä väestötasolla. Aineistona käytettiin Eurooppalaista työolotutkimusta ja mukana oli yli 35 000 työntekijää 30 eri maasta.
Työn imu tarkoittaa myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Työn